maanantai 24. huhtikuuta 2017

Manselaista uintimaisemaa

24.4.2017 Maanantai

Siirryin Pohjanmaalta Tampesteriin aamujunalla. Melkein myöhästyin, kun oli yöpakkanen vetänyt auton ikkunat jäähän...

Tampereella piipahdin illasta Tampereen Uintikeskukseen uimaan. Satuin nimittäin suureksi yllätyksekseni huomaamaan, että tuo keskus oli vain puolen kilometrin päässä pojan kortteerista.

Uintikeskus oli samaa kaliiperia kuin Mäkelänrinteen halli Helsingissä: 50m, 25m ja leikkialtaat. Lisäksi hyppyallas ja kylmäpälju. Uimareita oli samaan malliin runsaasti liikkeellä. Ja kuntosalin porukkaa oli lehtereillä laitteissaan katsomona uimareille... Kerrassaan hieno paikka siis!
Aloitin 50m altaalla ainoalla radalla, jolle minun tasoiseni kuntouimarit kelpuutettiin veivaamaan. Vauhti ei ollut parantunut aikaisemmasta ensimmäisten 1000m aikana. Ruuhka radalla ei asiassa auttanut. 23 minuuttia meni tähän ekaan kilsaan. Vaihdoin vesijuoksuun, koska rata alkoi olla liian tukkoinen. Poljin vettä 20 minuuttia. Tämän jälkeen palasin 50m radalle, jolla veivasin toiset 1000m. Vointi oli tämän jälkeen voimallinen, joten siirryin vielä 25m radalla hiomaan perustekniikkaa. Uin yhden käden kauhontaa, käsiläppäystä ja kovavauhtisia vetoja niin, että sain 500m kasaan. Yhteensä siis 2,5 km ja vajaat tunti.

Päätelmät: vauhtia ei vielä löydy riittävässä määrin. Tätä saadaan kyllä, kunhan kilometrejä kerrytetään sitkeästi kesän yli ja kovavauhtisia vetoja sisällytetään käden petraantumisen myötä ohjelmaan. Kestävyys on paranemaan päin. 2,5 km on pisin uintilenkki aikoihin. Eikä nytkään ollut jaksamisen puolesta vielä mitään ongelmia... Hyvä fiilis!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti