Pururadalla uusien ideoiden parissa

31.5.2017 Keskiviikko

Tänään oli ohjelmassa kevyempi reilu tunnin juoksulenkki. Sain houkuteltua poikani mukaan. Suunnitelmana oli juosta Laihian 3,2 km pururatalenkki kolmeen kertaan ympäri. Ja näin teimme.

Juoksuvauhti oli rauhallinen ja tavoite oli kerätä pohjia ja samalla ottaa tuntumaa radan lukuisiin täkäläisittäin hurjiin mäkiin. Juoksualusta oli huikaisevan hieno: pelkkää pehmeää purua ja haketta, jota oli riittävästi. Pinnan iskutus jalkoihin oli todella olematonta.

Tässä juoksun statistiikka:

Eli vajaat 10 km ja vähän yli tunti tähän. Jalat olisivat vieneet reilusti kovempaa, mutta pidättelimme sinnikkäästi menon maltillisena.

Mutta sitten ne otsikon mukaiset uudet ideat...

Ensimmäinen idea liittyy tähän pururadan kiertoon. Ideana olisi kesäkuun aikana vetää kolmen tunnin harjoitus radalla ja katsoa, montako kierrosta saa aikaiseksi. Levänneenä pitäisi mennä yhdeksän kiekkaa eli 29 km. Vaatii riittävän tankkausfasiliteetin, mutta sen voi järjestää. Oli nimittäin niin vaivattoman tuntuista tuo kympin juoksu, että jalat saattaisivat hyvin kestää vaikka maratonin tällä reitillä. Sen verran on vaihtelua ja pehmeä alusta.

Toinen idea liittyy Ironman -kisoihin. Eilen julkaistiin uutinen, jonka mukaan 30.6.2018 järjestetään Lahdessa Suomen ensimmäinen Ironman 70.3 kisa. Tämä voisi olla ensi kauden yksi tavoite, joten ilmoittautuminen sinne sisään heti kun se vain on mahdollista. Tässä kisassa on se erikoisuus, että startti on klo 16 alkaen. Keskiyön auringon valaisemana voi kisaa jatkaa pitkälle iltaan/ yöhön. En ole aamuihmisiä, joten tämä olisi minulle hyvä.

Pyörää lisää, samoin rakennushommia

30.5.2017 Tiistai

Lepopäivän jälkeen hinku treenaamaan oli jälleen kova. Huussityömalla meni kyllä koko edellinen päivä, joten ihan jouten ei tullut oltua.

Otin alle maantiepyörän ja lähdin kiertämään Laihiaa. Keli oli kohtalaisen hyvän tuntuinen: +9C ja kuiva. Tosin tuulinen myös. Laitoin jalkaan lyhkäiset pyöräilyhousut, mutta myös irtolahkeet. Tämä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä tuuli oli pureva.

Reitti suuntautui ensin Tampereentietä Kylänpäähän (10 km), josta suunta Jurvaan. Ennen Jurvaa suunta länteen (30 km) ja kohti Porin tietä. Sitten Porin tietä (50 km) Vaasan moottoritielle Vikbyn nurkille (72 km). Sieltä suunta takaisin Laihialle (87 km).

Kaikkinainen fiksumpi mittaus meni tällä kertaa pieleen. Garmin 1000 pyörätietokone ei lähtenyt mittaamaan matkaa lainkaan. En huomannut tätä, kun laitoin sen lähdön hetkellä taskuun. Pyörässä kun ei ollut laitteelle telinettä. Garmin sykemittaria en käynnistänyt lainkaan, kun ajattelin tällä kertaa katsoa siitä kelloa. Onneksi laitoin pyörän oman mittarin päälle. Sen mukaan lenkkiin meni aikaa 3:09:xx. Matkaa kerty 87,22 km. Keskinopeus 27,5 km/h.

Matka alkoi raskaana, sillä tuuli oli ensimmäiset 30 km vastainen. Vauhti oli sellaista 21...24 km/h ja koko lenkki tuntui toivottomalta. Onneksi oli YleX, jota kuunnellessa matka joutui... Seuraavat 20 km menivät sivutuulessa jo paremmin ja pätkä Vaasan suuntaan suorastaan lentäen. Loppupätkä Laihian suuntaan meni sekin reipasta tahtia, kunnes aivan Laihian liepeillä tuuli löi äkkiä vastaiseksi. Merkillisiä ovat tuulen liikkeet. Tämän saman olen kuitenkin havainnut monesti aikaisemminkin.

Lenkki oli loppujen lopuksi mukava ja energiat riittivät hyvin. Näillä lämmöillä ja tuulilla ei paljon pitempiä lenkkejä kyllä huvittaisi hinkata. Onneksi Barcelonan kisaan on vielä 4 kk aikaa ja matkaa ehtii pidentää vielä reilusti. Keskinopeus maantiepyörällä nousi kohtalaisen hyväksi, joten TT-pyörällä tulee vauhtia kyllä piisaamaan.

Lepopäivän tunnelmia

29.5.2017 Maanantai

Lepopäivän paikka. Tämä päivä pyhitetään rakennushommille ja tavoitteena saada kuninkaallinen palatsi vesikattoon asti.

Aamun punnitustulos oli mukavaa luettavaa. Trendi on ollut laskeva jo useamman viikon ja tänään mittariin lyötiin tämän vuoden alhaisimpia lukemia eli 81,1 kg. Kyröjokimaratoniin taisin lähteä tasan kuukausi sitten reilut kaksi kilogrammaa raskaammalla massalla viivalle. Tuolloinkin oli syömisessä jo tiukka linja eli mitään rötväilyä ei enää harrastettu...

Tällä tahdilla paino on 78 kg Joroisiin mennessä eli seitsemän viikkoa aikaa. Sillä jo jaksaa painella pari napsua rivakammin, vaikka mitään muuta osa-aluetta ei edistettyä saisi.

Sykepohdiskelua

28.5.2017 Sunnuntai

Tässä on otteita leposykkeistäni vuodenvaihteesta alkaen:

Syketrendiä ei jatkuvana 12/2016 lähtien ole tarjolla, sillä sykkeen mittaaminen on ollut ajoittaista. Tämän vuoksi kokosin ylle neljä ajanjaksoa: joulukuun puoliväli - tammikuun alku, tammikuun loppupuoli - helmikuun alkupuoli, maaliskuun vaihde ja toukokuun puoliväli - toukokuun loppu.

Joulukuun puoliväli - tammikuun alku: keskiksyke 51,1/ min 47,0/ max 55,0
Tammikuun loppupuoli - helmikuun alkupuoli: keskisyke 52,7/ min 48,0/ max 61,0
Maaliskuun vaihde: keskisyke 51,2/ min 50,0/ max 53,0
Toukokuun puoliväli - toukokuun loppu: keskisyke 46,2/ min 44,0/ max 49,0

Keskisyke pudonnut 4,9...6,5 lyöntiä aikaisemmista tarkasteluajanjaksoista. Viime aikojen alhaisin taso rekisteröitiin viime yönä eli 44 lyöntiä.

Samallaan harjoittelumäärät ovat nousseet tuntuvasti. Lisääntyneen fyysisen rasituksen pitäisi näykyä sykkeen nousuna, sillä lepoa on ohjelmassa ollut liian vähän. Syke on kuitenkin laskenut.
Työstressi on laskenut uuden järjestelyn myötä ja se näkynee merkittävässä määrin henkisen + fyysisen rasituksen mittarilla.

Oma päätelmäni tähän on seuraava:
- Työperäinen stressi on vaikuttanut elimistöön rasituksena. Tätä ei itse ole aikaisemmin huomannut, kun stressaavaa työtä on tullut tehtyä jatkuvasti viimeiset 15 vuotta ilman katkoja. Nyt tilanteen muututtua stressitaso on laskenut (ei varmaan täysin poistunut, kuten tuskin koskaan).
- Treeniä on onnistuneesti takana jo viime vuoden loppukesästä lähtien. Vammat eivät ole häirinneet ja levättyäkin on tullut aina väliin. Kunto on noussut ja sen näkyy osaltaan sykkeen laskuna.
- Treenaaminen sujuu stressin hellittämisen myötä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Treenien "tuotto" on harvinaisen korkealla tasolla.

Seuraan tilanteen kehittymistä aina Barcelonan kisaan asti, joten tästä voi tulla vielä mielenkiintoista koe-eläintiedettä...

Ja lisää pyörää...

28.5.2017 Sunnuntai

Palautumisaika eilisen juoksulenkin jälkeen sykemittarin mukaan 20 tuntia. Tämän mukaisesti starttasin pyörälenkille klo 10. Keli ei ollut aivan ennusteen mukainen: tuulta jonkin verran ja lämpötila 8 C. Alkuperäinen suunnitelmani oli polkea Sundomin tuulimyllyreitti, mutta päätin tyytyä Torkkolan kierrokseen. Liian vilpoista pitempään vetoon ja liian myöhäinen starttiaika muutenkin.

Tässä tämän päivän reitti ja detaljit:

Kiersin reitin myötäpäivään, jolloin vastatuuliosuudet sattuivat ekalle 12 km:lle ja viimeisille 6 km:lle. Vajaat 49 km ja 1:47:30 aikaa. 10.5.2017 poljin saman lenkin toisin päin ja silloin aikani 6 minuuttia pitempi. Tämän päivän ajo oli aika rentoa. Kroppa lämpeni tuolla ekalla vastatuuli osuudella sen verran, että vilu ei vaivannut.

Pyöräilijöitä oli jonkun verran liikkeellä eli 5 kuskia! Maa tuntuu nielleen kuljettajat vai missä lienevät treenailemassa?

Lauantain pitkis

27.5.2017 Lauantai

Jos ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi edetty, niin olisin tänään ollut Kuusamossa NUTS Karhunkierros -tapahtumassa juoksemassa 31 km suoritusta. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä pojan ylioppilaskiireet muuttivat ajankäyttösuunnitelmaani. Ensi vuonna uusi yritys.

Kuin korvaavana harjoitteena päätin juosta pitkän juoksulenkin paikallismaisemissa. Alkumatkaan sain mukaan pojan, jonka kanssa vauhti tulee pidettyä aisoissa. Keli oli yllättävän raikas: kevyttä vesisadetta, +9C ja ei juuri lainkaan tuulta. Juoksufiilis oli heti alusta korkealla.

Aloitimme varovaisesti ja hölkkäsimme kevyesti Tampereen suuntaan. Sieltä kurvasimme Suorttilan hiekkatielle ja hiekkatietä kiemurrellen takaisin Perälän perukoille. Juttelimme koko ajan ja sykkeet sen mukaisesti "oikealla" tasolla. Perälän peräkulmilla poika kääntyi Ampujantielle ja sieltä kotiin, minä jatkoin Jyväskylän tien suuntaan. Sieltä jatkoin kirkonkylän ala-asteen kiertäen Perälän koulun suuntaan ja sieltä edelleen hiekkatielle ja Perälän perukoille, josta sitten kotiin.

Matkaa kertyi 19,6 km ja aikaa meni hiukan yli kaksi tuntia.

Yllätyksellisintä tällä lenkillä oli syketasot:

Eli: sykkeeni (harmaa verhokäyrä yllä olevassa kuvassa) pysyi melkein koko lenkin ajan 130 lyöntiä/min tai sen alle. Tätä ihmettelin jo lenkillä, sillä juoksun tahti vastasi talven pitkien lenkkien tahtia, mutta tuolloin lyönnit menivät yli 140 -tason heittämällä. Juoksuvauhti oli verkkaista, mutta kuitenkin alle 10 min/ mile eli alle 6,12 min/ km. Käytännössä etenimme noin 10 km/tunti tahtia.

Oma tulkintani yllä olevasta on se, että sykkeet ovat laskeneet eli peruskunto on parantunut. Myös työperäiset stressitekijät ovat häipyneet ja sen vaikutus näkyy alentuneessa syketasossa. Työperäisen pitkäaikaisen stressaantumisen vaikutus voi olla niinkin hurja kuin 5 lyöntiä per minuutti. Eli tämä leposykkeen seurannan perusteella tulos... Tähän löydökseen palaan myöhemmin ensi kuun puolella, kun olen keräänyt lisää dataa.

Tämän päivän lenkistä vielä: alla oli Asics DS Trainerit ja juoksu rullasi todella kevyesti. Juomaa ei tullut mukaan lainkaan, mutta nestehukka ei tuntunut rauhallisesta tahdista ja kosteasta kelistä johtuen lainkaan.

Pakollinen pulikointi...

26.5.2017 Perjantai

Päivän täytti rakennusaskare: mökin ulkohuussin nikkarointi eteni auringon paistaessa tuulensuojaan lämpimästi. Illalla ehdin vielä Laihian uimahallille juuri ennen sulkemista. Otin vanhan herran kanssa   armottoman uintikisan, joka kesti kilometrin. Tämä vanhempi mies jahtasi minua viereisellä radalla ja sai puolisen metriä per 25m kiinni koko uinnin ajan. Juuri kun luovutin eli annoin kisassa periksi, hän lopetti...
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Sama kaveri on kauhonut rivakkaa tahtia aikaisemminkin, vaikka ei ulkoisesti vaikuta miltään kiiturilta. Todellinen sleepper...

Kilometrin jälkeen jatkoin tekniikkaharjoitteilla ja vedin 10x25m vetoa yhdellä kädellä, aina 25m jälkeen kättä vaihtaen. Tämä homma alkaa jo sujua ja tuntuu, että varsinkin oikealla olen yhden käden vedoilla nopeampi kuin molempia käsiä käyttäen normaalisti uiden. Tämän perään vedin pitkiä vetoja kättä läppäämällä 100m. Loppuun kiivaampia 25m spurtteja.

Kokonaisuintimatka 1,5 km ja aikaa lienee mennyt 35 minuttia.

Positiivinen havainto: oikea käsivarsi ei enää ole kipeä. Uskomatonta, että tuosta viheliäisestä vaivasta pääsin eroon. Oma kuntoutus on tehonnut.

Allisen lenkillä jälleen

25.5.2017 Torstai

Leikkelin puolilta päivin Laihialla nurmikon ja se oli käytännössä reilu tunnin kävely työnnettävän koneen perässä ympäri tonttia.

Iltapäivällä kävin polkemassa maastopyörällä lenkin Jakkulan suunnilla Allisen luontopolulla. Reissu oli vaihteleva, sillä reilu tunti tuli ajettua soraa ja vajaa tunti aika haasteellista luontopolkua. Tarinan lopussa näkyy tuo mainiosti karttakuvassa: tuohon pieneen punaiseen loppupätkään metsässä kului yhtä paljon aikaa kuin vaaleammalla kuvattuun peltotieosuuteen...

Polkuajo oli kehittynyt viime kerrasta ja varmaan TdT:n myötä ja meno oli hulppeata. Ehkä renkaiden paine oli kuitenkin hieman liian korkea. Nettitutkimukseni pohjalta laitoin 2 bar eteen ja taakse. Tämä teki menosta kovaa ja pyörä käyttäytyi levottomasti. Testauksia on jatkettava ja painetta otettava ensi kerralla hitunen alas.

Aikaa meni hilkkua vaille kaksi tuntia. Matkaa kertyi kovin niukalti, sillä polkujen veivaaminen oli tavalliseen tapaan hidasta etenemistä.

Tottelevaisuuskoulussa...

24.5.2017 Keskiviikko

Hieman oli alavireinen päivä tänään. Viimeisinkin toivonripe kunnon harjoituksesta haihtui ilmaan vaimon soitettua ja kerrottua, että minun hommani oli viedä Tupsu koirien tottelevaisuuskouluun. Onneksi soitto tuli kajakkiin, jolla olin melomassa merellä. Melontareissu oli tämän vuoden ensimmäinen ja kesti noin kolme varttia. Erityisen haasteellisen melonnasta teki sylissä ollut koira, joka kiemurteli puolelta toiselle koko ajan. Piti olla erittäin tarkkana, ettei melalla tullut sitä kolautettua päähän. Tämä aiheutti myös aika ajoin vahvasti toispuoleisen melontatyylin!

Tottelevaisuuskoulu meni hyvin ja se homma jatkuu sunnuntaina klo 18...

Gerbyn S-marketin lenkkikausi avattu

23.5.2017 Tiistai

Kävin juoksemassa ripeämmän lenkin mökillä. Lenkkinä perinteinen mökkilenkki eli mökiltä Gerbyn S-marketille ja takaisin. Menomatka Västervikin tietä ja paluu Gerbyn rantatietä.
Jalat veivat yllättävän reippaasti eteenpäin ja olin kaupalla ajassa 28 minuuttia. Ei ihan nopeinta menoa, mutta reipasta kyllä. Rullailin Gerbyn suuntaan alamäkeä ja meno tuntui lennokkaalta. Pian vastatuuli toppuutti menoa. 50 minuutin rajapyykki meni rikki Rajalahdentietä seuraavan bussipysäkin kohdalla. Perillä mökillä olin ajassa 58 minuuttia. Tähän keliin ja aiempiin rasituksiin nähden ihan kelvollinen suoritus!

Uinnin yritystä

21.5.2017 Sunnuntai

TdT:n rasitukset tuntuivat yön yli eli nukkuminen oli rauhatonta. Aamulla olin kuitenkin jalkeilla kohtuu aikaisin ja IKEA & Stockmann keikkojen jälkeen lähdin uimaan Tampereen uintikeskukseen. Halli oli melkein tyhjä, koska ulkona oli upea kesäkeli. Sain uitavakseni oman 50m radan. Siinä olikin kaikki positiivinen. Miehestä ei löytynyt puhtia kunnon uintiin. Päädyin kauhomaan kilometrin ja keskityin siinä pitkään rauhalliseen vetoon - tavoitteena räpiköidä mahdollisimman vähän ja viedä kroppaa vedessä eteenpäin mahdollisimman paljon. Tämä tuntui sujuvan hyvin. Otin tässä oppia viereisen radan kilpauimarista.
Puolen tunnin uinnin jälkeen olin valmis saunaan...

Päivitettyä kisalistaa 05/2017

23.5.2017 Tiistai

Kisalistaa en ole raikastanut vähään aikaan. Tässä se nyt sitten tulee:

1. Botnia Hallimaraton - meni ohi, hiihtolomaviikko oli liian raskas eikä tähän intoa ollut...
2. Botniahiihto - meni ohi, liian vähän lunta ja suksiaikaa tälle talvelle...
3. Komian kirkon hölkkä - meni ohi tämäkin, huomasin vasta kisaa seuranneella viikolla...
4. Kyröjokimaraton - 29.4.2017. Ilmoittautuminen maratonille sisässä.
- DONE 4.13,47
5. Tour de Tampere 20.5.2017
- DONE brutto 8 tuntia ja rapiat, netto 5 tuntia ja rapiat
6. Vättern Rund - 16.-17.6.2017. Ilmoittautuminen sisässä.
7. Rokuli Triathlon 1.7.2017 klo 11 Alajärvi. Perusmatkan mahdollinen kisa...
8. Finntriathlon Joroinen. -15.7.2017. Ilmoittautuminen sisässä.
9. Botniapyöräily - 29.7.2017 maantiepyöräily!
10. SunCity triathlon - 20.8.2017 Ilmoittautuminen sisässä.
11. Botniapyöräily - 16.9.2017 duathlon/maastopyöräily/maastojuoksu!
12. Ironman Barcelona - 1.10.2017. Ilmoittautuminen sisässä.
13. NUTS Karhunkierros Kuusamo x.5.2018. Ilmoittautuminen sisässä.

TdT eli Tour de Tampere tuli listalle suorituksena mukaan. Lisäksi sain siirrettyä NUTS Karhunkierros 30 km maastojuoksun tältä vuodelta ensi vuodelle. Tuo NUTS oli niin epätoivoinen tälle vuodelle, että sitä ei listoille edes ollut kelpuutettu. Nyt on...
Ja Alajärven Rokulitriathlon olisi hyvä testi Joroisten kisaa varten.

Tamperelainen polkusavotta eli Tour de Tampere 2017

20.5.2017 Lauantai

Herätys klo 5:45. Aamutoimet, eväiden valmistelu ja autonpakkaus. Auto liikkeelle klo 06:05.

Näin alkoi Tour de Tampere tänään. Ajelin aamusta Tampereelle, liikenne oli erittäin vähäistä ja keli upean aurinkoinen. Söin heti ensimmäisillä kilometreillä ruisleivät ja join eväsmehun. Parkanossa pysähdyin ostamaan kahvin ja munkin, jotka nekin söin ajellessa Tampereen suuntaan.
Aikaisen lähtöni ansiosta olin kerrankin ajoissa perillä, tosin vain puoli tuntia ennen lähtöä.

Jotenkin muistelin, että ryhmäni "Harrastajat 1" lenkin kestoksi olisin lukenut 6 tuntia. Totesin ennen Tamperetta ohjeita lukiesssani, että lenkkihän olikin suunniteltu 8 tunnin mittaiseksi...  Tämä sopi hyvin, iltaruokailuun näppäilin uudet aikataulut pojalle.

Ryhmiä oli vaikka mihin tarpeeseen ja pohdinkin ennen tätä aamua, että olisiko pitänyt valkata kovempi ryhmä kun tämä "Harrastajat 1" kuulosti vähän lepsummalta. Porukka lähtöpaikalla vaikutti kuitenkin aika kovakuntoiselta, joten pitäydyin ryhmässä. Tämä osoittautuikin oikeaksi valinnaksi.
Muutoin porukkaa oli TdT:ssä mukana pitkälti yli 300, joten tapahtuma oli mahtava. Ikähaitari oli lavea ja viisikymppisiäkin oli liikenteessä runsaasti. Yleisarvio - ja myöhemmin myös todeksi havaittu - oli se, että koko joukko vaikutti kohtuullisen hyväkuntoiselta. Pyöräarmada oli henkeäsalpaava ja rahaa oli asfaltilla varmasti yli miljoonan euron edestä - valmiina kolhittavaksi kivikoissa ja juurakoissa.

"Harrastajat 1" ryhmän etukäteiskuvaus antoi kovin ruusuisen kuvan ajoreittien vaativuudesta. Ajettavaksemme valikoitui jonkun verran ajateltua haasteellisempia reittejä ja lukematon määrä juurakko- & kivikkopolkuja. Myös nousuja tuntui olevan joka välissä...mihin lienevät laskut jääneet? Ajosta tuli reittivalintojen johdosta melkoista intervallia. Sykkeet kävivät tuon tuosta tapissa, mutta laskivat myös nopeasti. Ryhmässämme oli 26 kuskia, joten letka venyi metsässä melkoisesti. Ryhmän kokoilemisen ansiosta tuo 8 tunnin ajelu oli kuitenkin mahdollista - taukoja pidettiin riittävästi.
Matkaa kertyi 55 km ja ajoaikaa etupyörä pyörien 5.16,27. Tässä ajettu reitti:

Ajo oli sangen teknistä, mikä oli minulle hyvä. Intervallit saivat ajoon hyvää kipinää ja syke sai kyytiä. Keskinopeus jäi alle oman Torkkolan peruslenkkini keskinopeuden, joten kohtalaisen teknisestä ajosta oli tosiaan kyse.

Alkumatkasta reitillä oli melkoisen isoja juurakoita ja niihin tottumattomana sai olla kyllä tarkkana. Lievän kämmellyksen jälkeen homma alkoi sujua. Osa porukassamme oli todella taitavia kuskeja, joten mallinantajia löytyi. Renkaiden paineet olivat kahden baarin tienoilla, liian kovat juurakkoon ja kivikkoon. Renkaat eivät antaneet anteeksi ainuttakaan virhettä ja ajaminen oli pungertamista.
Otin ekalla tauolla eturenkaasta painetta pois ja ajo alkoi tämän jälkeen sujua paremmin. Takarenkaan kovuus nousi kuitenkin esiin entistä enemmän, joten toisella tauolla otin siitäkin ilmoja pois. Liikkeelle lähdettyämme totesin, että tulikin otettua liikaa pois - isommat kivet ja juuret löivät vanteelle. Pehmeä vetelä kumi toimi muutoin hyvin, mutta "eli" hieman levottomasti sivuttaissuunnassa ja tämä yhdessä vanteen kolhimisen kanssa uhkasi pilata koko takarenkaan. Hetken ajon jälkeen joku kaatui ja pidimme tauon. Tuossa välissä ehdin käsipumpulla laittaa lisää painetta renkaaseen ja tilanne stabiloitui.

TdT oli hieno kokemus. Samalla tuli myös löydettyä parannuskohteita vielä parempaan suoriutumiseen jatkossa. Eli näitä pitäisi kohentaa:
1) Etulimppu eli kovasti kehumani soikea eturataskiekko: sinällään hyvä, mutta jyrkempiin nousuihin liian iso edelleen. Jatkoa ajatellen mietittävä pienempi etulimppu. Se saattaa löytyä vanhasta SRAMmin setistäni. Osalla ajajista oli nimittäin todella pieni eturatas, ehkä vain 22 piikkiä. Sillä pääsi sitkuttamaan ne kaikkien vaikemmatkin mäet.
2) Juurakko ja kivikkoajoa lisää, rutiinin puute näkyy. Tampereen metsät oli kylvetty aivan täyteen kiveä. Onneksi Vaasan seudulta löytyy maastoa. Allisen polku Laihialla on tässä mielessä todella hyvä treenirata.
3) Renkaiden paineet - ajelin ensin aivan liian kovilla paineilla, sitten liian alhaisilla. Oikeat tasot pitää määrittää...
4) Takapuolen käsittely vajaan kymmenen tunnin istumista silmälläpitäen: onko se oltava talkkia vai rasvaa vai mitä?
5) Kypärä: aika-ajokypärä ei toimi näissä hikihommissa. Hankittava paremmin tuulettuva.
6) Ajohanskat: hiihtohanskat eivät ole ok. Haettava paremmat asap.
7) Garmin 1000 tietokone: kiinnitys kumilenksulla ei ole riittävä. Asennettava se kiinteä teline asap.
8) Takarengas: kovasti kulunut tämä nykyinen, aika vaihtaa uuteen
9) Pyörän kitinä-äänet: mistä tulee tuo julmettu kitinä? Tämä selvitettävä ja mahdollisesi takaiskari pistettävä huoltoon.

Tämä tour pitää toistaa ensi vuonna...

Kenraaliharjoitus maasturilla

18.5.2017 Torstai

Lauantaina on ohjelmassa Tour de Tampere maastopyöräilytapahtuma, jossa 3...6 tuntia polkemista poluilla ja reiteillä. Tänään kävin ottamassa tuntumaa maastoon. Paikkana oli jälleen kerran Laihian aseman takusta ja Torkkolan tuulipuiston tienoo. Tavoitteeni oli löytää reitti Merikaartoon. Reitti, jota en aikaisemmin ollut ajanut tuulimyllyjä pitemmälle (kun en löytänyt jatkokohtaa siellä...).

Päivä oli upea: +10C ja aurinko pilkisteli pilvien lomasta. Lähdin polkemaan kohti aseman metsikköä. Siellä reitin alkupää oli tuttu. Ja tällä kertaa upottavan vetinen. Ajo sujui hyvin ja nyt lukkopolkimilla kapeat rännitkin menivät ilman ongelmia. Fläteillä ongelmana on ollut se, että leveinä krahnuttavat rännien sivupenkereisiin...
Voimalinjalle asti ajo meni sujuvasti ja ehdin kastella kurakkoon vain toisen kenkäni. Kaikki kastui sen jalan osalta... Voimalinjalta eteenpäin ajo muuttui erittäin tekniseksi ja kämmelsin alun kivikkossa aika perusteellisesti. Sain homman haltuun ja maasto selkeytyi. Reitti tuli pellolle aivan tuulimyllyjen vieressä ja tällä kertaa onnistuin löytämään Merikaarron reitin pään! Tarvittiin puolisen kilometriä siirtymää karkeaa soratietä ja uusi polku avautui hienoon kuusikkoon. Tämä polkureitti alkoi aika teknisenä, mutta muutaman sadan metrin jälkeen muuttui helpommin poljettavaksi poluksi/ traktoriuraksi. Koska minulla ei ollut mukana GPS-konetta, en nähnyt etenemistäni kartalla. Kellon lasissa karttaa ei näy... Käännyin paluumatkalle vajaat puolitoista tuntia ajettuani.

Reitti on tässä:

Olin siis melkein perillä Merikaarrossa tuon piirrosjäljen mukaan! En osunut aivan kuntoradan kulmalle vielä, joten ensi kerralla uusi yritys.

Paluumatkalla ajo sujui mallikkaasti ja tekniset osuudet menivät hyvin. Piirtojäljessä näkyy keskivaiheilla piikki sivuun. Sen tein suunnistusvirheen vuoksi. Kävin ajamassa turkasen kuumassa auringonpaisteessa peltoa reilun kilometrin. Huomasin virheen ja palasin samoja jälkiä takaisin. Samalla pääsin huomaamattani todella lähelle valkohäntäpeuraa. Se lähti juoksemaan reilun kymmenen metrin päässä edessäni. Toinen peura liityi tämän seuraan lähimaastosta. Täytyy vain todeta, että todella isoja olivat nämä kaksi, ei mitään kauris/ bambi -luokan menijöitä. Minusta hirven kokoisia. Se valkoinen häntäkin oli melkein puolimetrinen. Sen verran varoivat, etten saanut kuvaa otettua. GoProlla olisi ollut tuhannen taalan paikka nyt.

Nestettä ja energiaa ei ollut tarpeeksi mukana. Lenkki venyi yli kolmen tunnin ja sykkeet kävivät teknisillä osuuksilla 180 pinnassa. Hiki valui vuolaasti. 0,75l juotavaa meni kevyesti, samoin kaksi marjasoseannosta. Juomaa olisi saanut olla pari litraa ainakin...

Aikaa meni 3 tuntia ja 8 minuuttia. Matkaa kertyi vajaat 32 km. Tämän perusteella reitti oli sangen tekninen...

Seuraavaksi ohjelmassa lihashuolto illalla, lepo huomenna ja lauantaina aamulla klo 06:00 auton nokka kohti Tamperetta...

Vauhtileikittelyä

17.5.2017 Keskiviikko

Juoksun vuoro. Vauhtia en ole hakenut aikoihin, joten ajattelin tänään ottaa vähän vauhdikkaammin. Matkaksi valitsin 10 km Suorttilan - Paukun lenkin, josta yli puolet soralla. Lähdin liikkeelle kellon kanssa, mutta ilman sykemittausta. Korvilla soi Scooterin best of hits. Tämä sopi juoksun luonteeseen mitä parhaimmin.

Aloitin rauhallisen reippaasti ja lämmittelin konettani. Käsiin oli kylmä, mutta kroppa lämpeni nopeasti.

Ekan mailin jälkeen aloin kiristää vauhtia. Kolmas maili meni jo alle 5 min/ km vauhtia. Tässä vaiheessa meno arvelutti jo hieman, sillä vauhdinkesto oli arvoitus. Ajattelin kuitenkin juosta 8 km reippaasti ja löysätä lopuun verryttelyn. Tässä trendi:

1 mile - 8:40 eli 5:23 min/ km
2 mile - 8:11 eli 5:05 min/ km
3 mile - 7:48 eli 4:51 min/ km
4 mile - 7:46 eli 4:50 min/ km
5 mile - 7:28 eli 4:38 min/ km
6 mile - 9:19 eli 5:47 min/ km

Viimeinen kova eli 5. maili oli reipasta menoa ja sen jälkeen oli syytä keventää. Ei ollut hajuakaan sykkeistä, mutta veikkaan että 190 tuntumassa mentiin jo. Juoksu tuntui kokonaisuudessaan upealta eikä viimeinen mailikaan ollut paha.

