14.6.2017 Keskiviikko
Viimeiset kaksi päivää ovat menneet vilkkaasti. Eilen tiistaina kävimme pojan kanssa uimassa Vaasan uimahallissa. Mereen ei ollut mitään intoa pulahtaa vieläkään. Pääsimme altaille vajaata tuntia ennen sulkemista, joten uinnin kanssa oli edettävä vitkastelematta. Edellisestä uinnista oli kulunut luvattoman kauan, joten ensi alkuun piti totutella veteen. Tämä tapahtui 1 km kauhomisella 50m altaassa. Tämän jälkeen siirryimme 25m radalla hinkkaamaan tekniikkaa. Käytännössä tekniikka oli yhdellä kädellä kauhomista 350m 25m välein kättä vaihtaen. Tämän perään supermiesuintia ja 25m settiä ilman hengitystä. 25m altaalla matkaa kertyi 500m. Loppuun siirryimme 50m altaaseen ja vedimme reippaammin 300m. Yhteensä siis 1,8 km ja aikaa 45 minuuttia. Pääpaino oli tekniikassa, ei vauhdissa
Tänään keskiviikkona otin ajoon TT-pyöräni, 10 kk tauon jälkeen. Edellinen ajokerta oli Suncity Triathlon elokuussa 2016, jolloin pyörä kulki sateessa hyvin. Ajoreittini oli n. 58 km Laihia - Tervajoki - Vähäkyrö - Vanha Vaasa - Botniahalli - Karperö - Gerby - Västervik. Keli oli aluksi vastainen, sitten sivutuulta. Aurinko porotti täydeltä terältä. Keskinopeus oli noin 30 km/h. Ajoaika 1.55.00. Ei huono, kun selässä oli iso kiipeilyreppukin. Ajotuntuma oli aluksi kankea ja jalat olivat jääneet selvästi liian vähälle venyttelylle. Hetken ajon jälkeen homma alkoi kuitenkin kulkea. Hämmästyksekseni ala-ajoasennossa oli mukavampi ajaa kuin pystyssä. Ala-asentoni ei tosin ole markkinoiden agressiivisin. Mutta nopea, ajoittain vauhti nousi 50 km/h tuntumaan. Ajamisen haittana oli kehno tienpinta, joka pisti varomaan koko matkan ajan.
Pyörän olin huoltanut sitten viime vuoden elokuun. Yksi osa-alue ei kuitenkaan ollut priimaa - nimittäin ketjut. Takarattaat paukkuivat ja hyppivät erityisesti alkumatkasta. Ilmeisesti ketjun katkaiseminen ja uudelleen liittäminen eivät menneet ihan oikein. Ketju on saattanut kiertyä ja se kangottaa nyt.
Joroisten kisaan on aikaa reilu kuukausi. TT-pyörää pitää nyt ottaa ohjelmaan reippaammin maasturin kanssa vaihdellen. Maantiepyörän kohtalona on huolto!
Viimeiset kaksi päivää ovat menneet vilkkaasti. Eilen tiistaina kävimme pojan kanssa uimassa Vaasan uimahallissa. Mereen ei ollut mitään intoa pulahtaa vieläkään. Pääsimme altaille vajaata tuntia ennen sulkemista, joten uinnin kanssa oli edettävä vitkastelematta. Edellisestä uinnista oli kulunut luvattoman kauan, joten ensi alkuun piti totutella veteen. Tämä tapahtui 1 km kauhomisella 50m altaassa. Tämän jälkeen siirryimme 25m radalla hinkkaamaan tekniikkaa. Käytännössä tekniikka oli yhdellä kädellä kauhomista 350m 25m välein kättä vaihtaen. Tämän perään supermiesuintia ja 25m settiä ilman hengitystä. 25m altaalla matkaa kertyi 500m. Loppuun siirryimme 50m altaaseen ja vedimme reippaammin 300m. Yhteensä siis 1,8 km ja aikaa 45 minuuttia. Pääpaino oli tekniikassa, ei vauhdissa
Tänään keskiviikkona otin ajoon TT-pyöräni, 10 kk tauon jälkeen. Edellinen ajokerta oli Suncity Triathlon elokuussa 2016, jolloin pyörä kulki sateessa hyvin. Ajoreittini oli n. 58 km Laihia - Tervajoki - Vähäkyrö - Vanha Vaasa - Botniahalli - Karperö - Gerby - Västervik. Keli oli aluksi vastainen, sitten sivutuulta. Aurinko porotti täydeltä terältä. Keskinopeus oli noin 30 km/h. Ajoaika 1.55.00. Ei huono, kun selässä oli iso kiipeilyreppukin. Ajotuntuma oli aluksi kankea ja jalat olivat jääneet selvästi liian vähälle venyttelylle. Hetken ajon jälkeen homma alkoi kuitenkin kulkea. Hämmästyksekseni ala-ajoasennossa oli mukavampi ajaa kuin pystyssä. Ala-asentoni ei tosin ole markkinoiden agressiivisin. Mutta nopea, ajoittain vauhti nousi 50 km/h tuntumaan. Ajamisen haittana oli kehno tienpinta, joka pisti varomaan koko matkan ajan.
Pyörän olin huoltanut sitten viime vuoden elokuun. Yksi osa-alue ei kuitenkaan ollut priimaa - nimittäin ketjut. Takarattaat paukkuivat ja hyppivät erityisesti alkumatkasta. Ilmeisesti ketjun katkaiseminen ja uudelleen liittäminen eivät menneet ihan oikein. Ketju on saattanut kiertyä ja se kangottaa nyt.
Joroisten kisaan on aikaa reilu kuukausi. TT-pyörää pitää nyt ottaa ohjelmaan reippaammin maasturin kanssa vaihdellen. Maantiepyörän kohtalona on huolto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti