14.4.2017 Perjantai - pitkä sellainen
Viikon aloitus oli sen verran räväkkä, että pitkä perjantai oli lepoa. Kävimme juhlimassa syntymäpäiviä Seinäjoella ja se oli sitten siinä.
15.4.2017 Lauantai
Ja kun lepäily saatiin vauhtiin, niin sitten sitä piisaa. Kävimme vaimon kanssa Tamperella täyttämässä pojan jääkaapin ja katsomassa, että hommat ovat sujahtaneet uomiinsa. Hommat olivat hallussa ja saatoimme palate levollisin mielin kotiin vielä samana iltana.
16.4.2017 Sunnuntai
Viikonlopun pyörälenkin vuoro. Edelleenkään en lähtenyt maantiepyörää ulkoiluttamaan, vaikka ilma oli mitä komein. Koska aamusta oli pakkasta, oli mitä parhain keli lähteä metsäpoluille, joilla vielä lunta ja jäätä. Kävin tutkimassa polkuja Laihian asemalta Vaasaan päin. Löysin hyvän uuden uran, jota seurailin muutaman pellonkin ylittäen. Lopulta eteneminen tällä kelkkareitillä tyssäsi peltoon, joka oli kynnetty ja jo auringon sulattama. Ei ollut tarvetta lähteä märkään mullikkoon tuhertamaan. Jostain kaukaa Rudon takaa palasin jälleen aseman metsiin, joissa kiertelin parit polut ja lopulta suunnistin kotiin. Reissussa vierähti 2,5 tuntia ja puhti oli täysin poissa kotiin päästyäni. Ajo oli melkoinen sekoitus sprinttejä, PK:ta ja tasapainoilua.
17.4.2017 Maanantai
Päivän ohjelmassa oli juoksua. Jakkulan 18+ km lenkki ja tavoitteena pitää sykkeet 140 pinnassa koko lenkin ajan. Edellisen keskiviikon juoksuun verrattuna alusta oli tällä kertaa pehmeämpi ja raskaampi juosta. Olimme aamupäivällä mökkikeikalla ja kaupoissa ja tämä lenkki ajoittui minulle poikkeuksellisesti myöhäiseen iltapäivään. Normaalin aamulenkin virkeys oli vaihtunut nuupeloon fiilikseen... No, lenkki kuitenkin lähti ihan mallikkaasti käyntiin ja jolkottelin jonkun aikaa, kun vajaan tunnin kuluttua alkoi sataa lunta. Fiilis oli todella epärealistinen: lumihiutaleet leijuivat hitaasti kevyinä taivaalta ja niitä oli todella paljon. Maisema oli täysin lumeton. Tuntui aivan siltä, kuin olisin ollut sellaisen koriste-esineen sisällä. Sellaisen, jota ravistelemalla saa lumen satamaan tuon pallomaisen esineen sisällä. Todella hieno tunne tuolla hetkellä. 140 sykkeen rajoitin on kyllä kelju, kun olisi tehnyt mieli pistellä reippaammin lenkki läpi. HIllitsin mieleni ja toppuuttelin vauhdin. Lenkkiin meni minuttia vaille kaksi tuntia, mikä on kyllä tuskaisen maltillista menoa...
18.4.2017 Tiistai
Siirryin pyörä katolla Etelä-Savoon Juvemmalle. Päivä meni ajellessa poikki Suomen. Perillä Juvalla odottivat metsurinhommat. Kaadettuja puita oli tarkoitus pätkiä pölkyiksi ja edelleen sitten pilkkoa haloiksi. Jotta hommaan ei olisi mennyt koko viikkoa, niin aloitimme pätkimishommat tunti sen jälkeen kun oli ajellut perille. Tunti tämän jälkeen moottorisahasavotta olikin jo ohi. Halkomishommaa saa sitten jatkaa useamman päivän...
Illasta kävin tutustumassa maastoihin. Ajelin maasturillani tunnin verran vanhoja lenkkipolkuja ja reittejä läpi. Voi pojat, että täällä päin Suomea on sitten huikeat harjoittelimaastot. Oli sitten pyörästä, juoksusta ja hiihdosta kyse. Ihan uskomattomat...
19.4.2017 Keskiviikko
Heti aamusta hyppäsin pyörän selkään. Ajelin reilut kaksi tuntia ympäri Juvaa ja löysin todella hienoja reittejä. Alkumatkasta painelin soraisia kävelyteitä ja polkuja puolen tunnin verran. Tämän jälkeen löysin huikean hienon kelkkareitin pohjan kosteasta männiköstä suon reunamilta, jota oli ilo päästellä.
Tästä pääsin sitten vaellusreitille, josta asfalttiosuuksien jälkeen siirryin metsäiseen harjun pariin. Siellä mahtavia polkuja ajelin isoja nousuja ja laskuja ja siirryin paluumatkalle ns. Kiinteistötalon maastoon. SIellä sijaitsee 5 km valaistu lenkkireitti, joka oli jääpeitteestään huolimatta hyvä ajaa. Aivan järkyttäviä ylä- ja alamäkiä toisensa perään koko lenkki. Tästä ei treenimaasto enää paljoa parane. Tänne tultava vielä uudemman kerran tällä reissulla ja vain tätä kiertämään.
Tästä pääsin sitten vaellusreitille, josta asfalttiosuuksien jälkeen siirryin metsäiseen harjun pariin. Siellä mahtavia polkuja ajelin isoja nousuja ja laskuja ja siirryin paluumatkalle ns. Kiinteistötalon maastoon. SIellä sijaitsee 5 km valaistu lenkkireitti, joka oli jääpeitteestään huolimatta hyvä ajaa. Aivan järkyttäviä ylä- ja alamäkiä toisensa perään koko lenkki. Tästä ei treenimaasto enää paljoa parane. Tänne tultava vielä uudemman kerran tällä reissulla ja vain tätä kiertämään.
Iltapäivällä pilkoin tähän perään kahteen otteeseen halkoja vielä reilut puolituntia per kerta.
Aika sippiin vetää tällainen, mutta kerrassaan hieno tunne...
20.4.2017 Torstai
Vaihdoin suunnitelmat kevyempään heti herättyäni. Aamun lenkki jäi väliin. Sen sijaan lähdimme Mikkeliin kauppareissulle puoleksi päiväksi. Koska emme reissun aikana langenneet ruokapöytien lumoihin, ei kauppareissusta tullut mässäilyjuhlaa.
Illasta tein visiitin Juvan uimahalliin, joka jälleen kerran osoitti erinomaisuutensa! Kuinka hurja olikaan ero kotihalliini Laihialla: tilava pukuhuone ja riittävästi kaappeja, tilava suihkutila ja kaksi kunnon saunaa. Allaspuolella syvä allaspääty, aidosti puhtaamman tuntuinen ja tuoksuinen vesi ja riittävästi tilaa uida.
Uinti meni kuten meni eli 2 km ja 50 minuuttia. Oikea käsi on edelleen kohentunut ja pikku hiljaa uskaltaa ruveta vetämään oikein voimalla. Uintivauhtia sain kiskottua alle 2min/ 100m tahtiin, mutta ei se siellä vielä kauaa pysynyt. 2 km kauhominen ei tuntunut rasituksena, joten matka ei tapa. Seuraava kehityskohde on selvä: yläkropan ulottuvuus ja liikkuvuus/ notkeus on laitettava kuntoon. Nyt alku oli kankeaa menoa ja vauhti sen mukainen. Tekniikkadrillien jälkeen käsien liikeradat löytyivät ja samalla kroppa alkoi liukua vedessä. Tai jarrutti vähemmän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti