26.4.2017 Keskiviikko
Lauantain maratonkoitoksen taivaalle alkoi kertyä mustia pilviä eilen illalla (muutenkin kuin kehnoksi ennustetun sään puolesta). Olin menossa pesemään hampaita, kun kynnystä ylittäessäni vasen jalkani meni aivan maata viistäen kynnyksen yli. Tarkemmin ottaen kynnystä kyntäen eli löin pikkuvarpaan kynnykseen aika kovaa. Kynnys oli kantiltaan terävä. Purin hammasta yhteen ja kerrankin oli kiroilematta....
Puristin tahnaa harjaan, kun syrjäsilmällä huomasin, että lattiakaakeliin näytti tippuvan verta. Nostin jalkaa ja kaakelissa oli tumma veripisara, sitten toinen ja kolmas... Pikkuvarvas valui verta vuolaasti ja kohta kaakelilla oli komea tummanpuhuva sakea verilätäkkö. Laitoin tupon varpaaseen ja putsasin kaakelin. Olisin ottanut kuvankin, jos ei olisi ollut kiire estää veren imeytymistä kaakelin saumaan. Lammikko oli kerrassaan upean näköinen...
Tässä samainen varvas aamulla:
Eli aika kova nahka on varpaissa ja nyt sitten kynnys leikkasi varpaankärjen nahan halki. Tilanne näyttäisi olevan OK juuri nyt. Käytännössä lauantaiksi on viriteltävä joku kikka kolmonen tähän halkioon. Neljän tunnin juoksu on sen verran brutaali koettelemus jalkaterille ja varpaille, että tällainen haava aukeaa varmasti ja vihoittelee ilman ennakkovarustautumista ja varmasti ennakoinnista huolimattakin.
Onneksi tänään on lepopäivä ja huomenna pyörätreeniä. Jalka saa rauhoittua ja lienee ihan hyvässä iskussa lauantaina. Uintia joutuu rajoittamaan hetkeksi.
Lauantain maratonkoitoksen taivaalle alkoi kertyä mustia pilviä eilen illalla (muutenkin kuin kehnoksi ennustetun sään puolesta). Olin menossa pesemään hampaita, kun kynnystä ylittäessäni vasen jalkani meni aivan maata viistäen kynnyksen yli. Tarkemmin ottaen kynnystä kyntäen eli löin pikkuvarpaan kynnykseen aika kovaa. Kynnys oli kantiltaan terävä. Purin hammasta yhteen ja kerrankin oli kiroilematta....
Puristin tahnaa harjaan, kun syrjäsilmällä huomasin, että lattiakaakeliin näytti tippuvan verta. Nostin jalkaa ja kaakelissa oli tumma veripisara, sitten toinen ja kolmas... Pikkuvarvas valui verta vuolaasti ja kohta kaakelilla oli komea tummanpuhuva sakea verilätäkkö. Laitoin tupon varpaaseen ja putsasin kaakelin. Olisin ottanut kuvankin, jos ei olisi ollut kiire estää veren imeytymistä kaakelin saumaan. Lammikko oli kerrassaan upean näköinen...
Tässä samainen varvas aamulla:
Onneksi tänään on lepopäivä ja huomenna pyörätreeniä. Jalka saa rauhoittua ja lienee ihan hyvässä iskussa lauantaina. Uintia joutuu rajoittamaan hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti