Vuoden 2013 viimeiset setit

30.12.2013 Maanantai

Keli ulkona oli jo tuttuun tapaan pimeä, lumeton, mutta sateinen. Päätin ryhdistäytyä pyöräilyrintamalla ja ottaa pyörätreenin, edellisestä kerrasta olikin aikaa jo ehtinyt kulua...
Poljin tasan tunnin ja hiki irtosi pintaan helposti. Keskityin pk-tahtiin ja pyörittämiseen. Katsoin samalla "Chuck" sarjan dvd:ltä pari jaksoa. Hyvä sarja ja koko boksi pojalla eli viisi kautta...


31.12.2013 Tiistai

Keli jälleen sama kuin eilen. Olin kotona työpäivän jälkeen puoli kuudelta. Söin välipalan ja toistin edellisen päivän pyörätreenin. Väsymys painoi kuitenkin kovasti, edellisenä yönä nukuin todella huonosti ja pitkään treeniin ei ollut voimia. Muu perhe oli Seinäjoella synttäreillä, mutta sinnekään en voipunut.
Tasan tunti meni jälleen pyörän selässä ja tällä kertaa videona oli "Chitty Chitty Bang Bang", jossa pääosissa Robert Downey Jr ja Val Kilmer. Hyvä elokuva, josta aikaisemmin olin nähnyt vain viimeiset 75%.

Näin vuoden lopuksi vielä Top 5 Onnistumiset ja Top 5 Epäonnistumiset urheiluun liittyen tämän vuoden osalta:

Top 5 Onnistumiset
1. Uusi ennätys triathlon puolimatkalla Kalajärvellä
2. Uusi ennätys puolimaratonilla Ilmajoella
3. Uusi ennätys puolimaratonilla Kyröjoella
4. Uusi melontaharrastus koskikajakeilla
5. Voimaharjoittelun aloittaminen salilla syksyllä

Top 5 Epäonnistumiset
1. Pikkuvarpaan murtaminen Floridassa uima-allasriehunnan yhteydessä, minkä vuoksi Floridan kisa muodostui lieväksi kärsimysnäytelmäksi
2. Kesäkuun sairastumiskierre, joka johti kolmen viikon breikkiin juuri ennen Joroisten kisoja ja kisojen peruuntumiseen kohdallani
3. Epäonnistunut puolimaratonin ennätysyritys Vaasan maratonin yhteydessä
4. Ei epäonnistumisia tämän enempää ollut
5. Onnistunut treenivuosi 2013 eli onnistumiset voittivat epäonnistumiset

Vuoden 2014 tavoitteet listaan 2014 ensimmäisinä päivinä!

Loppukiri vuoden loppuun !

26.12.2013 Torstai

Vaihteeksi kevyempi päivä. Ajoimme lasten kanssa Juvemmalle. Liikkumista ei ohjelmaan mahtunut, pikaruokaa ja kunnon kotiruokaa sitäkin enemmän. Auto kulki kuin unelma ja takapenkillä rauha säilyi koko matkan ajan. Tytär sai oman DVD-soittimensa ja katseli videoita koko matkan...


27.12.2013 Perjantai

Päivä oli tekemistä pullollaan.
Aloitimme pojan kanssa taisteluharjoituksella: hänellä AK47 minun kertalataavaa pistooliani vastaan. Ja pistoolin lipas oli jäänyt kotiin, joten pistooli piti ladata piipun kautta joka laukauksen jälkeen. Ammuksina pienet muovi tms. kuulat. Taistelukenttänä takapihan metsä. Taistelu oli lyhyt ja armoton ja uhitteluni loppui useampaan muovikuularuiskuun. Itse en osunut kertaakaan.
Päivällä lähdimme lasten kanssa kävelylle, koska eivät suostuneet lomalla lenkkeilemään. Ohjasin ryhmämme ovelasti ulkovoimailualueelle ja käyttäjän omaan painoon perustuville laitteille. Tytär otti komennon ja aloimme kiertää laitteita läpi ja voimatreenistä tulikin yllättävän hyvä vaikka aluksi halveksin näitä laitteita. Neljä suosikkivempainta olivat ylätalja, punnerrus, jalkaprässi ja eräänlainen soutu. Vedimme neljä kierrosta näillä todella tehokkaasti. Muutkin laitteet käytiin läpi, mutta niiden syvempi merkitys jäi hämärän peittoon. Loppuun tytär veti vielä verryttely/venyttely jumpan.

Illalla kävin juoksemassa 45 minuutin lenkin kiertäen koko kylän.
Ihan illalla jouduimme vielä koko perhe tyttären kunto- ja venyttelypiiriin rääkättäväksi.
Kaiken kaikkiaan hyvä päivä monipuolisissa merkeissä.


28.12.2013 Lauantai

Päivän ohjelmassa oli taisteluharjoituksen uusinta. Minua jäi risomaan tuo nopea tappio pojalleni edellisenä päivänä. Tuo täysin kokematon aloittelija nujersi rutinoituneen soturin alta aikayksikön. Koska aseissa oli suuri tulitehoero, päätimme uusia harjoituksen pimeässä, jolloin todelliset taidot nousevat esiin. Näin teimme ja lopputulos oli mieleinen. Varmaan kolme varttia ehdittiin pimeässä sateisessa metsässä kiemurrella ennen kuin onnistuin iskemään voiton.
Lenkille en jaksanut lähteä, mutta tytär alkoi illalla vaatia metsäkävelyä pilkkopimeässä taskulampuin varustautuneena. Niinpä lähdimme vielä kahdeksan nurkilla metsään tarpomaan. Kävelylenkki lähimetsissä kesti reilut 40 minuuttia ja pimeää oli. Ja märkää...


29.12.2013 Sunnuntai

Ajelimme takaisin Laihialle suurimman osan päivää. Illalla perhe patisti minut lenkille. Tätä ei ole usein tapahtunut, joten lähdin heti. Juvan reissulla oli kuulemma maha kasvanut sen verran, että oli syytä lähteä sitä työstämään pienemmäksi.
Juoksin perinteisen Hulmin lenkin. Lenkki oli mielenkiintoinen siksi, että sateiden vuoksi tulvauhka oli todellinen ja tuolla lenkillä pääsi sitä mittailemaan. Tai olisi päässyt, jos olisi jotain nähnyt. Vaan ei nähnyt, oli sen verran pimeää. Oli vedenpinta kuitenkin aika korkealla, sen jo kuuli.
Lenkki meni hyvin. Juoksu tuntui kevyeltä ja hyvältä. Tukkoiset reiden alkavat nekin avautua. Aikaa meni tunnin verran eli tähän vaiheeseen ok.

Joulun treeniä ja vähän muutakin

9.-13.12.2013

Tämä ajanjakso on jäänyt hämärän peittoon. Töissä oli kuitenkin kovemman puoleinen kiire ja illa venyivät pitkän puoleisiksi. Lenkillä kävin ainakin kerran ja juoksi tuolloin Hulmin lenkin. Voi olla, että treenit jäivät sitten siihen...


14.12.2013 Lauantai

Salitreeni Laihian monitoimihallilla. Tarkaa treenikarttaa ei enää ole muistissa. Käytännössä kuitenkin seuraava setti:
1 - Jalkakyykky
2 - Penkkipunnerrus
3 - Vatsalihas
4 - Etutalja
5 - Penkkipunnerrus irtopainoilla
6 - Eteenaskellus painojen kanssa
Varmaan oli vielä jotain muutakin, mutta tällä peruspaketilla treeni kokoon...


15.12.2013 Sunnuntai

Juoksulenkki pojan kanssa. Käytännössä Hulmin lenkki ja rentoa tahtia. Aikaa lenkkiin meni reilu tunti.


16.-18.12.2013 Työmatkalla Sveitsissä. Tahti oli sen verran kiivas, ettei lenkille ollut sijaa.

19.12.2013 Perälän koulun kuusijuhla. Koska edellisenä yönä tuli nukuttua vain 5 tuntia, ei kuusijuhlassakaan meinannut pysyä hereillä. Puhumattakaan treeneistä juhlien perään.

20.12.2013 Perjantai. Ei löytynyt vääntöä treeniin. Päätin sen sijaan panostaa yöuneen. Kuitti

21.12.2013 Lauantai

Juoksulenkin vuoro. Kävimme pojan kanssa juoksemassa rauhallisen lenkin eli Hulmin kierroksen. Aikaa meni reilusti yli tunnin, mutta hyvä oli lönkötellä.


22.12.2013 Sunnuntai

Kävimme perheen miesjoukolla Laihian monitoimitalolla punttitreeneissä. Vanhimmat taittoivat matkan salille hölkkäämällä, nuorin pyörällä. Meno-paluu reilut 25 minuuttia.
Treenit olivat sekoitus kovaa treeniä ja koulutusta. Pohjat saivat punttien kolistelun peruskurssin. Kummasti liikkeet alkoivat sujua pienen veivaamisen jälkeen.
Omat treenit.
1 - penkkipunnerrus 4 x 10...15 kertaa
2 - jalkakyykky 6 x 15 kertaa, painot 60 kg max
3 - vatsalihas 3 x 30 kertaa
4 - selkälihas 3 x 20 kertaa
5 - maastaveto 4 x 15 kertaa, painot 50 kg max - tekniikan opettelua
6 - ylätalja 3 x 15 kertaa
7 - etutalja 3 x 15 kertaa
8 - penkkipunnerrus irtopainoilla 3 x 15 kertaa
9 - lepakkomiesliike etunojassa 3 x 15 kertaa
Juniorit olivat sen verran innoissaan, että homma jatkuu...


24.12.2013 Tiistai

Jouluaatto. Aikataulu oli tiukahko. Ehdin kuitenkin singahtaa juoksulenkille ennen Turun joulurauhan julistusta. Juoksin Hulmin lenkin ja aikaa meni reilu tunti. Aloitin rauhallisesti, mutta tahti kiihtyi Nesteelle sen verran, että alitin 30 minuutin rajan. Loppumatka meni kuitenkin aika rauhallisesti ja loppupuolikkaan aika lipsahti yli puolen tunnin.
Jalkatreeni salilla on rassannut juoksua, mutta se lienee hinta siitä, että voimaa tulee jos on tullakseen.


25.12.2013 Keskiviikko

Joulupäivä. Aikaisemmin olen aina pitänyt joulupäivän taukoa ja lähinnä levännyt ja syönyt. Nyt oli fiilis toinen ja paine treeniin kova. Pääsin sängystä ylös kymmenen korvilla ja vähän ennen puolta päivää kaarsin Laihian monitoimitalolle punttisalille. Oletin, että olisin ollut ainoa, mutta porukkaa riitti hyvin; osa jo pakkaili kamojaan ja osa oli vasta tulossa.
Treenit vedin hieman improvisoiden. Aloitin 10 min lämmittelyllä kuntopyörällä. Tämän jälkeen seuraava sikermä:
1 - Jalkaprässi 150 kg asti, toistoja 7...8 keraa a' 10...15 kertaa
2 - Ylätalja 3 x 15 kertaa
3 - Vatsalihaspenkki 3 x 30 kertaa
4 - Selkälihaspenkkin 3 x 20 kertaa
5 - Eteenaskellus painoilla 3 x 10 kertaa molemmilla jaloilla
6 - Penkkipunnerrus irtopainoilla 3 x 15 kertaa 15 kg - 17,5 kg - 20 kg
7 - Etutalja 3 x 15 kertaa
Treeni tuntui hyvältä ja ripeä tahti nosti hyvän hien pintaan eikä syke päässyt laskemaan liian alas.

Voimatreeni paranoo...

8.12.2013 Sunnuntai

Aamu valkeni kylmänä. Pakkasta oli heti aamusta viitisentoista astetta. Hiihtolenkki ei houkutellut lainkaan ja oletettavasti luisto olisi ollut nahkeaakin nahkeampi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä ohjelmaan sopi erittäin hyvin voimatreeni salilla. Huomenna koko päivän keikka Helsinkiin, joten muutoin treeniohjelma olisi mennyt poskelleen.
Hyppäsin pyörän selkään ja lähdin kirkonmenojen aikaan polkemaan kohti Laihian monitoimihallia eli monnaria. Uskollinen kuwaharani toimi jälleen kerran moitteetta - kuten on toiminut jo 20 vuoden ajan - ja olin tuossa tuokiossa hallilla jalat sopivasti lämmitettyinä.
Salilla oli sunnuntaiaamusta huolimatta jo kova vilske: kolme karjua ja kaksi neitoa heiluttelivat rautaan minkä ehtivät.

Ohjelmani tänään:
1 - Penkki: 6 x 10 toistoa, painot kevyehköt eli 50 kg - 60 kg
2 - Taljaveto etuylhäältä etualas: 3 x 20 toistoa
3 - Ojentajat levytangolla seisaalta: 3 x 15 toistoa (surkea yritys lisätä 5 kg painot, jouduin ottamaan pois)
4 - Etuaskellus painojen kanssa: 4 x 10 toistoa, painot 8 kg - 10 kg/ per käsi
5 - Jalkakyykky: 10 toistoa, 50 kg - 60 kg - 70 kg - 80 kg - 60 kg
6 - Irtopainoilla pystypenmkissä 3 x 10 toistoa
7 - Vatsalihas penkissä: 3 x 30 toistoa

Penkkipunnerrus menee heikosti, painot eivät meinaaa nousta millään pyramidissa ylöspäin. Olen jumissa 60 kg tasolla.
Jalkatreeni sen sijaan alkaa toimia. Painot alkavat kulkea ja treenissä alkaa olla hyvä fiilis. Eikä jalat ole treenin jälkeen täysin juntturassa... Kunhan löydän punttivyön, voin lähteä hakemaan 100 kg ylitystä.

Monnari osoittautui suosituksi paikaksi. Lähtiessäni oli treenaajia jo toistakymmentä rautojen kimpussa...

Talven ensimmäinen hiihtotreeni

7.12.2013 Lauantai

Eilen jo nähtiin, että pururadalle oli uuden lumen myötä ajettu pohjia. Tänään iltapäivällä suuntasimme pasuunan keulan pururadalle. Minä ja lapsikatras. Ilma oli hiihtoon juuri sopiva eli nelisen astetta pakkasta, lievää lumisadetta eikä juurikaan tuulta.

Saavuimme purkkarille. Meidän lisäksemme muita autoja oli vain muutama. Laitoimme nopeasti sukset jalkaan ja aloitimme päivän urakan. Nelikkomme hajosi heti lähdössä kukin hiihtämään omaa suoritustaan. Hiihtoalusta oli vielä pehmeä ja uusi lumi ei sekään ollut liukkaimmillaan. Radan muodot tuntuivat vielä läpi ja luistellessa sai olla tarkkana että sai suksen liukumaan siististi.

Hiihdin neljä 3,2 km kierrosta ja aikaa tähän meni 1.02.30. Vauhti ei ollut päätä huimaavaa eikä sykekään noussut liian korkelle. Yllätyksekseni kaikki lapset olivat vielä ladulla saapuessani autolle. Lähdin siis vielä kiertämään 700m lenkkiä lämpimikseni. Tuon kierroksen lopulla löytyi tytär tältä lenkiltä ja koska poikia ei näkynyt edelleenkään, jatkoimme tytön kanssa vielä yhden 700m perään. Tuon lopulla pojatkin saapuivat autolle. Matkaa kertyi itselleni 14,2 km, lapsille 7 km ...10 km.

Kausi on nyt avattu. Viime vuonna avaus tapahtui joulun ja uudenvuoden välillä eli olemme melkein kolme viikkoa etuajassa !

Umpihankeen omia polkuja

6.12.2013 Perjantai

Maanantain salitreenin jälkeen ei ennen tätä päivää liikunnanriemua irronnut. Kävin esittelemässä oikeaa reisilihasta työterveyslääkärille ja sain lääkekuurin. Päätin pitää pienen tauon ja ottaa nappeja aikani kuluksi. Töissäkin tekeminen aktivoitui sen verran, että tauko sopi hyvin.

Tänään aamulla päivä valkeni lumisena. Yöllä oli alkanut sataa lunta ja sade jatkui sakeana edelleen. Nykyisen mallin mukaan teitä ei ollut aurattu, kun säntäsin pihalle lenkille. Jo perinteiseen tapaan suuntasin viikonlopun pitkälle lenkille eli Hulmin kautta Jakkulaan, vajaat 20 km.
Alkumatka eli ensimmäiset 5 km oli umpihankeen aurausta, hangen korkeus 10-15 cm eli ei nyt ihan hirveää vielä. Pehmeä pohja tuntui 5 km jälkeen pohkeissa kiristyksenä. 5 km jälkeen juoksu siirtyi pyörätieltä maantien puolelle ja alusta hieman koveni. Vauhti koheni hieman ja samalla pohkeet aukenivat. Tiellä juostessa olisi tarvittu toinen silmäpari takaraivolle, sillä tieura oli autojen jäljiltä kovin kapea eikä takaatulijoista ollut mitään taetta. Kuten aina myös nyt edestä ja takaa tulevat autot kohtasivat juuri minun kohdallani. Tämä on yksi merkillisimmistä luonnon laeista, joka toimii aina. Itsenäisyyspäivän vuoksi liikenne oli kuitenkin hiljaista. Matka taittui harvoja autoja hangen puolelle väistellessä ja puolimatkan krouvi tuli vastaan reilun tunnin kuluttua. Tuolloin rauhoitin menoa hieman ja join mustikkakeittoni. Juoksutahti oli jäänyt 10 minuuttia normaalista. Loppumatka meni suuremmitta ongelmitta, sillä pyörätie Jakkulasta takaisin oli yllättäen aurattu.
Matkalla musiikkitarjonta Muse & AC/DC.

Aikaa lenkkiin meni 2.01.00. Kohtuu suoritus surkeassa kelissä.

Huomenna ehkä vuorossa talven ensimmäinen hiihtolenkki !

Dieseliä kehiin !

30.11.2013 Lauantai

Viikon pitkän lenkin paikka. Aamu ei meinannut valjeta lainkaan. Klo 09:10 oli ulkona vielä hämärää. Kymmenen jälkeen painuin pihalle vajaan parin kympin lenkilleni. Keli oli haastava: räntää tuli taivaalta märkinä rätteinä ja länsituuli oli navakka. Tienpinta oli muutaman sentin sohjossa eli pehmeä.

Suuntasin vastatuuleen Hulmia kohti ja ei aikaakaan, kun räntä oli muurannut lasini umpeen. Reitti oli tuttu, joten heikompi näkyvyys riitti matkan tekoon. Puolen tunnin kohdalla olin Hulmin Nesteellä ja kroppakin oli lämmennyt vaikka märän rännän myötä myös kastunut. Olin pari minuuttia viikon takaista lenkkiä jäljessä, mutta niin oli tavoitekin. Jouduin keventämään kuormaa runsaan kahvinjuonnin johdosta kääntöpaikalla.

Hulmilta käännyin itää kohti ja tuuli vaihtui myötätuuleksi. Juoksu muuttui mukavaksi ja jatkoin samaa vauhtia aina Perälän koulun tienhaaraan. Edelleen pari minuuttia viikon takaista jäljessä. Join mukana kuskaamani mustikkakeiton, joka oli taskussani viilentynyt jäätävän kylmäksi. Se ei kuitenkaan haitannut, oli tunti jo tullut hikoiltua. Puutteellisen venyttelyn vuoksi jalat alkoivat kiristellä ja toppuuttelin vauhtia sen mukaan.

Rake-Pizzerian mittauspisteeseen tulin edelleen viime viikkoisesta jäljessä, nyt vajaat 4 minuuttia. Tämän jälkeen reitti suuntautui taas länteen ja vastatuuli iski pahemman kerran, räntää ei enää tiputtanut. Koska olin jo puolitoista tuntia juossut, olivat kamppeeni läpensä märät ja tuuli tuntui purevalta. Nostin kierroksia, jotta lämmöntuotanto lisääntyisi. Paluumatka taittui tämän jälkeen suuremmitta ongelmitta ja saavuin kotiin 1.53.xx ajassa eli 5 minuuttia viime viikoista hitaammin. Näillä jaloilla hyvä setti ja samalla hyvä muistutus siitä, että punttisalilla ei kannata vetää itseään ihan piippuun kuten tein maanantaina. Toipuminen ei saa viedä koko viikkoa, muuten menee hyöty miinuspuolelle...

Iltapyöräily...

28.11.2013 Torstai

Tiistai ja keskiviikko menivät levon merkeissä. Maanantain salitreeni oli sen verran rankka, että jalat olivat tukossa vielä tänäänkin mutta vähemmän.

Lasten kuskailujen ja koetenttailujen lomassa ehdin pitkästä aikaa pyörän selkään. Laitoin videon pyörimään ja ohjelman trainerilla pykälään.
Alku tuntui raskaalta eikä pyörittäminen meinannut millään sujua. Filmin katselusta ei tuntunut olevan apua. Asia valkeni pian - olin laittanut liikaa vastusta traineriin. Vartin tuskailun jälkeen sain vastuksen pienennettyä oikeammalle tasolle ja meno alkoi maistua.
Kovan onnen kundi -sarja eteni kolme jaksoa treenin aikana eli toinen levy hyvässä vauhdissa.
Autotalli oli +8 C lämpöinen aloittaessani ja päälläni oli t-paita, poolopaita ja takki. Lopettaessani yläkroppa paljaana ja armoton hiki jälleen kerran. Autotallin lämpötila ei ollut noussut merkittävästi. Aikaa pyörätreeniin meni tasan tunti...
Huomenna uimaan Vaasaan.

Salitreeniin on tulossa petrausta. Hankin viikolla avaimen Laihian Monitoimihallille sekä itselle että vaimolle. Nyt sitten vain hilauduttava paikalle...

Punttitreeni vol 2

24.11.2013 Maanantai

Olen nyt saanut valmennusohjelman, jolla treenaan ensi kesän koitoksiin. Parhaillaan on menossa voimanhankintakausi ja sen mukaisesti olin tänään kurittamassa rautaa Tennis-Centerissä. Viime viikolla jo vähän vetristelin jalkoja ja tänään otettiin ensimmäinen reippaampi treeni.

Sarjat olivat seuraavat:
- Kyykky 1x15 tangolla, sen jälkeen 5x15 50 kg painolla
- Leuanvetoa 3x10
- Ylösnostoja (olkapäiltä kädet suoriksi) 3x15, nostolaite
- Askelkyykky 3x2x10 tangolla ilman painoja
- Talja, alasvetoja etupuolelta 3x15
- Ylösnostoja tangolla 3x12 (koska nostolaite tuntui huijaukselta)
- Kotona vatsalihaksia 3x60

Jalkakyykky ja askelkyykky olivat molemmat raakoja harjoituksia ja reidet olivat räjähtämispisteessä heti alusta alkaen. Mutta kestiväthän ne ihan hyvin. Liikkeet kuitenkin poikkeavat normaalitreenistä aika radikaalisti.
Venyttelyn yhteydessä illemmalla huomasi, että töitä oli tullut tehtyä. Sain jalkojen välin spagadimitaksi 170 cm, joka tässä vaiheessa ennätykseni.

Kisakalenteri on ollut tyhjä kesään asti ja kesälle on yksi kisa merkattuna eli Joroinen. Tässä on ajatuksia tulevan kauden kilpailuista:
- Tänään kisakalenteri täyttyi kuitenkin yhdellä kisalla: Botnia-hiihto 9.2.2014 on maksettu ja perinteistä pitää ruveta treenaamaan heti kun lunta riittää.
- Kyröjoen puolimaraton varmasti tungetaan mukaan testijuoksuna huhtikuulla
- Giro d'Espoo pyöräkilpailu toukokuun loppupuolelle
- Elokuulle mahdollisesti Tahkon tripuolikas, koska sopivasti 1 kk Joroisten jälkeen.
- Elo-syyskuulle puolimara Vaasa tai Ilmajoki.
- Lisäksi Botnia-pyöräily olisi optiona, samoin Botinia-juoksu. Kaikkea ei kuitenkaa saa samaan kauteen mahtumaan, joten valintoja on vielä mietittävä.

Huomenna vuorossa lepo. Aamulla on kuitenkin tarkoitus hankkia avaimet Laihian monitoimihallin punttitiloihin, jotta voimatreeniin päästään oikein toden teolla. Äitee tulee mukaan myös!

Pakkaslenkki pururadalla

24.11.2013 Sunnuntai

Aamu valkeni pakkasen merkeissä. Taivas oli sininen ja pakkasta -4...-5 C. Lievää tuulta.

Koska lauantai meni juostessa, miksei myös sunnuntai? Poika halusi juoksulenkille ja päätin jättää pyörätreenin tällä kertaa väliin. Nyt oli mahdollisesti viimeisiä mahdollisuuksia juosta pururadalla ennen kuin ladut ajetaan lumen tulon myötä.

Lähdimme juoksulenkille kymmenen jälkeen aamulla. Juoksimme pururadalle ja painuimme metsään pulkkamäen kohdalla. Tämän jälkeen puikkelehdimme vuoroin metsässä, vuoroin pururadalla, mahdollisimman paljon metsässä juosten. Koska maa oli jäässä ja lunta oli vähän, oli juoksu jopa umpimetsään mahdollista, tosin raskasta. Juoksu oli todella vaihtelevaa ja rankkaakin, mutta harvinaisen hauskaa.
Päätimme lenkin pururadalla juoksemalla ampumaradan suojavallin ympäri. Suojavallin harja oli kesän aikana kasvanut umpeen ja kasvuston läpijuoksu oli nuoremmalle juoksijalle melkoinen kärsimys...

Lenkki päättyi kotipihaan ajassa 1.02.30.

Muuta treeniä en tähän perään enää tehnyt, koska yli ei saa mennä... Vaimon kanssa käytiin kyllä illalla vielä kolmen vartin kävelylenkillä.

Talvi- ja jääkauden alkamisen merkiksi vaihdoin omaan ja pojan maastopyörään eteen nastarenkaat !

Aamulenkki lumipohjalla rullaten

23.11.2013 Lauantai

Pääsin juoksulenkille aamulla kymmenen korvilla. Pk-kautta kun mennään, niin valitsin 19,2 km lenkin eli Hulmin ja Jakkulan kierroksen.
Juoksukeli oli hyvä: lämpötila nollan tuntumassa, tuulta, puolipilvistä. Tienpinta kevyesti luminen ja paikoin jäinen.
Juoksu rullasi kevyesti musiikkia kuunnellen. En mitannut sykettä, mutta kohtuullisen alhaisilla sykkeillä matka taittui, sillä hengittelyyn ei tarvinnut suuta avata, nenä riitti mainiosti. Puolen tunnin kuluttua Hulmin Neste jäi jo sivuun ja suuntasin takaisin keskustaa kohti. Tunnin kohdalla olin jo ohittanut keskustan ja sivutin Perälän koulun tienhaaran. Tienhaaran jälkeen join mukanani kuljettamani 2 dl mustikkakeiton ja jatkoin Jakkulan suuntaan. 1.25.00 kieppeillä oli Rake Pizzeria jo takana päin ja suuntasin takaisin kotia kohti. Jatkoin edelleen kevyesti rullaten ja saavuin kotiovelle ajassa 1.48.30. Tämä oli hieno suoritus perusvauhtiselle lenkille. Kunto on todella hyvä.
Loppupäivän ohjelmaksi riitti lepo, huomenna vuorossa pyörää ja punttia...

Kynttiläuintia Vaasassa

22.11.2013 Perjantai

Viikon treenit maanantain jälkeen lepo. Työkiireet kiristivät viikon äärikireäksi ja sekä keskiviikko- että torstai-illat menivät illanvieton merkeissä. Tälle päivälle oli ohjelmassa perinteinen uintikeikka.
Harjoitus lähti liikkeelle voimattomasti ja menin suoraan saunaan. Mielessä pyöri jo luovuttaminen ja meinasin vain kylpeä ja lähteä kaupungille. Kymmenen minuutin saunomisen jälkeen päätin kuitenkin kokeilla uintitekniikkaa ja näin päädyin altaaseen. Uin tasan kilometrin puolen tunnin aikana. Treeni painottui tekniikan hiomiseen, vauhti ei ollut tavoitteena. Maanantain puntinnostelusta kädet olivat sen verran ramaistuneet, että enempää ei huvittanut uida eikä intoakaan ollut. Vesituntuma säilyi kuitenkin.

10 minuuttia ennen uintini loppua hallin valot sammuivat ja illan ohjelma muuntui kynttiläuinniksi illan teeman mukaisesti. Tunnelma oli hieno ja hämyinen!

Kyykkyyn, ylös, kyykkyyn, ylös,...

