Lihashuoltoa ja palauttelua

13.4.2014 Sunnuntai

Tässä on kooste koko viikon tapahtumista. Viime sunnuntainahan takareisi meni epäkuntoon. Maanantaina vaiva ei ollut juuri kohentunut, joten hakeuduin fysioterapeutin käsittelyyn. Ensimmäinen ajanvaraus ei ihan onnistunut, sillä vastaanottohuoneessa odotellessani sain tiedon, että olikin tapahtunut tuplabuukkaus eikä aikani ollutkaan ok. Onneksi muutama tunti myöhemmin löytyi uusi aika. Fysioterapeutin tuomio oli helpotus, sillä takareiden vahingot olivat jääneet vähäisiksi. Reittä hieroskeltiin jollain kuumottavalla voiteella ja sen perään annettiin joku tovi tasasähköä, joka mukavasti kuumotti. Lopuksi takareiteen vedettiin kaksi siivua kinesioteippiä. Olo oli tämän jälkeen kuin huippu-urheilijalla Pekingin Olympialaisissa. Siellähän näistä teipeistä tuli hitti...

Maanantai meni siis levossa ja sama jatkui myös tiistain. Lievää venyttelyä oli ohjelmassa, mutta ei muuta.

Keskiviikkona tytär meni jälleen voimistelutreeneihinsä ja niinpä minäkin livahdin uimahallille Vaasaan. Aloitin treenin vatsalihas-, selkälihas- ja lankkuharjoituksin. Kaikkia kolme kierrosta. Tämän perään kävin uimassa. Uinti ei kuitenkaan kulkenut erityisen hyvin ja käsivarret olivat kipeät. Loppua kohti meno helpottui. Joka tapauksessa matka jäi aika vähäiseksi eli sain kokoon tasana kilometrin. Enempään ei aika riittänyt, eikä ollut intoakaan.

Torstaina oli jälleen lepopäivä, sillä jalka ei ollut oikein hyvän tuntuinen. Venyttelin kotona illalla. Kinesioteippi kutitti sen verran jalkaa, että revin sen irti. Aika tiukassa oli...Liimaa jäi jalkaan sen verran, että uuden teipin paikka löytyy helposti.

Perjantaina oli jälleen tyttären voimistelutreenit. Menin jälleen uimahallille Vaasaan. Koska uinti ei oikein maittanut, ajattelin testata jalan kestoa. Aloitin juoksumatolla kevyesti ja juoksu tuntui ihan hyvältä. 10 minuutin kuluttua takareisi alkoi tuntua, mutta ei kuitenkaan ilkeästi. Jatkoin juoksua niin, että sain 30 minuuttia kokoon. Tämän perään poljin kuntopyörällä 20 minuuttia. Polkeminen ei tuntunut jalassa lainkaan. Lopuksi kävin vatsalihas-, selkälihas- ja lankkutreenin kolmeen kertaan läpi.

Lauantaina päätin testata pyöräilyä. koska perjantain treeni ei tuntunut. Keli oli todella tuulinen ja meinasin jo kääntyä Tampereen tieltä takaisin kotiin, kun eteneminen oli niin heikkoa. Lihakseksi tai lihaskestävyydeksi se kuitenkin muuttuu -pohdinnon jälkeen jatkoin harjoitusta. Ajelin maasturilla kahden tunnin lenkin, josta tunnin pururadalla tai metsässä. Aivan käsittämätöntä, että takareisi ei tuumannut tästä mitään. Treenin jälkeen jopa tuntui paremmalta kuin aikoihin. Pururata oli todella liukas. Routa on sulanut ja purun alla on märkää savea ja tiesmitä. Sai ajella aika varovasti eikä kierrosajoissa päässyt edellisten kertojen tasolle. Kävin myös etsimässä Jakkulan ampumaradan vieressä kulkevaa kuntoreittiä, jolla etsimme rasteja muutama vuosi sitten. Reittiä en löytänyt, koska polut reitille olivat liian kapeita ja kivisiä. Yritin kolmea eri uraa ja kaaduin joka kerta kanervikkon, kerran kengät kiinni polkimissa....
Ylipään pururadalla oli toinenkin maastopyöräilijä, joka kiersi lenkkia päinvastaiseen suuntaan. Ja vielä samaa ikäluokkaa kuin minä. Muutenhan ketään ei missään ole näkynytkään.

Tänään sunnuntaina jalat olivat hyvässä kunnossa ja yö meni ilman takareiden oireilua. En uskaltanut lähteä vielä juoksemaan, joten maasturille oli taas käyttöä. Ajoin jälleen Ylipään pururadalle, jota kiersin kaksi kierrosta. Tämän jälkeen siirryin Potilan pururadalle Vaasan suuntaan, jota kiersin kerran ympäri. Potilasta ajelin takaisin kotiin. Aikaa meni jälleen kaksi tuntia ja jalat olivat aika lopussa. Jälleen takareisi täysin oireeton. Keli oli jälleen tuulinen, mutta lisäksi viimeisen tunnin aikana myös satoi jonkun verran. Sadetta en huomannut lainkaan, kun vaatteet pitivät aika hyvin vettä ja lämpöä.