18.11.2013 Maanantai

Viikonlopun jäljiltä kroppa oli aamulla voimattoman oloinen. Uni ei riittänyt alkuunkaan ja työtaipaleelle lähdin unihiekkaa silmissäni. Suomalaisen Triathlonin menestys maailmalla ei ottanut Arizonan IM kisassa tuulta taakseen, Jarmo Hastin kisa ei mennyt toivotulla tavalla ja taisi tulla keskeytys juoksuosuudella. Uupuneita oltiin varmasti siis sielläkin suunnalla.

Illalla suuntasin maanantain malliin salille. Botnia-halli oli kiinni jonkun tapahtuman vuoksi, joten painelin suoraan Tennis Centeriin. Ohjelmassa oli tällä kertaa vähän vakavampaa jalkavoimien treenausta ja lihaskuntoa yleisemmin. Loppuun venyttelyt.
Aloitin jalkakyykyllä ja toisella kierroksella lisäsin tankoon 15 kg painot. Viime viikon jäljiltä vasen takareisi oli vielä vaiheessa ja kyykkäilyt jäivät aika ohkaisiksi. Toistin 15 kpl sarjaa vielä kolmeen otteeseen ja siirryin sitten penkkipunnerruksen puolelle. Penkkipunnerruksesta ojentajiin, siipiin ja herkulesmaisiin liikkeisiin. Lopuksi vielä hyvin pystyssä vinopenkissä irtopunnuksilla nostoja 3 x 15 kertaa. Tämä rupeama sai riittää tällä kertaa, lihakset tulevat olemaan kipeät joka tapauksessa.
Kotona vein läpi jalkojen venyttelyn. Oikean jalan reiden kiertokestävyys on heikolla tolalla, jotain on varmasti tulehtunut jossain vaiheessa. Tätä pitää tarkkailla...

Eino-myrskyn tuiverruksessa...

17.11.2013 Sunnuntai

Heräsin piipun kattopellin räminään aamuyöstä. Vaikka pelti tuntuu olevan kiinni käsikopelolla, kova tuuli saa sen aina pärisemään.
Päivän ohjelmassa oli yhdistelmälenkki eli ensin tunnin verran pyöräilyä ja sen jälkeen juoksemaan. Ulos ei ollut mitään intoa lähteä polkemaan, joten hyppäsin pyörän selkään autotallissa ja annoin trainerille kyytiä. Poljin tunnin verran reilua kolmeakymppiä ja samalla katselin DVD:ltä kolme seuraava Kovan onnen kundin jaksoa. TV ei edelleenkään pelannut hyvin, mutta väläyksittäin kuva näkyi ja pysyin kärryillä. Aika ei käynyt lainkaan pitkäksi. Tallissa oli 10C lämmintä ja puolessa matkassa hikoilin kuin olisin ollut suihkun alla. Tuskin maltan odottaa, että kelit viilenevät...
Pyörältä juoksuun siirtyminen venähti vartin mittaiseksi, kun pojan lisäksi mukaan oli tulossa myös tytär pyöränsä kanssa. Matkaan kuitenkin päästin ja Eino-myrskyn tuiverrus tuli koettua konkreettisesti. Vaasan suunnasta tuuli niin, että läpi meni. Käännyimme kuitenkin pian Perälän suuntaan ja saimme tuulen taaksemme. Juoksu tuntui pyöräilyn jälkeen ihan hyvältä. Juoksimme hiekkatietä kiertäen Lappalaisen suuntaan. Tuuli kävi vastaiseksi ja lämmöt katosivat alta aikayksikön. Vaikka ulkoilman lämpötila oli ok, tuuli tiputti lämmöntunnetta rajusti. 40 minuutin juoksun jälkeen alkoi jaloissakin painaa, eilinen parin tunnin juoksulenkki tuntui edelleen. Hiekkateitä oli hyvä juosta, sillä kova tuuli oli kuivattanut kaiken kosteuden ja kurakin oli muuttunut pehmeäksi juoksualustaksi.
Aikaa lenkkiin meni loppujen lopuksi 53 minuuttia.

Eilen illalla koulutin vanhinta poikaani punttitreeniin ja samalla vedimme 45 minuutin harjoituksen läpi käsipainoilla ja vatsa/selkärutistuksin.

Viikon treenien yhteenveto:
Ma: 0.45 kuntopiiriä
Ti: Lepo
Ke: 1.00 pyöräilyä
To: 0.45 juoksua
Pe: 0.35 uintia + 0.15 uimahyppyä
La: 1.50 juoksua + illalla 45 min kuntopiiri
Su: 1.00 pyöräilyä + 0.53 juoksua
Yhteensä: 7.48 koko viikolle eli hyvä...

Pk-kausi käyntiin tänään

16.11.2013 Lauantai

Harjoittelu ensikautta varten käynnistyi jo pari viikkoa sitten. Nyt harjoittelu alkaa hakeutua määrätietoisempaan suuntaan. Saan talven treeneihin harjoitteluohjelman parin viikon sisällä. Viimeiset viikot treeni on ollut fiilispohjaista nautiskelua ja syötyäkin on tullut yli tarpeen.

Seuraavat kuukaudet tuonne tammi-helmikuulle panostan pk-treeniin ja voimaharjoitteluun. Pitkät rauhalliset lenkit ovat viime aikoina jääneet tekemättä. Tänään aloitin eli juoksin pitkän lenkin rauhallista tahtia. Kiersin Lappalaisen lenkin, jonka puolesta välistä koukkasin pururadalle. Pururadan polkuja ja rataa kiertäen lenkkiin tuli mukavaa vaihtelua. Aikaa lenkkiin meni 1.50.00 eli riittävästi. Matkaa kertyi 15...16 km ja maasto oli "riittävän" haastava. Ensimmäiset 55 minuuttia poika oli lenkkiseurana, sen jälkeen jatkoin omaa tahtia loput.
Keli oli vuodenaikaan nähden lämmin. 7...8 C ja kohtalaisen kuiva (eli ei satanut). Pururadan pohja oli todella pehmeä ja kenkä painui varsinkin alamäissä nilkkaa myöten purun ja saven sekoitukseen. Juoksu tuntui kuitenkin hyvältä ja jalat toimivat ongelmitta.

Tästä eteenpäin viikonloppujen ohjelma tulee olemaan tätä eli pitkiä treenejä joko juosten tai pyörällä tai molempia, jotta pohjat saadaan kuntoon. Viikolla tähän ei aika riitä...

Uintia ja varusteita

15.11.2013 Perjantai

Perjantai ja perinteinen uintipäivä. Olin työviikon jäljiltä väsynyt ja tavoitteena oli virittää uintitekniikkaa. Tähän tarpeeseen olin hankkinut uutta varustetta eli lättärit. Eli käsiin kiinnitettävät läpykät, joilla uinnista tulee raskaampaa. Tällä käsiin ja kroppaan saa voimaa ja kestävyyttä. Lisäksi läpyköillä saa käsien liikeratoihin vedessä parempaa tuntumaa.

Tässä täydentynyt uima-arsenaalini: potkulauta, pulleri ja lättärit !

Aloitin Vaasan hallin altaassa heti lättäreillä. Oletin, että niiden avulla suorastaan lennän altaan päätyjen väliä. No, näin ei kuitenkaan käynyt. Käsien liikeratojen kanssa otti aikansa ennen kuin homma alkoi kulkea. Uiminen oli myös raskasta (kuten olisi pitänyt odottaakin, jos voimaa piti tällä tavalla rakentaa) ja käytännössä uintivauhtini ei nopeutunut lainkaan normaaliin verrattuna. Menin kuin hidastetussa filmissä ja tämän vuoksi jalkojen potkuissakin meinasin seota, kun potkujen tahti harveni. Lättäreillä uin yhteensä 500m, normaalisti 1,1 km eli yhteensä 1,6 km. Aikaa meni 35 min. Omasta mielestäni tekniikka paranee koko ajan, vauhtia voisi tietysti olla enemmänkin. Vaimo pitää ottaa tuomaroimaan lähiaikoina tyyliä.
Uinti muutoin oli mukavaa, sillä hallissa ei ollut liikaa uimareita. Syksyn kuntoinnostuksen huippu näyttäisi jääneen jo taaksepäin.
Uintitreenin kruunasi uimahyppytreeni. Hyppäsin 15 kertaa 3m tasanteelta pääedellä altaaseen. Hypyt menivät kohtalaisen hyvin, koska kroppaan ei ilmaantunut punottavia läiskiä. Tämä 15 kertaa on uusi ennätykseni ja homma alkaa sujua jo rutiinilla. Seuraavana pitäisi päästä 4m tasolle, mutta sellaista ei taida löytyä. 5m taas on jo järkyttävän korkea.

Löysä lenkki

14.11.2013 Torstai

Piti olla hyvä fiilis ja valmius 10,7 km lenkkiin, mutta energiatasot putosivat iltapäivän mittaan liian alas. Myöhäinen banaanitankkaus ei enää auttanut ja tyydyin lönköttelemään pojan kanssa Lappalaisen lenkin 45 minuutin vetelällä ajalla. Jalat tuntuivat passeleilta, mutta vatsa ei ollut iskussa. Liekö taustalla hernekeitto vai korvapuustit, joita molempia tuli maisteltua aiemmin päivällä. Olisi eilen pitänyt jalatkin venytellä vaan venyttelemättä jäi. Tänään pitää tämäkin korjata...

Traineritreeni nro 2!

13.11.2013 Keskiviikko

Tänään oli vuorossa sisätreeni uudella trainerilla autotalliin rakennetussa "studiossani". DVD-soitin ja TV oli viritetty paikoilleen ja Kovan onnen kundi (My name is Earl) -sarjan ensimmäinen tuotantokausi oli ladattuna koneeseen.
Treeni alkoi ja sarja pyörähti samalla käyntiin. DVD-laitteen ja TV:n yhteistoiminta ei oikein pelannut. Kuva pätki, ääni kuului. En malttanut ruveta systeemiä korjaamaan, poljin tunnin settiäni tauotta. Yllättävän hyvin sarjasta sai käsityksen, vaikka puolet ajasta ruutu oli sininen. Ja sen ajan mitä kuva näkyi, oli se ruudun pienuuden vuoksi pieni. Vaan parempi kuin ei mitään.
Matkavauhti oli reilut 30 km/h ja tunnin kieputuksessa hiki irtosi hienosti. Talli oli sen verran viileämpi, että tälä kertaa ei t-paitaa tarvinnut ottaa lopussa pois. Kumi takarenkaassa tuntuu kuluvan melkoista tahtia. Ajelen tämän kumin nyt loppuun. Sen jälkeen otan jemmassa olevan kuluneen kumin kulutukseen ja sitten hankin traineriajoon sopivan.
TV:n tuijottaminen sai ajantajun häviämään ja tunti meni kuin lennossa. Tällä systeemillä menee pitempikin lenkki ilman ongelmia.

Puolilepopäivä

11.11.2013 Maanantai

Meno oli jatkunut tauotta jo monta päivää putkeen ja kroppa alkoi osoittaa rasituksen oireita. Koska ohjelmassa oli Botnia-hallia, päätin siellä huoltaa kroppaa kuntoon. Keskityin kevyeen kuntopiiriin ja lihashuoltoon eli venyttelyyn. Kuntopiiri oli käytännössä vinopenkkiä, vatsa- ja selkälihasta, etusoutua ja punttien ylösnostelua.  Venyttely keskittyi jalkoihin ja alaselkään. Koko kroppaa roikotin 2 x 1 min tangolta. Tähän meni aikaa 45 minuuttia ja ehdin tämän perään juuri ja juuri hakea tyttäreni voimistelutreeneistä.

Kotona potkaisin murtuneen pikkuvarpaani voimalla olohuoneen sohvan jalkaan. Tuska oli mieletön ja maistoin kelmeän maun suussani. Näin kovaa kipua en ole kokenut ties koska. Varpaan kuntoutuminen viivästyy jälleen jonkun viikon.

Viikon 45 kooste !

Tiistai 5.11.2013

Syyskelit jatkuivat edelleen tihuttavina ja synkeinä. Laitoin iPodin käsivarteeni ja lähdin Hulmin lenkille. Musiikkivalintani oli Doors ja tällä onnistuin siirtymään toiseen todellisuuteen, jossa juoksu oli kevyttä ja keli keväinen. Maisema vaihtui peltomerestä Daytona beachiin. Endorfiini vastasi tajunnan laajennuksesta ja sen myötä tarvittava paketti olikin kasassa.
Kroppa toimi hyvin, juoksu tuntui rennolta ja jalat juuri siltä kuin pitää.
Lenkkiin kului aikaa tunnin verran ja matkaa kertyi se perinteiset 10,7 km.


Keskiviikko 6.11.2013

Töissä oli hektinen päivä ja päätinkin tämän perään pitää lepopäivän. Päivän kruunasi Matkahuoltoon saapunut trainer-paketti: Elite Qubo Digital pyörätraineri. Kuskasin paketin kotiin, mutta en jaksanut ruveta sitä kokoamaan...


Torstain 7.11.2013

Tyttärelläni oli tänään ylimääräinen kahden tunnin voimistelutreeni ja hommanani oli viedä ja hakea hänet. Kahden tunnin pelivara mahdollisti uintitreenin Vaasan uimahallissa. Uin matkaa 2 km (tai ehkä jopa 2,2 km, menin laskuissa sekaisin). Kroolasin suurimman osan, parisataa metriä sammakkoa mahtui myös mukaan. Aivan lopussa viimeisellä kahdella sadalla metrillä tapahtui pienoinen ihme: uintini muuttui rennommaksi ja helpommaksi ja vauhti säilyi hyvänä (minulle hyvänä). Tämän kuin saisi jatkumaan seuraavalla uintikerralla...
Sen verran 2 km otti voimille, että en jaksanut perään enää hyppytornista hypellä...


Perjantai 8.11.2013

Työviikon päätteeksi jälleen juoksulenkille. Viikko oli työrintamalla raskas ja se tuntui viiden korvilla kotiin saapuessani. Pakonomainen tarve ajoi kuitenkin liikkeelle. Lenkiksi valikoitui jälleen Hulmin 10,7 km lenkki ja sen juoksuun meni se vajaa tunti. Tavoitteenani oli juosta lenkki rennosti läpi ja näin myös kävi. Juoksu tuntui jälleen hyvältä, edistymistä viime vuoteen on tapahtunut merkittävästi. Musiikkivalinta tällä kertaa Iron Man 2 sound track eli käytännössä leikkaus AC/DC:n tuotantoa 1970-luvulta nykypäivään. Bon Scott vastaan Brian Johnson. 1-0. Porukkaa ei lenkillä juuri näkynyt.

Illan päätteeksi kokosin Trainerin autotallissa. Kokoaminen sujui yllättävän nopeasti ja sain systeemin pelaamaan heti. Testasin laitetta 4 min ajolla...


Lauantai 9.11.2013

Tästä päivästä tuli hyvä. Tyttärellä oli tänään voimisteluesitys Vaasassa. Kävimme viemässä hänet esiintymispaikalle nelisen tuntia ennen varsinaista esitystä. Tämän jälkeen koukkaus kotiin ja hetkeä myöhemmin poikien kanssa uimaan Vaasan uimahalliin. Vaimo kiersi kauppoja uintikeikkamme ajan.
Uimahallissa oli aamupäivästä väljää ja sain uida nelosradalla (=kuntouimarit - nopeat) suurimman osan aikaaa yksin, hetken aikaa jonkun toisen kauhojan kanssa. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun tällä vauhtikaistalla uin...
Matkaa kertyi jo perinteiset 2 km. Alkuviikosta kokemani rennon uinnin ihme ei ollut jäänyt päälle, mutta löytyi jälleen puolen matkan jälkeen. Loppua kohti alkoi kroppa hyytyä, voima treeniä pitää jotenkin petrata. Uin matkan pätkissä ja otin vauhdikkaampia 100 m spurtteja 5 kpl uinnin ohessa. Vauhti ei kuitenkaana päätä huimannut, voimat menivät kyllä.
Uinnin perään kävimme hyppäämässä hyppytornista, itse sain/ ehdin hypätä 5 kertaa 3m tasanteelta pää edellä. Hypyt oli lopetettava kesken, jotta ehdimme tyttäreni voimistelunäytökseen ajoissa.
Voimistelunäytös oli melkoinen tapaus: Variskan koululle oli kerääntynyt iso joukko voimistelijoita ja noin 20 joukkuetta esitteli taitojaan yleisön  edessä. Hienoja esityksiä oli kiva katsoa. Videokin aiheesta löytyy, mutta vielä en saanut julkaisulupaa...

Illalla testasin trainerin. Ajoin 50 minuutin testilenkin YleX-kanavaa kuunnellen. Traineri toimi kuten pitää ja pyöräily tuntui erittäin aidolta, vaikka pyörä ei ajaessa pääse heilumaan kuten oikeasti. Polkeminen on kuitenkin ihan samanlaista kuin ulkonakin, joten pyörittämiseen ja kilometrien keruuseen tämä sopiin hyvin. Se todellinen haaste on pitkästymisen välttäminen. Radiota kuunnellessa ajan sai kulumaan joten kuten, mutta kohdalle sattui joku musiikkitoiveohjelma ja toiveet olivat kehnoja. Virittelen seuraavaksi pyörän eteen TV:n ja DVD-soittimen ja ryhdyn käymään läpi katsomattomien elokuvien ja sarjojen kirjastoani. Aineistoa on vuosien varrella kertynyt puolisen metriä eli polkemisen pitäisi mennä kuin siivillä ensi kevääseen.

Sunnuntai 10.11.2013

Isänpäiväjuhlallisuuksien jälkeen ruoka oli sulanut klo 15 mennessä sen verran, että pääsin juoksulenkille. Tavoitteena oli hölkätä alhaisella sykkeellä reilu tunti vihmovassa syyssäässä. Päädyin Lappalaisen lenkille, johon tein uuden reitin: koukkasin Lappalaisen alueen jälkeen pururadan ympärillä olevaan metsikköön, jonne näytti menevän polku. Polkua nilkuttelin radalle ja sieltä edelleen tutuille metsäpoluille. Käytännössä sain lisättyä lenkkiin 3,2 km pituutta, pehmeää pohjaa ja vaihtelevaa maastoa. Hölkkä kesti lopulta 1h10min ja tätä tullaan kiertämään myös jatkossa, sen verran mukava lenkki oli.

Lenkin jälkeen lisäsin kuorihousut ja -takin ja lähdimme vaimon kanssa reipasvauhtiselle kävelylenkille samoille Lappalaisen kulmille. Tähän lenkkiin meni tunnin verran myös.


Viikon kertymä:
Maanantai: pyöräilyä 1h
Tiistai: juoksua 1h
Keskiviikko: lepo
Torstai: uintia 1h
Perjantai: juoksua 1 h
Lauantai: uintia 1h + pyöräilyä 50 min
Sunnuntai: juoksua 1h10min + kävelyä 1h
Yhteensä: 7h + 1h (kävely, jota ei aina lasketa)

Maanantai - sisäsettiä pyörän seljässä...

4.11.2013 Maanantai

Viikko polkaistiin käyntiin polkemalla. Tavoitteena oli vetää pyörätreeni ja kuntopiiri venyttelyineen Botnia-hallilla. Tietenkin työminä lohkaisi aikaa sen verran, että harjoitusta oli rajattava. Päädyin pyörätreeniin, kun pyöräily on se heikoin lenkki, jos nyt mikään niin vahva on. Heikoista lenkeistä heikoin.

Tavoite oli polkea hyvällä kadenssilla 60 minuuttia ja tämä myös toteutui. Pitkältä tuntui urakka. Viihdykettä ei ollut muuta kuin ensin ABB Fun Runners joukko treenaamassa ja sen perään ABB Runners salkaisavotassaan.

Olin varustautunut juomapullolla ja pyyhkeellä, joten hirvittävä hikoileminen saatiin kuivattua ja jälleen nestevarastot tankattua. Hikoilu sisätiloissa seisovassa ilmassa on todella hurjaa ja tunnin päätteeksi paita oli litimärkä. Juomaa meni 0,75 l ilman pienintäkään ahdistusta, isompi pullo olisi ollut tarpeen.

Yritin katsella tv:tä nokialaisestani, mutta onnettoman tuntuista hommaa oli. Ensi kerralla iPod mukaan, niin ainakin tamppausrytmi saadaan mukaan treeniin.

Jotta hallissa ei jatkossa enää tarvitsisi polkea tilasin trainerin aiemmin päivällä. Huomenna pitäisi Matkahuollossa olla Elite Qubo odottelemassa uutta omistajaansa.

Laihian Jakkula trail hell !

3.11.2013 Sunnuntai

Kävimme aamusta kävelyllä vaimon kanssa. Se perinteinen Lappalaisen lenkki ja aikaa paloi tunti ja vartti. Eilisen pyörälenkin jäljiltä jalat olivat voipuneen oloiset. Ramaisi kuitenkin vietävästi.

Ramaistuneen sohvalla maatessani sain kuitenkin ongittua netistä Floridan kisan kuvia. Kuvaajan pyyntö oli järkyttävä eli 16 USD/ kuva. Ei auttanut muuta kuin ottaa kuvat omin neuvoin irti. Hieno kollaasi vaikka itse teinkin.

 

Läppäriaherruksen jälkeen lähdimme pojan kanssa lenkille Jakkulan luontopolulle. Kävimme joskus 2008 siellä viimeksi makkaranpaistokeikalla ja jotenkin muistiin oli jäänyt kuva hienosta lenkkimaastosta - tai trail run ! kuten maailmalla hehkutetaan.
Lähdimme parkkipaikalta jolkottamaan kohti laavua ja muinaishautoja. Alkumatka oli hienoa menoa, sillä polkupohja oli pehmeä, tasainen ja avara. Noin kahden sadan metrin jälkeen polku kapeni ja muuttui kiviseksi. Ja kivikkopohjaa jatkui aina perille asti - tai sinne laavun toiselle puolelle, jossa käännyimme takaisin. Juoksu noilla erikokoisilla kivimurikoilla oli vaikeaa: nilkat muljuivat kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja juoksurytmiä ei saanut millään päälle. Kivet olivat nimittäin niin epätasaisesti levitettynä polulle, että niihin kompasteli ihan väkisin. Eli hyvävauhtista juoksua ei aikaansaanut. Sen sijaan tarkkaavaisuus ja jännitys olivat kehissä koko ajan. Kenkku polku emmekä palaa vähään aikaan...
Aiemmin viikolla suunnittelin menevän tuon samaisen reitin pyörällä, olisipa ollut kypsä keikka.
Hyvin treeniä kuitenkin kertyi, sillä 55 minuuttia nilkkoja nuljauteltiin ja hiki tuli pintaan...

Viikon saldo liikkui kuuden ja puolen tunnin haarukassa eli vauhti alkaa jälleen kiihtyä....

Ma: Kuntopyörä 50 min, tennis center
Ti: Juoksulenkki reilu 45 min
Ke: Lepo
To: Uintia 50 min & 2,0 km
Pe: Lepo
La: Pyöräily 1h 55min
Su: Kävely 1h 15min + juoksu 55 min

Syyspyöräilyä pimeässä

2.11.2013 Lauantai

Pyhäpäivä ja kaupat kiinni. Aamu meni tietokonetta kasatessa ja lounaan jälkeen kävimme mökillä kääntämässä soutuveneen nurin.
Iltapäivä oli kuivan oloinen ja lämpötilakin oli seitsemän asteen nurkilla, joten päätin heittää pyörälenkin. Varustauduin Lidl-settiini ja hyppäsin pyörän selkään ja suuntasin kohti Vaasaa. Lamppua ei löytynyt, joten lähdin pimeällä pelillä liikenteeseen. Muista polkijoista ei pitänyt olla enää näin myöhään syksyllä harmia. Pyörä kulki hyvää vauhtia koko matkan aina Vaasaan Kaarlen kentälle ja keskinopeus liikkuin 30 km/h tienoilla. Lievä myötätuuli. Kaikki toimi hienosti. Pyöräni tuntui todella upealta Great Floridianin laina-Trekkiin verrattuna. Todella upealta. Hyvä pyörä.
Vaasaan päästyäni koitti pimeys. Katuvalotuikut antoivat vähän valoa ja sillä pärjäsi aina siihen asti, kun alkoi myös sataa tihuuttaa. Sade kasteli lasini ja tämän seurauksena vastaantulevien autojen valot sokaisivat näkökenttäni täysin valon heijastellessa lasien pienen pienissä vesipisaroissa. Kaikesta huolimatta ajo sujui ongelmitta, sillä pyöräteillä ei ollut liikkeellä porukkaa juuri ollenkaan. Yksi vakavammin treenava kaveri puhalsi vastaan Laihian Rudolla.
Paluumatka sujui muuten ilman suurempia episodeja. Polkeminen oli hieman vaisumpaa, koska tuuli puhalteli lievästi vastaan. Lisäksi sateen tihutus viilensi kenkäni. Kengissä ei ollut sukkia ja veden ja ajoviiman yhteisvaikutus sai jalkaterät jäähtymään. Viimeiset 15 km varpaissa ei ollut tuntoa enää ollenkaan.
Matkaa kertyi joku 55 km ja aikaa meni hiukan alle kaksi tuntia. Saa nähdä, oliko viimeinen kunnon lenkki ennen talven tuloa...

Allaspäivä ja 2,0 km

31.10.2013 Torstai

Keskiviikko meni yritellessä, varsinaiseen harjoitukseen en kyennyt. Aamu-uinti oli etäisesti tavoitteena, mutta herääminen liukui päinvastoin normaalia myöhäisemmäksi. Töissä päivä venyi ja päädyin yrittämään aikaisempaa nukkumaanmenoa treenin sijaan.

Torstaina tarjoutui tilaisuus revanssiin. Tyttärelläni oli parin tunnin ylimääräinen voimistelutreeni illalla ja hommani oli hakea hänet sitten kotiin. Hakuaika oli aika myöhäinen, joten uintitreeni sopi tähän paremmin kuin hyvin.
Olin illalla kuuden jälkeen uimahallilla. Liekö sateinen synkkä ilta vai mikä mutta uimahalli oli tupaten täynnä porukkaa. Uimareiden sekaan oli eksynyt koko joukko kellujia ja uimaseurat olivat tyypilliseen tapaansa vieneet kolmea rataa vaille kaikki radat käyttöönsä. Uinti oli kuitenkin mahdollista ja näin ei muuta kuin kauhomaan, vaikkakin välillä vähän hitaammin, jopa pysähdellen.
Uin omasta mielestäni normaalia tahtia ja matkaa sain kokoon tasan 2 km. Aikaa meni alle 50 minuuttia eli ihan hyvä tulos meikäläisen mittareilla. 2 km jälkeen ei olo ollut kummoisempi eli uintia olisi voinut jatkaa vielä toiset 2 km.
Talvikauteen on tästä eteenpäin ohjelmassa 1-2 kpl uintitreeniä...

Huomisen treeni on peruttu, olen Helsingissä varhaisesta aamusta aina iltamyöhään työn merkeissä !

Vuoden eka synkkä lenkki

29.10.2013 Tiistai

Töissä venähti jälleen niin, että olin kotona puolen seitsemän maissa. Lapset torailivat ja tunnelma oli kireä. Läksyt eivät sujuneet ja kokeisiin ei lukuintoa tuntunut olevan. Liennytin tilannetta tunnin verran ja sen jälkeen päätin itse lähteä tuulettumaan.
Poistuin pimeään iltaan perinteiselle Lappalaisen lenkille eikä mukana ollut kelloa eikä sykemittaria. Juosta lönkyttelin rentoa tahtia lenkin läpi ja aikaa meni varmaan reilut 40 minuuttia.
Pimeäksi on kelit mennyt. Kellon siirto taakse päin pimentää päivän nyt tuntia viime viikkoa aikaisemmin. Lunta ei vielä ole, joten metsä/pelto-osuudella oli todella pimeää juosta. Auton autoa ei sattunut valaisemaan, joten juoksin jalkatuntumalla ja vanhasta tottumuksesta tämä sujui hyvin. Astuin vain yhteen lätäkköön...
Vielä varmaan ainakin kuukauden verran pimenee, sitten lumi tulee apuun.

Perjantaina luvassa Helsingin keikka, joten ke-to on paineltava reeniä putkeen.

Tennis-center testissä !

28.10.2013 Maanantai

Tytär oli tänään voimistelutreeneissä, joten minulla oli mahdollisuuus viedä pyöräilytreeni sisätiloissa läpi. Suunnistin Botnia-hallille ja tavoitteeni oli polkea tunnin verran ja sen jälkeen kuntopiirin kautta tyttärenhakumatkalle. Toisin kävi. Viime viikonlopun Rakennusmessujen vuoksi Botnia-halli oli maanantain kiinni ja suunnitelmiin tuli muutos. Suuntasin seuraavaksi Tennis-Centeriin. Siellä pyöräilytreeni oli mahdollinen, mutta kuntopiiriin aika ei enää riittänyt.
Hyppäsin pyörän selkään ja aloin sitkuttaa 85...100 kadenssilla eteenpäin. Katsoin samalla Emmerdalea televisiosta ja kuuntelin ipodista musiikkia. Emmerdalea en aikaisemmin ollut katsonutkaan, joten tämä oli mielenkiintoinen tuttavuus. Paljon ihmissuhdekäänteitä mahtui ensimmäiseen puolen tunnin jaksoon ja jaksoja tuli kaksi peräkkäin. Poljin 50 minuuttia ja syke liikkui 130...150 haarukassa enkä toista jaksoa ehtinyt nähdä kuin pienen osan. Polkeminen tuntui tennis-centerin pyörällä hyvältä ja hikeä irtosi useampi ämpärillinen. Ensi kerralla on otettava oma pyyhe mukaan, muuten homma menee enemmän uinnin puolelle. Kuntopyörän huono puoli oli tietenkin se, että se oli kuin pultattu lattiaan eikä luontaista liikettä ollut lainkaan. Mutta kaikkeen tottuu...
Maastopyörä tulee olemaan ajossa talvella, ei tätä muuten kestä.

2014 treeni käyntiin tänään !

27.10.2013 Sunnuntai

Päivä koitti sateisena. Talviaikaan siirtymisen ja pitkien aamu-unien myötä Amerikan matkan aikaerorasitukset on nyt selätetty. Päivä kului töitä tehden ja kahden auton talvirengasruletti hoitaen.

Olin aikaisemmin tehnyt päätöksen, että aloitan 2014 harjoittelun 8.11.2013. En kestänyt syöpöttelyä ja velttoilua enää enempää ja lähdin juoksulenkille Laihian pururadalle klo 18. Lenkki kesti tunnin ja hyvinhän se taas kulki. Kymmenisen kilometriä taittui tihkusateessa mutta +10C lämmössä. Olen siis liukumassa ensi kauteen salakavalasti kuten tuo alla oleva alligaattori !



Talvikauden treenin osalta olen suuren päätöksen edessä: juoksu- ja uintitreeni saadaan hoidettua talven aikana hyvin, mutta pyöräily heikoimpana lajinani on laitettava nyt kuntoon. Seuraavat vaihtoehdot tarjolla:

1) - hankin wattbiken

2) - hankin rullat

3) - hankin trainerin

4) - tuunaan vaimon tunturin polkukelpoiseksi

5) - tuherran kuwaharalla hangessa läpi talven.

Päätös on vielä tekemättä, ilmottelen tästä kun tilanne selkiytyy...

Runo syksylle!

25.10.2013 Perjantai

Syksy on jo pitkällä ja Floridan paisteen jälkeen iski täydellä voimalla tällä viikolla. Tähän avuksi Eino Leinon "Syksy-yönä" -runo, joka on kaikkea muuta kuin synkeä!

"Syksy-yönä"

Synkeällä syksy-yöllä
salamoita leimuaa,
hetken vaan on valoisana
synkkä taivas sekä maa.

Siell’ on vielä valon valta
tuolla puolen pilviä,
vaikk’ on tullut öinen aika,
maahan syksy synkeä.

Niinpä myöskin rinnassani
lemmen liekki leimuaa,
synkeässä sydänyössä
ukonnuolet tuiskuaa.

Siell’ on sula lemmen liekki.
Kuule, tyttö simasuu,
sinisilmäis valonsäihky
sydänyöhön tunkeuu!

Kisakauden 2013 yhteenveto ja johtopäätökset

24.10.2013 Torstai

Kauden kilpailut
- 10.2.2013 Botniahiihto 53 km: 4.27.xx
(meikäläisittäin hyvä kisa)
- 27.4.2013 Kyröjoki 1/2 marathon: 1.39.57
(meikäläisittäin hyvä kisa ja uusi ennätys)
- 4.8.2013 Botniapyöräily 106 km: 3.14.55
(meikäläisittäin surkea kisa, taktikointi ja ryhmässäajo ei tänäkään vuonna sujunut)
- 17.8.2013 Kivitippu tirathlonpuolikas: 5.36.33
(meikäläisittäin hyvä kisa surkeassa säässä, uusi ennätys)
- 7.9.2013 Vaasa 1/2 marathon: 1.44.59
(meikäläisittäin surkea kisa, sykemittari petti ja johti väärään vauhdinjakoon + reidet jumissa heti startissa)
- 29.9.2013 Ilmajoki 1/2 marathon: 1.36.47
(meikälisittäin upea kisa ja uusi ennätys)
- 19.10.2013 Great Floridian melkein triathlonpuolikas: 4.44.40
(meikäläisittäin kehno kisa, mutta hieno kokemus + vaillinnainen lepo ennen kisaa + varvas murtunut + hurjan kuuma + huono pyörä)

Havainnot:
- Kilpailutauko 5...7/2013 oli liian pitkä. Kunto oli nousemassa hienosti kesäkuun alkupuolella, mutta kolmen viikon flunssa/työputki pilasi suunnitelmat Joroisten kisan suhteen ja jouduin kuntokuoppaan. Kuntokuopasta pääsin jälleen vauhtiin syyskuun lopulla.
- Kunto nousi talvikaudella ja edelleen kesän jäljiltä.
- Uusi intensiivisempi vauhtitreeni tuo tuloksia

Johtopäätökset:
- Valmennusohjelmaa jykevöitettävä edelleen kaudelle 2014
- Pyöräilyyn haettava rutiinia ja vauhtikestävyttä
- Juoksuun haettava 1.30.00 1/2 maratasoa
- 2014 kisoja tasaisemmin läpi vuoden ja ensimmäinen 1/2 trikisa saatava kesäkuulle
- Loppujen lopuksi hieno kausi 2013 !

Kauden 2013 päätös Floridassa !

Great Floridian Triathlon

Kauden viimeiseksi kisaksi valikoitui Great Floridian Triahtlon Clermontissa Orlandon kupeessa. Perheellämme on ollut tapana tehdä reissu syysloman aikoihin Orlandoon ja siitä tämä kytkentä. Viime vuonna yritin jo päästä kisaan mukaan, mutta tuolloin en saanut pyörää alleni ja kisa kariutui siihen. Tälle vuodelle toimin toisin ja hoidin pyöräasiat kuntoon ensin, sitten vasta ilmoittautumisen kisaan.

Tämän vuoden kisa oli mukavan kuuloinen ainakin etukäteen: 2 km uinti – 60 km pyöräily – 15 km juoksu. Mukavan rennon oloinen lievästi alimittainen tri-puolikas ja hyvä syy viedä täyteen pakattu matkalaukku Floridaan.

Saavuimme Orlandoon puolitoista viikkoa ennen kisaa. Luvassa oli reipasta nähtävyyksien kiertämistä ja lievää treeniä tilanteen mukaan. Lenkkejä kertyi yllättävän hyvin, nimittäin kolme 40…45 minuutin juoksulenkkiä 25..30 C lämmössä. Lisäksi tietyssä mielessä uintitreeniä tuli ohjelmaan, kun kävimme vesipuisto Akvaticasssa. Siellä oli virta, jossa saattoi harjoittaa uintiliikkeitä ja muutoin olimme non-stop liikkeellä vesiliukumäestä toiseen. Meressäkin tuli käytyä tyrskimässä. Alkuperäinen suunnitelmani uimatreeneistä YMCA:n altailla ei onnistunut, sillä sinne asti emme koskaan ehtineet. Olimme liikkeellä koko ajan ja jalan tuli taitettua matkaa varmaan satoja kilometrejä eli joka ilta aivan puhki. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että matkan aikana ei tullut missään vaiheessa palauduttua eli lepoa ennen kisaa ei ollut lainkaan.

Ensimmäisten päivien aikana jouduin onnettomuuteen omalla uima-altaallamme. Tarkoituksenani oli hypätä altaaseen ”pommilla”. Tyttäreni oli kuitenkin altaassa ja päätin viime hetkillä lieventää pommiani. Tämä johti siihen, että veteeniskeytymiskulmani oli jyrkkä ja solahdin veden läpi vasen jalka edellä pohjaan. Vasemman jalan pikkuvarvas iskeytyi altaan pohjaan ensimmäisenä ja otti iskun vastaan murtuen. Tuska oli kova ja kipu varjosti koko loman ajan kaikkea tekemistä. Turvonnut varvas tuntui tarttuvan kaikkiin esteisiin ja turvotus vain yltyi loman mittaan. Yllättäen lenkkikengässä kipu oli kuitenkin aika maltillista ja varvas myös turtui nopeasti tunnottomaksi. Eli treeni jatkui. Hiekassa paljain jaloin kävely oli todella tuskaa…

Olin varannut pyörän alan liikkeestä Clermontista ja hain sen kilpailua edeltävänä torstaina. Peli oli melko uusi Trekin perusmaantiepyörä: runko alumiinia, painoa pirusti ja ajoasento pysty. Mutta alkuvaikutelma hyvä ja tärkeintähän oli kuitenkin saada ajopeli alle. En ehtinyt pyörää testata lainkaan ja satulakin laitettiin kohdilleen noin suurin piirtein. Tämä koitui myöhemmin kohtalokseni pyöräosuudella…

Seuraavan iltana kävin kisapaikalla ilmoittautumassa ja viemässä pyörän telineeseen. Kisapaikka oli todella upea: hiekkarantainen puisto, jossa kaikki vaikutti olevan viimeisen päälle. Olin todella haltioissani, pala kauneinta Amerikkaa ja minä siellä kisaamassa. Ilmoittautuminen meni todella sujuvasti ja jätin pyörän telineeseen. Sain mukaani numerot ja aimo kasan promokamaa. Kisapakettiin kuului myös komea paita eli jotain konkreettista vaikka ei ollut vielä startattu.

Kisa-aamuna herätys koitti klo 05:30. Startti oli klo 08:30, joten paikalla oli oltava ajoissa. Kaarsin kisapaikan pihaan tasan klo 07:00. Päivä oli sarastamassa kauniina ja ennuste oli kova helle eli yli 92 F, mikä ajankohtaan nähden ennusti todella kuumaa. Lähdin asettelemaan romppeitani pyöräni viereen. Juuri tuolloin koin kisani ensimmäisen dramaattisen käänteen: kuulutus kertoi veden lämpötilan olevan yli märkäpuvun käyttörajan. Jos siis halusi kilpailuajan, oli uitava ilman märkäpukua. Tämä oli minulle järkytys. Surkean uintini johdosta märkäpuku on minulle ollut tuki ja turva ja nyt tästä oli luovuttava. Vein märkäpukuni autolle. En ollut pitkään aikaan uinut 2 km matkaa ilman märkäpuvun kellutusapua, joten heti ensimmäinen suoritus oli muodostumassa haasteelliseksi. Onneksi olin laittanut alle uimahousut, joten uinti ilman märkäpukua oli mahdollinen.

Kisapaikalla olin äimänä paikallisten kisaajien varustelusta eli dramaattinen huomio nro 2. Vaikutti siltä, että kaikilla oli viimeisen päälle tripyörät a’la Cervelo P5 tai vastaava. Lisäksi kaikilla ja toistan kaikilla oli yllään täysi triasu. Oli hieman sellainen fiilis, että olen väärillä apajilla liikkeellä. Mutta täällä oltiin ja ei kun eteenpäin. Hyvä lenkki on aina paikallaan.

Varusteeni aseteltuani siirryin odottelemaan uinnin lähtölaukausta. Olin rannalla speedoissani (tai niissä uikkareissa, joita Halpa-Hallista saa) ja kisan kolmas dramaattinen huomio: itselläni on vatsan seudulla karvoituista mallilla, jota vaimoni kutsuu nousevaksi auringoksi. Kun nyt havainnoin kanssakilpailijoitani (siis niitä, jotka eivät sännänneet uimaan tri-asu yllään), huomasin, että kaikki olivat vatsan ja rintakehän seudulta täysin karvattomia eli ajeltuja. Aika erikoista, kun suurin osa porukkaa oli kohtalaisen tummaa ja noin lähtökohtaisesti pukkaavat karvaa non-stop. Itsellä oli vähän sellainen olo, että koska paikallinen poliisi tulee pidättämään epäsovinnaisesta karvoituksesta… No, ei tullut ja itse asiassa rannalta löytyi toinenkin karvaisempi kulkija ja saatoin rauhoittua. Lopulta kisan lähtölaukaus kajahti ja pidätysuhka väistyi…

Uinti oli etukäteen haasteellisin laji, kun märkäpuvun hyödyt jäivät sinne pukupussiin. Uinti sujui kuitenkin hyvin ja vesihän oli mukavan lämmintä. Aina puoleen matkaan kaikki meni hyvin, mitä nyt laseissa oli havaittavissa lievää huurtumista. Puolen välin jälkeen ongelmat kuitenkin alkoivat: aurinko oli nousemassa ja uintirata kiertyi auringon vastaiseksi. Auringon häikäisy vaikeutti reitin näkemistä ja jouduin kymmeneen kertaan siirtymään sammakointiin ja tähystelemään suuntaa. Suunnistaminen meni huonosti ja uin poijut aika kaukaa. Lisäksi uimalasini häikäisivät pahasti. Viimeiset 500m uinkin ilman laseja.

Uimiseeni meni aikaa 41 min. Meikäläiselle tämä ei ollut huono tulos, varsinkin kun moni homma meni toisin kuin oli ajateltu. Etukäteen olin ajatellut kauhovani 37 minuutin hujakoille, mutta siihen olisi tarvittu se märkäpuku, jos ei muuta niin henkiseksi selkänojaksi.

Vaihto uinnista pyöräilyyn meni sujuvasti mutta ei nopeasti. Vaihdoin pyörähousut ja paidan sekä laitoin kypärän päähän. Paitaa en meinannut saada päälle millään, sillä selkä oli tietenkin märkä. Sellainen tri-asu voisi olla hyvä hankinta ja näin olen tainnut joka kerta tässä vaiheessa tuumia… Sitten vain sykemittari päälle ja matkaan. Polarini heitti heti alkuun virheilmoitusta eli heikkoa sykevyön signaalia. Tämä on kauden aikana tullut tutuksi – paska vehje. Laitan valmistajalle heti Suomessa paluupostissa syyniin. On se kumma, että neljäs kisa ja vehje edelleen nikottelee, vaikka on paristot vaihdettu joka kisaan ja uutta vyötäkin testattu.

Pyöräily lähti pirteästi käyntiin. Kaikki Clermontin poliisit oli komennettu kisaan mukaan, sillä pyöräreitillä oli noin sata autoa eli jokaisessa risteyksessä poliisivalvonta. Saattoi risteyksiä olla yli kaksisataakin. Vauhti oli hyvä eli etenin 30 km/h ohjelman mukaisesti ja tavoitteena kahden tunnin alitus. Heti alkumatkasta alkoi kuitenkin paljastua, että pyörävalintani ei sittenkään ollut hyvä. Pyörä oli raskas ja ajoasento oli pysty. Lisäksi satula oli sittenkin ainakin noin sentin verran liian alhaalla. Matkaa oli kuitenkin edessä vain 60 km, joten turha tuollaisista pikkuseikoista oli kitistä. Tai olisi kannattanut laittaa kuntoon, mikäli olisi halunnut hyvän ajan etapille. Työkaluja ei kuitenkaan ollut mukana eikä ollut huoltoautokaan. Eli matkaan jatkui…

Clermontin juju oli pyörilymaastoissa.

Toisin kuin olisi olettanut, Florida ei olekaan pelkkää lättänää. Tämä pyöräreitti oli jatkuvaa nousua ja laskua ja kaiken huipentumana oli Sugarloaf Mountainin nousu. Vain pienintä vaihdetta pyörittäen pääsin tuskaisesti mäen ylös. Syke nousi yli 180. Muutoin onnistuin pitämään sykkeet hyvin 150…160 haarukassa. Joka tapauksessa maasto oli rankka ja tavoitteeni eli kahden tunnin alitus jäi saavuttamatta. Reilusti. Aikaa kului 2.19. Reitti oli rankka ja saavuin kaikkeni antaneena vaihtoon. Kaikkeni antaneena siksi, että aurinko porotti uuvuttavasti ja hurjien mäkien ohella söi energiaani. Normaalirutiinistani poiketen en ollut varustautunut energiageeleillä matkaan, kun tämänhän piti olla kevyt kisa…Ohituksia tein kuitenkin 60 km matkalla paljon, joten en nyt ihan hitain ollut.

Vaihto pyöräilystä juoksuun sujui jälleen suuremmitta kommelluksitta. Paidan vaihdossa tietenkin sama hankalan pukemisen ongelma, kun kuiva juoksupaita ei millään meinannut mennä hikisen kropan päälle. Tämän jälkeen sykemittari toisti heikon sykkeen syndrooman kuten pyöräilyyn lähtiessäni. Samat ärräpäät kajahtivat ilmoille Polarin suuntaan. Tunnelmat juoksuun lähtiessä olivat muuten korkealla ja odotin, että 15 km menee kevyesti – lähes lentäen. Juoksu lähtikin rullaamaan hienosti jalkaa toisen eteen heilautellen ja kilpailijoita ohittaen. Päätin ottaa käyttöön taktiikan, jossa ensimmäiset 8 km otan rauhallisesti ja sen jälkeen loput 7 km runttaan oikein kunnolla. Matka eteni hienosti ja meno tuntui mukavalta. Aina siihen asti kun piti runtata. Auringon armoton paiste vei mehut ja viimeisten 7 km taittamisesta tuli taistelua. Sen sijaan, että olisin runtannut viimeiset kilometrit, haasteenani oli pysyä liikkeellä. Kuumuus oli kova eikä mikään meinannut auttaa. Jatkoin kanssakilpailijoiden ohittelua, mutta tunnelmat olivat kireät kaikilla, sama hyytyminen vaikutti vaivaavan meitä kaikkia. Kävelin jopa 50 m matkan jossain 12 km kohdalla… Sain kuitenkin koottua itseni ja hölköttelin viimein maaliin. Aikaa 15 km matkaan kului 1.34 eli melkein saman verran kuin kolme viikkoa aikaisemmin juostuun maratonin puolikkaaseen Ilmajoella.

Loppuaika oli maagista numeroiden taikaa: 04.44.40!

Palkintona suorituksestani sain urani hienoimman mitalin ja finisher paidan. Eli kaksi paitaa tästä kisasta! Everything great eli tästä on hyvä siirtyä kahden viikon harjoitustauolle ja 8.11.2013 uusi kausi käyntiin..

Viikon satoa - lokakuun ensimmäinen...

5.10.2013 Lauantai

Ilmajoen onnistuneen kisan jälkeen tavoitteena oli ottaa viikko rennosti. Näin myös tapahtui. Heti maanantaina oli tarkoitus ottaa kevyt punttitreeeni ja venyttelu, mutta Botnia-halli oli yllättäen kiinni koko päivän. Päädyin pitkän työpäivän jälkeen käväisemään mökillä katkaisemassa vedet ja sen jälkeen kotiin.

Tiistai ja keskiviikko menivät työmatkalla Ruotsissa. Päivät venyivät niin, että mukana olleista lenkkareista ei ollut iloa.

Torstai meni Vaasassa työnmerkeissä ja edustusillallisen parissa.

Perjantaina klo 17 pääsin viimein liikunnan makuun, kun kävimme uimahallissa uimassa. Matkaa kertyi 1,7 km ja sen perään kymmenkunta hyppyä tornista. 3m alkaa sujua...

Viikko oli rankka ja vaimo tartutti flunssankin, joten parempi oli olla levon puolella. Lauantaina kurkkua karhensi, joten ulkoilu jäi mökillä käyntiin. Sunnuntaina ohjelmaan tulee lenkki pyörällä töihin ja takaisin...

Ensi viikolla Florida ja kahden viikon kuluttua kisa !

Ilmajoki hölkkä 2013 ja ennätys !

29.9.2013 Sunnuntai

Kolme viikkoa takaperin Vaasan maratonin puolikas meni alle odotusten. Tämän vuoksi kisaohjelmani meni uusiksi ja Botnia-triplan 30 km juoksu viikko sitten jäi väliin. Ilmajoki hölkkä otti tämän paikan ja tavoite oli tehdä uusi puolimaran ennätys.
Vaasan kisan jälkeen seuraavat kaksi viikkoa menivät juoksutreenin merkeissä ja mukaan lisäsin vauhtitreeniä eli 10 km lenkillä vedin 5 x 1 km kovavauhtisia vetoja. Tätä treeniä tuli vedettyä pari kolme kertaa, lisäksi ohjelmaan mahtui pyöräilyä, uintia ja peruslenkkiä sekä punttitreeni ja voimistelua. Kävin myös kunnon jalkahieronnassa avauttamassa tukkoiset jalkani. Viimeisten kymmenen päivän osalta jäivät nämä blogiin laittamatta...
Sitten asiaan eli Ilmajoelle. Ilmoittauduimme pojan kanssa kisoihin tuntia ennen kisojen alkua ja aloitimme kisavalmistelut. Tankkaus oli hoidettu aamusta ja Ilmajoki-hallilla vielä mutustelimme banaanit. Itse ryystin sokerigeelia reippaan pussillisen 10 min ennen lähtöä. Verryttelimme hyvin vartin verran.
Keli oli kehnon oloinen eli +7 C lämpöä, sateen uhka ilmassa. Ei kuitenkaan tuulta.
Lähtölaukauksen kajahtaessa ampaisimme matkaan. Jalat tuntuivat hyvältä ja musiikki soi - olin varustautunut musiikilla matkaan. Ensimmäiset kilometrit joukko pinkoi kovaa vauhtia, mutta sitten vauhdit laskivat 4.30 - 4.40 min/km tasolle. Tätä tahtia jolkottelin minäkin joukon mukana 6 km tasalle asti, sitten porukka alkoi harveta. Juoksu ei tuntunut missään ja mietinkin, koska alkaa ahdistaa. Saavutin edellä juossutta neitosta ja pinnistelin hänen kannassaan 10 km tasalle asti. Neitosen kovalle vauhdille löytyi selitys, kun hän juoksikin vain 10 km. Itse jatkoin toiselle kierrokselle, nyt täysin yksin. Kuuluttajan kuulin kommentoivan, että aikaennusteeni puolikkaalle tällä vauhdilla olisi 1.37.xx eli olin edennyt tähän asti hyvää vauhtia. Tavoitteeni oli alunperin rikkoa aikaisempi ennätykseni eli 1.39.57. Jatkoin 4.30 min/ km vauhdilla matkaa ja pohdin samalla, koska jalat alkavat väsymään ja vauhti hiipumaan. Ikinä ennen en tällaista tahtia näin kauaa ollut juossut. Koska tätä vauhtia olin tähän asti tullut eikä oikein missään tuntunut, päätin jatkaa samaa tahtia eteenpäin ainakin 15 km tasalle ja katsoa tilannetta uudemman kerran siellä. Vauhti piti edelleen ja 5 km ennen maalia päätin painaa loppuun asti samaa tahtia. Kroppa alkoi kuitenkin osoittaa väsymisen merkkejä. Tässä vaiheessa musiikki tuli apuun: muutenkin hyvä musiikkivalikoimani vain parani loppua kohden ja Children of Bodomin kappale toi sopivan rytmin, jolla sain väsymisen aiheuttaman askellustahdin hidastumisen pysähtymään ja jälleen reipastumaan. Koska kappale oli näin oivallinen, kuuntelin sen läpi yhä uudelleen viimeiset 5 km. Hieman vauhti ehkä rauhoittui hetkittäin, mutta 2 km ennen maalia kiristin vauhdin 4.15 min/ km tasalle ja pidin siellä loppuun asti. Pari hienoa ohitusta mahtui myös mukaan. Maaliin saavuin uudessa ennätysajassani 1.36,47. Olin onnistunut jopa hieman kiristämään vauhtiani toisella kierroksella. Vointi maalissa oli hyvä, erittäin hyvä. Kuntoni on parempi kuin koskaan aikaisemmin.
Viileä keli oli plussaa ja sateen tihutus juoksu puolen välin jälkeen toi kaivattua viilennystä. Varustus olisi voinut olla kevyempikin: juoksi hieman polven yli ulottuvissa housuissa ja päälläni kaksi paitaa (lyhythihainen kisapaita ja pitkähihainen kisapaita). Pitkähihaisen paidan olisi voinut jättää pois, mutta toisaalta kyllä lähdön hetkellä nytkin oli kylmä.

Poikakin teki uuden ennätyksensä 10 km kisassa. Aikaisempi ennätys 1.15,xx muuttui lukemiin 1.01,45. Hieno kohennus ja vielä yksin ventovieraitten joukossa juosten...

10.9.-18.9.2013 treenejä

19.9.2013 Torstai

Kauan odotettu hieronta tänään

17.9.2013 Tiistai

Tein intensiivisen juoksutreenin. Lenkki oli Hulmin lenkki. Aloitin reilun kolmen kilometrin lämmittelyllä. Tämän jälkeen vedin 5 x 1 km hyvävauhtisia vetoja. Vauhti oli 3.30-4.15 min/ km. Loppua kohti vauhti alkoi hiipua voimien huvetessa, kuitenkin yllättävän hyvin meno säilyi pirteänä. Aikaa lenkkiin meni 53 minuuttia ja jalat freesit vielä maalissa. Sykkeet kävivät korkealla eli 184 pinnassa. Vauhdin pitäminen oli kaiken kaikkiaan yllättävän helppoa. Varsinainen yllätys oli jalkojen rentous treenin jälkeen, jumitila aukeni vaikka odotin juuri päinvastaista.

16.9.2013 Maanantai

Olo oli illalla hieman vetämätön, mutta lähdin kevyelle lenkille pururadalle. Juoksin radan kahteen kertaan läpi ja matkaa kertyi 6,2 km ajassa 40 minuuttia. Juoksu tuntui irtonaiselta ja kevyeltä. Hyvä piristys pitkän työpäivän jälkeen.

15.9.2013 Sunnuntai

Ohjelmassa juoksua ja suuntana Laihian keskustan pururata. Juoksimme pojan kanssa rauhallisen lenkin eli ensin pururadalle, siellä kaksi 3,1 km kiekkaa ja takaisin kotiin. Matkaa kertyi reilut 9 km. Hyvä päätös viikonlopulle.

14.9.2013 Lauantai

Uintipäivä. Suuntasimme Vaasan uimahallille uintitreeneihin, koska Laihian halli on edelleen remontissa tulipalon vuoksi. Vaasassa iltapäivästä oli harvinaisen rauhallista ja saimme melkein kahteen pekkaan pojan kanssa uida 50 m rataa edestakaisin. Edellisestä uinnista on jo vierähtänyt tovi ja siksi tyydyin 1500 m suoritukseen. Kohtalaisen hyvältä uinti tuntui vaikka käsivarret tuntuivat hyytyvän 1 km jälkeen. Uintireissu huipentui hyppykimaraan hyppyaltaalla, jossa pääsimme 3 m tasolta hyppimään,

12.9.2013 Torstai

Juoksupäivä. Teimme tavallisesta poikkeavan lenkin Laihialla ja juoksimme keskustaa ristiin rastiin tunnin verran. Vauhti oli rauhallinen.

10.9.2013 Tiistai

Juoksupäivä. Vedin Lappalaisen lenkin vähän reippaampaa vauhtia, kun alkumatkasta meno tuntui kevyeltä. Koko lenkkiin meni 38 minuuttia, mikä on aika hyvä suoritus.

Kisaohjelman muutos

9.9.2013 Maanantai

Botniajuoksu vaihtuu viikkoa myöhemmin järjestettävään Ilmajoki-hölkkään. Vaimo ilmoitti tähän tulevansa matkan varrelle kannustamaan ja Vaasan puolikkaan odotuksia heikompi aika jäi kaivelemaan. Niin paljon, että Ilmajoelta lähden hakemaan uuttaa kärkiaikaa eli 1.39,00 alitusta.
Aikaa kisaan kolme viikkoa !

Vaasan maratonin puolikas 2013: valmistautuminen ja tulos

31.8.2013 Lauantai
Vietimme huvilakaudenpäättäjäisviikonlopun mökillä. Tavoitteeni oli edellisen viikonlopun tapaan juosta rivakkaa tahtia 11 km. Tytär halusi pyörällä mukaan, mutta valitti etukäteen, että juoksen liian hiljaa...
Rivakaksi suunniteltu lenkki meni toisin kuin oli suunniteltu. Tytär ei pysynyt alkuunkaan vauhdissani. Jouduin juoksemaan lenkin reilun 10 min vetoina parin kolmen minutin palautuksilla ja tytärtä hoputellen. Tälläkin tavalla tämä reilu 11 km meni 63 minuutin aikaan, eli tavoiteltu harjoitusefekti täyttyi. Jos mökkilenkin olisi saanut juosta häiriöttä, olisi edellisen lauantain ennätys parantunut muutamalla minuutilla - sen verran kova puolimatkan väliaika oli.
Illasta kävimme vaimon kanssa ihailemassa huvilakauden päättäjäisvalaistusta rannoilla kanooteilla meloen. Aikaa tähän meni puolisen tuntia, mikä oli ok, sillä aiemmin oli jo halkohommissa kädet tullut väsytettyä riittävän raukeaan tilaan.

1.9.2013 Sunnuntai
Aamu oli yllättävän lämmin ja kipaisin rauhalliselle lenkille heti kahvinjuonnin jälkeen. Juoksin mökkilenkin eli tuon reilun 11 km reitin ja aikaa kului reilu tunti. Edellisen päivän rankka vetotreeni ei painanut jaloissa juuri ollenkaan.
Iltapäivästä kävimme poikien kanssa poimimassa ämpärillisen puolukoita aivan mökin lähettyviltä. Olivat vielä vähän kalvakkaita eli syytä odotella hetki kypsymistä.

3.9.2013 Tiistai
Illalla ripotteli vettä.  Päätimme pojan kanssa kuitenkin lähteä pururadalle Laihialla. Viimeksi siellä juostiin ennen kesän alkua ja polkureiteille teki kovasti mieli. Kulutimme 50 minuuttia juosten  pururataa ja polkuja ristiin rastiin. Varusteet kastuivat täysin, mutta pehmeällä alustalla juoksu oli mahtavaa. Erityisesti polkujen juokseminen on hienoa, sillä jalkojen paikkoja joutuu katsomaan koko ajan ja samalla kiviä ja juurakoita stepatessa tietynlainen ripeys kohenee.

5.9.2013 Torstai
Tälle päivälle olin ajatellut viimeisen kevyen harjoituksen ennen lauantain kisaa. Jälleen suuntasimme pojan kanssa pururadalle ja tavoitteena oli kevyesti hipsutella kolmisen varttia. Emme päässeet edes tähän, kun poika sai jo astmakohtauksen oireet ja kävelimme radalta takaisin kotiin. Ilta meni sitten venytellessä.

7.9.2013 Lauantai
Kisa-aamu koitti upeana. Aurinko paistoi ja tuuli oli navakka. Ennen kisoja kävin kannustamassa tytärtäni koulun kisoissa. Menestystä tuli vaihtelevaan tahtiin, mutta yksi voittokin. Kun tämä oli saatu hoidettua, suuntasin Vaasaan Kaarlen kentälle valmistautumaan omaan suoritukseeni.
Ihan ensin kävin ostamassa uudet juoksusukat, sillä oma varastoni oli päässyt huonoon kuntoon. Kisapaikalla sain melkein uuden juoksupaidan firman logolla. Kokoarvioni M oli kuitenkin väärä, paidat olivat tiukempaa sorttia. Päälle siis oma perusNike ja Lidlin housut. Kenkävalinta päätyi DS Trainereihin. Olin kahden vaiheilla musiikin suhteen. Latasin odotellessani iPodiin hyvän valikoiman innostavaa musiikkia, mutta lopulta päädyin lähtemään kisaan ilman musiikkia. Ei nimittäin ollut hyvää taskua tai systeemiä, johon olisin soittimen laittanut. Ostoslistalle menee sellainen...
Varustauduttuani ja tankattuani suuntasin kentälle lämmittelemään. Tässä yhteydessä koin päivän suurimman järkytyksen: sykemittarini sykemittaus ei herännyt henkiin. Matkanopeus- ja matkamittari toimi kuitenkin. Minulle tällaisessa puolimaratonissa sykemittaus on olennaisen tärkeää. Vain sillä näen, olenko nostamassa rasituksen liian aikaisin liian ylös. Muuten ison porukan mukana mennessä tätä ei huomaa. Päätin lähteä kisaan sykevyön kanssa ja odottaa, jos mittaus aktivoituisi jossain vaiheessa. Paristoa ei enää ennättänyt hakea. Nopeudesta saa jotain käsitystä matkanteon rasittavuudesta myös. Tavoitteeni oli juosta 5 km asti 160 tasolla, 10 km asti 165 tasolla, 15 km asti 170 tasolla ja loppumatka kaikki pelissä. Käytännössä aloitus 4.50-5.00 min/ km, sitten liuku 4.40-4.45 min/km tasoon ja loppu 4.30-4.40 min/ km tasolla.
Lähtölaukaus kajahti ja koko juoksijajoukko säntäsi matkaan. Kuten aina, myös nyt lähes kaikki laukkasivat liian kovaa matkaan. Tätä jatkui pari kilometriä, tämän jälkeen vauhti alkoi rauhoittua. Yritin tuijotella kellostani matkanopeutta ja pitää sen hieman alle 5 min/km tasolla. Tämä oli kuitenkin hankalaa, sillä mittausepätarkkuus vaivasi ja luvussa on koko ajan heiluntaa. Sykemittaus ei aktivoitunut. Matkanteko oli nykivää ja välillä tuli säntäiltyä kovaakin eteenpäin. Selkiä tuli hyvää tahtia vastaan ensimmäiset 10 km. 10 km meni aikalailla suunnitelman mukaisesti eli alle 5 min/ km ja vauhtia kiristäen. Puolessa matkassa olin noin 50 minuutin kohdalla. Tästä oli tavoite sitten ampaista edelleen kovempaan vauhtiin ja hakea 1.40,00 alitus koko matkalta.
Näin ei kuitenkaan homma mennyt. En tiedä mikä valmistautumisessani meni pieleen, mutta molempien jalkojen takareidet olivat kireät heti aamusta. Verryttely ja venyttely eivät auttaneet ja vaikka ensimmäiset kilometrit menivät mainiosti, takareisistä puuttui irtonaisuus ja rentous. Toiselle puoliskolle suunnatessani jalat alkoivat jumettaa ja oli selvää, että 1.40, 00 ei tule onnistumaan. Seuraava 5 km olikin aika tukalan tuntuista väkinäistä vääntämistä. Energiageelejä oli mukana kaksi kpl, mutta niistäkään ei riittävästi piristystä löytynyt. 15 km kohdalla pohdin jo kävelyyn siirtymistä, mutta sinni ei antanut periksi ja vähän kevyemmin juostuani paukkuja löytyikin jälleen jalkoihin lisää. Viimeiset 6 km olivat tukalat, mutta pystyin pitämään vauhdin päällä ja loppua kohti kiristämäänkin. Loppusuoralla irtosi oikein mallikas loppukirikin. Maalissa muutaman sekunnin alle 1.45,00 eli ihan kohtalaisen hyvä juoksu kuitenkin. Ajasta vaikea sanoa, mikä se oikeasti oli, kun en tiedä mitattiinko aika lähtölaukauksesta vai lähtöviivan ylityksestä. Joka tapauksessa alle 1.45,00 mentiin.

Mutta, miksi homma ei kulkenut? Mietin vastauksia tähän ja seuraavat tulevat nyt mieleen:
- lihashuolto meni pieleen vaikka fokusoin venyttelyyn eli pitää mennä hierojalle ennen seuraavaa kisaa
- varusteiden tarkastus jäi liian viimetinkaan ja siksi vauhdinjako ei onnistunut eli jatkossa pitää varusteet huoltaa ajoissa
- musiikki olisi auttanut synkimpinä hetkinä eli johonkin se murikka on laitettava
- asuste oli keliin liian tumma eli tukala - valkoinen paita ja vaaleampi lakki hankittava
- nukkumisesta ja syömisestä pidettävä huolta.

Seuraava koitos Botniajuoksu kahden viikon kuluttua...

8.9.2013 Sunnuntai
Jalat eilisestä väsyneet. Kävimme pojan kanssa kevyesti hölkkäämässä 55 min ympäri Laihiaa. Kummasti jalka vain toiseen eteen siirtyy, vaikka ei se kevyttä ollut. Rauhallinen ja konemainen tahti takasi etenemisen. Vajaat 8 km kertyi tällä kertaa...

Puolikkaalle valmistautumista

28.8.2013 Keskiviikko

Viikonlopun jäljiltä maanantai oli lepo. Eilen tiistaina vaimo torppasi lenkkini, mutta pääsin sen sijaan reippaalle kävelylenkille. Kävely tuntuikin vaihteeksi kevyeltä ...

Tänään päätin välttää vaimon torpeedointiyritykset ja ajoin pyörällä töihin. Matkaa siis 25 km per suunta. Aamulla keli oli kuiva ja aurinko paistoi. Lämmöt olivat 15 asteen tienoilla ja rento pyöräily oli enemmän kuin hienoa. Ajoin maltillisesti, ettei tarvitse hikoilun vuoksi töissä luimistella. Tuuli oli myötäinen ja matkavauhti nousi 30 km/h tuntumaan. Perillä työpaikalla oli tietenkin sitten hiki pinnassa. Lukitsin pyörän järeällä ketjulukollani, joka on odotellut käyttäjää työpaikan telineessä koko kesän. Tämä olikin vissiin kolmas kerta pyörällä töihin tänä vuonna. Eli heikko saldo toistaiseksi. Mutta myös viime vuonna loppukesää kohti tahti parani.

Illalla ajoin samaa reittiä takaisin kotiin. Koska nyt ajon saattoi ottaa oikein treeninä, poljin 33-35 km/h vauhtia koko matkan. Ajo tuntui kevyeltä koko ajan, joten tuulen täytyi olla jälleen avittamassa selän takana. Kokonaisuutena hyvä pyörätreeni tälle päivälle: 2 x 25 km ja aikaa vajaat kaksi tuntia.

Loppuviikosta tavoitteena herkistellä puolikkaalle maralle eli huomenna kevyt lenkki, samoin la-su. Perjantai on vielä auki, sillä mökkireissun ajankohta on auki. Kanoottia tulee ohjelmaan myös ja ehkä avovesiuintikin vielä huvilakauden päätteeksi. Seuraava viikko sitten rennommin suurempia revityksiä välttäen.

19.-25.8. kertymä

Kalajärven triathlonkisan jäljiltä viikko oli kevyt. 18.8. sunnuntaina innostuin moottorisahan kanssa mökillä ja kaadoin sekä pätkin puita hiessä päin. Tuli sen perään vielä reilun kolmen vartin melontalenkkikin, mutta jalat saivat olla rauhassa.

19.8. Maanantai meni levon merkeissä. Tankkasin energiavarastoja päivällisellä firman piikkiin.

20.8. Tiistaina kävin pojan kanssa juoksemassa Lappalaisen lenkin. Tahti oli rauhallinen ja lenkkiin kului aikaa 43 minuuttia. Jalat painoivat vielä, mutta kiva oli käydä hölköttelemässä. Vasen jalkaterä oli saanut rasitusvamman, mutta kesti juoksua. Liekö Kalajärvellä tullut juostua väsyneenä huonolla tekniikalla...

21.-23.8 Keskiviikko - Perjantai olin työmatkalla Pohjois-Amerikassa. Reissu itsessään oli urheilusuoritus, kun 48 tunnin matkasta 24 tuntia meni lentämiseen. Hommat saatiin kuitenkin hoidettua paikan päällä hyvin, lenkkiä en edes yrittänyt tehdä ja jet lagia ei tullut kun ei ehtinyt iskeä päälle.

24.8. Lauantai. Menimme mökille. Seuraava tavoite siis Vaasan maratonin puolikas kahden viikon kuluttua. Tämä mielessäni lähdin testilenkille Gerbyn S-marketille Gerbyn kautta kiertäen, Västervikin tietä takaisin. Aloitin kohtalaisen rauhallisesti, vasemman jalkaterän sisäsyrjää aristi. Vähitellen kiristin vauhtia ja 32 min kuluttua olin kaupalla. Paluumatkaan kiristin vauhtia ja olin mökillä 25 min myöhemmin eli aikaa meni 57 min 04 sek. Tämä oli uusi ennätys ja fiilis oli hyvä. Reserviä jäi vielä jemmaan. Kunto on varmasti kovempi kuin koskaan. Nyt pitää vain rauhassa vetää seuraavat kaksi viikkoa ilman ylilyöntejä.
Illalla kävin vaimon kanssa vielä melomassa puolen tunnin lenkin. Halkojakin hakkasin tunnin verran.

25.8. Sunnuntai. Halonhakkuun merkeissä alkoi sunnuntai ja hakkasin sekä kuusi- että leppähalot. Aikaa tähän meni kaksi tuntia ja kroppa ja kädet tuntuivat kyllä siltä, että halkaisukirvesta oli tullut heiluteltua. Halkomisen perään lähdin juoksemaan eilisen lenkin, mutta nyt vauhti oli rauhallinen. Jälleen vasen jalkaterä oireili, mutta turtui matkan myötä. Reilun tunnin jälkeen jäykkine jalkoineni olin mökillä.

Tuleva viikko pitää ottaa rauhallisesti ja vasenta jalkaterää pitää yrittää säästellä.

Kalajärvi 17.8.2013 - kisaraportti

17.8.2013 Lauantai

Kauden avauskisa koitti tänään. Tähän on ailahtelevaan malliin treenattu. Viimeiset pari yötä tuli nukuttua huonosti ja tankkaus jäi viimeiseen päivään.

Suuntasin auton keulan klo 08:10 Peräseinäjoen suuntaan. Auto oli pakattu jo edellisenä iltana ja ei tarvinnut kuin aamupala popsia aamulla. Ajo sujui ongelmitta ja olin perillä reilua tuntia myöhemmin. Kisaajia oli paikalle jo saapunut paljon ja hienoja pyöriä taluteltiin telineisiin kisaa varten. Hain kisakuoreni infosta ja palasin autolle purkamaan lastia ja siirtämään kamoja vaihtopaikalle. Molemmat vaihdot tehtiin samassa pisteessä, joten kamojen roudaamismielessä helppo rasti. Info oli 09:50 ja sen jälkeen ei muuta kuin kiskomaan märkäpukua päälle.

Kisan lähtölaukaus ammuttiin klo 11:05 ja vajaat sata kisaajaa ampaisi matkaan. Uintiosuus oli haastava, sillä tuuli oli navakka ja varmaan järven mataluudesta johtuen nosti isot aallot. Siis isot aallot. Uinti oli kankeaa, ilmaa piti haukata joka toisella vedolla ja kun kroppa heilui aalloissa kuin lastu, ei jalkojen käyttö oikein onnistunut. Vettä tuli juotua paljon. Isojen aaltojen vuoksi muita kisaajia ei juuri nähnyt ja melkein koko matkan ajan olin täysin tiedoton siitä, paljonko porukkaa eli edessä tai takana. Aallot painoivat uintilinjaa ja kun poijujakaan ei oikein nähnyt, tuli uidessa siirryttyä sivuttaissuunnassa uintilinjalta sivuun. Matkaa kertyi siis yli mitatun aika reippaasti. Uinti meni kuitenkin kohtalaisen hyvin, sillä nousin 36 minuutin kuluttua vedestä. Tämä on yksi parhaista ajoistani tällä matkalla.

Uinnista läpsyteltiin vaihtopaikalle ja pyöräkamojen vaihto alkoi. Sain märkäpuvun nopeasti yltäni ja heitin sen pyörän lähelle asfaltille - tilaa kun oli. Pyörähousut olivat puvun alla, joten en tarvinnut kuin pyöräpaidan. Sen laitto ylle kesti kauan, sillä paidan vetoketju ei auennut alas asti. Lidlin  lyhytvetoketjuinen malli. Tämä jippo oli unohtunut viime vuodelta... Iho oli märkä eikä paita oikein sujahtanut ylle. Kiristelevää paitaa sain korjailla ekat kilometrit. Kypärä meni päähän heittämällä, samoin kengät.
Pyöräily lähti lupaavasti käyntiin. Vauhti nousi 35 km/h pintaan alkukilometreille. Tämän jälkeen tienhaarassa käännyttiin vastatuuleen ja meno hiipui. Lisäksi alkoi sataa. Kääntöpaikalle 15 km päähän meno oli nahkeaa vastatuuleen tuhertamista ja tuuli heilutteli pyörää iskiessään kiekkoihin. Paluumatka oli sitten pelkkää lentoa ja nopeus tuuli selän takana nousi reilusti yli 40 km/h. Ensimmäisellä kierroksella vältin tapaturman vain huikealla tuurilla: joku kanssakilpailija oli kärsinyt rengasrikon. Tämän huomasin vasta, kun ohitin hänet sentin päästä 30 km/h vauhdilla. Ajoin pää alhaalla ja juuri hetkeä aikaisemmin tie oli vapaa...Pyörällä kierrettiin 30 km lenkki kolmeen kertaan ja ensimmäinen lenkki meni 57 minuutin tuntumaan, toinen 55 minuutin tuntumaan ja viimeinen laiskemmin 58 minuutin tienoille. Poljin sykemittarin ohjauksella ja alun vimman jälkeen loput 75 km pidin sykkeen 160 tasolla. Toinen ja kolmas lenkki olivat todella rankkoja, sillä tuuli tuiversi edelleen ja sade yltyi. Tie oli aivan märkä. Pyörä toimi koko ajan hienosti: vaihteet loksahtelivat kohdilleen ja aero-asento oli ok koko 90 km. Jarrujen teho hiipui sateen myötä, mutta ei jarruja juuri tarvinnut käyttää. Paitsi sen kerran, kun ajoin tienhaaran ohi ekalla paluumatkalla Kalajärvelle. Takarengas liukui lukkojarrutuksessa ja pitkään...

Pyöräily + uinti oli hoidettu aikaan 3.37.00. Olin innoissani, sillä juoksuun oli jäljellä aikaa hyvin ja tunsin olevani voimissani. Juoksukamoihin vaihto sujui ripeästi. Pyöräilyn jäljiltä pyöräkengät ja jalat olivat litimärät. Pyöräilyn aikana kuivauspyyhe kassini päällä oli kastunut sateessa litimäräksi. En saanut jalkojani kuiviksi, joten en edes yrittänyt laittaa sukkia jalkaani. Vedin juoksukengät paljaisiin jalkoihin ne puhtaiksi pyyhittyäni. Vaihtaessani pyöräilyhousuja juoksuhousuihin oli sydän pysähtyä: alushousut olivat värjäytyneet edestä punaiseksi. Pikku veijari näytti kuitenkin olevan tallella. Koska en kuitenkaan tuntenut kipua millään muotoa, ajattelin kysessä olevan joku hiertymä ja siitä veri. Pyöräillessä toisella kierroksella oli pyöräilyhousu jotenkin hinkannut, joten ei kun lippis päähän ja juoksuun....
Juoksu lähti sekin luonnikkaasti käyntiin banaania mutustellen ja voimantunto oli kova. 5 km jälkeen juoksu alkoi kuitenkin tuntua raskaalta ja päätin sinnitellä 2 tunnin tavoitteeseen eli 10,5 km/h tahtia. Juoksukierroksia oli kolme ja jos olisi ollut tarmoa katsella, olisi varmasti ollut ihan hienot maisematkin. Tähän ei tarmoa ollut, kaikki kului pinnistelyyn eteenpäin pääsyn varmistamiseksi. Olin jättänyt sukat pois vaihdossa ja se vaikutti kostautuvan toisen kierroksen aikana: toinen kantapää alkoi aristaa. Päätin olla välittämättä tästä häiriöstä ja ja jatkaa ja hoitaa myöhemmin kantapäät kuntoon. Ne ovat aina hoituneet kuntoon, niin nytkin. Juoksun osalta viimeinen kolmas kierros oli kovin ja vauhti alkoi hiipua edelleen, hyvä kun 10 km/h vauhti pysyi päällä. Energiageeli ei maistunut enää 10 km ennen maalia, energiajuomakin aiheutti kuvotuksen tunteita. Viimeisten 5 km aikana kuitenkin keskityin vielä vähän lisää ja lähdin nostamaan keskivauhtia takaisin ylös. Viimeinen kilometri meni jo hyvää vauhtia, mutta päätin olla repimättä liikaa, minuuttihaarukka oli joka tapauksessa kiinnitetty.

Loppuaika 5.36,33 eli oma ennätys. Loppujen lopuksi kisa meni hyvin. Suoritus oli kokonaisuudessaan maltin voitto hötkyilystä: uinti rauhassa, pyöräily rauhassa alle 160 sykkeellä ja lopuksi juoksussa irti kaikki mitä oli vielä varastossa. Varastot olivat kuitenkin vajaat. Kesäkuun kolmen viikon tauko ja kisaa edeltävän viikon heikko nukkuminen ja tankkaus toivat oman lisänsä. Ensimmäinen näin pitkä lenkki aero-pyörällä sujui hyvin ja se kannustaa jatkoa ajatellen. Lenkkarivalintaa pitää miettiä jatkossa, DS-Trainerit saattavat olla liian kovat, kun kroppa alkaa olla päreinä. Ja asuksi pitää jostain hankkia tri-asu, niin ei tarvitse vaihdoissa niin sählätä.

Kauden avaus on nyt tehty. Hyvä fiilis. Seuraavana kolmen viikon kuluttua Vaasan Marathon, jossa puolikkaalla tavoitteena 1.39 alitus. Loppukausi kirkastuu tämän jälkeen.

Viimeiset herkistelyt ja valmiustilaan !

13.8.2013 Tiistai

Lauantain kisa lähestyy. Kisamaksu on maksettu.

Eilen kävin illan mittaan juoksemassa uusilla Lidlistä ostetuilla crivit -merkkisillä juoksuhousuilla. Ihan hyvin toimivat, vaikka hintaa oli 7,- EUR. Lenkkinä oli perinteinen Lappalaisen lenkki ja aikaa meni 40 minuuttia. Sykkeet 135-150 haarukassa ja fiilis hyvä. Paitsi, että vasemman polven ulkoreuna alkoi heti alussa aristaa ja aristus kesti koko lenkin. Lenkin perään kunnon venyttely ja vaivat poistuivat saman tien.

Tänään kävin ottamassa tuntumaa tri-pyörään, joka on nyt hetken saanut olla rauhassa. Ajoin 30 km lenkin alle tunnissa. Keli oli epämääräinen, sadetta vähän tihutteli ja pyörätie oli pelkkää isoa lätäkköä. Parin sadan metrin jälkeen oli mies märkä ja suu hiekassa...
Pyörän asetukset ovat kohdallaan, ei säätötarvetta. Pesutarve oli lenkin jälkeen kova. Paluumatkalla koin ns. läheltäpititilanteen, kun pyörä ajautui 35 km/h vauhdissa asvaltilta pientareen puorelle. Sain kammettua pyörän takaisin tielle ajettuani parikymmentä metriä heinikossa. Onneksi tien reunus oli tasainen eikä mitään suurta pudotusta ollut. Tämä herpaannus löi reidet hetkeksi jumiin, mutta säikähdyksestä toivuttuani vauhti kiihtyi jälleen.

Keskiviikosta perjantaihin menee off-season meiningillä eli lenkkiä ei ole luvassa, pitää ladata akut ja hoidella lihakset venyttellyn kautta kuntoon.

Avovesiuintia sunnuntain tarpeeseen !

11.8.2013 Sunnuntai

Hankimme eilen Tampereelta pari kajakkia. Tämä oli vaimon idea ja tänään se näytti toimivan todella hyvin: lapset meloivat innoissaan näillä kajakeilla mökillä. Kajakit auttoivat myös treenin osalta. Viimeiset uinnit ennen kisaa olivat ohjelmassa tänään ja koska melojilla oli intoa yli tarpeen, uin uintilenkkini kahteen kertaan pitäen juomatauon välillä. Lenkkini kiersi Västervikin edustalla olevan saaren ja molemmilla kerroilla aikaa kierrokseen meni 28 minuuttia eli yhteensä vajaa tunti. Uinti ei ollut verenmaku suussa repimistä vaan rentoa reipasta kauhomista. Tosin veri oli tulla suuhun pariin otteeseen, kun hengenpelastajakanoottikuskit olivat ensin lyödä melalla päähän ja sen jälkeen ajaa kajakilla yli. Molemmilla kierroksilla sattui ja tapahtui.
Uinnissa sain kehiteltyä uutta uloshengitystekniikkaa, joka saattaa jatkossa helpottaa menoa. Kisassa testataan.
Vesi oli vielä kohtalaisen lämmintä ja vilu meni heti ohi, kun puku oli kastunut. Vedessä tarkeni kevyesti tuon puolitoista tuntia, jonka siellä kaiken kaikkiaan olin. Kalajärvellä ensi viikonloppuna varmasti tarkenee myös. Viime vuonna Lappajärvellä tähän aikaan oli jo melkoisen kylmä...

Olympiauintimeininkiä uimastadionlla !

8.8.2013 Torstai

Yllättäen jouduin työreissuun Helsinkiin. Tällä kertaa otin mukaan juoksukamppeet ja uimavarusteet, sillä parin tunnin aikaikkuna oli mahdollinen treeniin. Koska tripuolikas edessä viikon kuluttua, uintia oli pakko saada ohjelmaan.
Kaikki sujui kuin elokuvissa. Hotellini oli rautatieaseman kupeessa keskustassa ja huoneessa koukattuani heitin minirepun selkääni ja lähdin hölkkäämään uimastadionin suuntaan. Keli oli upea, aurinko paistoi ja lämpötila oli  +27 C. Pienen mutkan jälkeen löysin uimastadionille ja vaihdoin uintikamat ylleni.
Altaalla oli melkoinen kuhina ja 50 m altaan radat olivat täyden oloiset. Hyppäsin kuntouimareiden radalle, joka vaikutti olevan nopeampien uimareiden käytössä kuin nopeiden uimareiden rata. Oli todella mahtavaa kauhoa auringonpaisteessa ! Kirittäjiä oli radalla runsaasti ja hitaampia ei hirveästi tarvinnut väistellä. Uin kilometrin ja sen jälkeen suihkun kautta reppu selässä takaisin juoksuun ja suuntana hotelli. Paluu meni hyvin ja hotellilla suihkuun. Aikaa koko reissuun meni vähän toista tuntia eli todella näppärä treeni. Jatkossa tämä mahdollisuus täytyy käyttää aina, kun kesäaikaan Helsingissä.
Seuraava mahdollisuus on jo ensi viikon torstaina...

Juoksutesti 7.8.2013

7.8.2013 Keskiviikko

Ylläolevalla kengällä vedetään vauhtipätkät tällä kaudella. Puolimaran enkka taitettiin näillä ja Hulmin testilenkin kauden kärki tänään samoin. Eli Asics DS-Runnerit...

Sunnuntain Botniapyöräilyn jäljiltä jalat olivat mukavassa kunnossa jo sunnuntaina, mutta pidin taukoa maanantain ja tiistain. Keskiviikkona työpäivä jälleen kerran venähti, mutta päätin ottaa ohjelmaan lenkin, kun loppuviikkokin näytti menevän kovin rikkonaiseksi. Aloitin juoksun rauhassa, mutta koska meno tuntui kevyeltä, päätin kiristää vauhtia. Ensimmäisen viiden kilometrin aika asettui 25,30 kieppeille eli vähän päälle 5 min/km. Koska energiaa riitti, jatkoin samaa tahtia loppuun ja 10,7 km taittui aikaan 52,28. Tällä kaudella tämä on tähän lenkkiin kovin aika eli minun tapauksessani hyvä tulos. Kyröjoen puolimaralla vauhti oli kyllä kovempi, mutta kirikumppanitkin olivat tuolloin pelissä mukana. Tuosta kunnosta olen vielä hieman jäljessä, mutta ei paljoa. Viime vuoden keväällä pääsin tämän matkan alle 50 minuutin, mutta kesällähän sitten pohje ja akilles reistasivat ja pilasivat kautta hyvän matkaa.
En ollut syönyt päivällä mitään, joten virkeystilaan nähden hyvä tulos.

Tämä oli viimeinen kireä treeni ennen Kalajärven testitripuolikasta ja fiilinki on nyt hyvä. Huomenna yritän päästä uimaan Helsingin uimastadionille ja perjantaina voi olla saumaa illasta päästä Pispalan mäkirääkkiin, katsotaan...

Väliin jäänyt treeni elokuun 1. päivän osalta

1.8.2013 Torstai

Päivä venähti vaihteeksi töissä. Meinasin heittää pyyhkeen kehiin treenin osalta, mutta poika oli lähdössä lenkille ja päätin liittyä mukaan. Juoksimme perinteisen Lappalaisen lenkin ja aikaa meni 43 minuuttia. Tosi rento lenkki, kunto on hakeutumassa uomiinsa. Pojan kunto on kohentunut rutkasti. Tässä tulee pian tiukka vääntö näillä lenkeillä...