Erittäin hyvä treeni. Vauhtia tuntuu vielä löytyvän ja nyt ollaan vasta tämän homman alussa. Tämä Suorttilan - Paukun lenkki on tämän kauden tarkastuslenkki!

Takaisin elävien kirjoihin

15.5.2017 Maanantai

Viikonlopun treenilässähdys vaikutti jatkuvan myös tähän päivään. Aamun ylösnousemus oli surkea ja olo oli heiveröinen. Mutta, tutkiessani fyysistä tilaani Oura-supersankarisormuksestani (jonka otin uudelleen käyttöön eilen illalla) kävi ilmi, että oli levännyt yön hyvin ja sykkeeni oli ollut sangen matalalla. Koko yön sykkeet olivat alle 50 lyöntiä/min ja alhaisin 46 lyöntiä. Elimistö ei siis ole stressitilassa. Ja tämä oli hyvä havainto.

Päivän mittaan vointi koheni kelin kohenemisen myötä ja iltapäivällä vein pedon eli Tupsun hölkkäämään Jakkulaan Allisen luontopolulle. Aurinko paistoi komeasti, mutta tuuli oli edelleen kolea pohjoisesta. Koira pysyi kannassani koko tunnin hölkkälenkin ajan. Vauhtini ei tosin ollut hurjaa, yritin välttää kaatumisen kivikko/juurakkopoluilla. Mutta jatkuvassa liikkeessä olimme koko ajan.

Ajattelin ennen lenkkiä, että maratonkengät käyvät tälle lenkille hyvin. Valinta oli kuitenkin väärä, sillä maastokenkä olisi ollut tähän muljauttelevaan ja oikukkaaseen maastoon sopivin. Nyt kärjestä väljä kenkä antoi jalkaterän liikkua sivusuunnassa liikaa ja rakkohan siitä oikeaan jalkaan tuli.
Polkujuoksu ei ollut muutenkaan erityisen sujuvaa, olin vetää nokalleni noin kymmenen kertaa. Jalka ei vain nouse notkeasti luonnostaan niin korkealle, että juurakot ja kivet ylittyisivät kuin itsestään.

Teimme Allisenlenkin yhteydessä tiedustelureissun lähimaastoon löyttääksemme vanhan kuntopolun. Sitä emme kuitenkaan löytäneet, koska polut sinne olivat kasvaneet umpeen ja menimme sekaisin niiden ja eläinten tekemien polkujen kanssa. Mutta, löysimme jotain paljon ihmeellisempää:

Oma veikkaukseni oli, että noissa kuvissa on karhun rikkoma muurahaispesä. Samanlaisia oli useita tämän lähistöllä ja tämän keskeltä löytyi selviä tassun jälkiä. Päätin johdattaa Tupsun samantien pois metsästä, ei ollut mitään tarvetta tulla karhun takaa-ajamaksi...

Keli paranee, lenkki pitenee...

16.5.2017 Tiistai

Tänään oli ensimmäinen todellinen keväinen päivä. Aurinko paistoi heti aamusta ja lämpötila nousi mittarissa reilusti yli 10 C asteen.

Lenkitin koiran aamusta puolen tunnin lenkillä ja sen jälkeen lähdin ensimmäiselle pitemmälle pyörälenkille. Tavoitteenani oli ajaa kolme tuntia kohtalaisen rauhalliseen tahtiin. Evääksi otin kaksi pulloa vettä ja neljä annosta sosehilloa.

Aloitin lenkin suuntaamalla Tervajoelle. Sieltä kiersin Vähäkyrön kautta Merikaartoon ja sieltä edelleen lentokentän vierestä Vanhaan Vaasaan ja Ristinummelle. Tästä jatkoin Vesilaitoksen tietä Botnia-hallin kulmille ja siitä motarin yli Singsbyn suuntaan. Singsbystä ajelin Gerbyn liepeille, josta kiersin Kuninkaantien kautta takaisin kohti Tampereen tietä. Tuovilan kautta lopulta Laihialle.

Matkaa kertyi 85 km. Aikaa meni 3.20,xx. Keskinopeus oli jossain 26+ km/h tienoilla. Hyvä lenkki. Pukeutuminen oli aika vaikea rasti: jalat olivat kohmeessa, vaikka keli tuntui lämpimältä. Vastatuuli puri erityisen kipakasti. Takki oli liian kuuma ja housut olivat "kankeat" ajella eli vastustelivat polkemisen liikerataa voimaa ja energiaa hukaten.

Tankkauksen osalta voi olla, että tuo hillososeeines ei ole sittenkään sitä parasta voimien palauttajaa. Ehkäpä syytä varata banaaneja matkaan jatkossa. Geelejä ei tekisi mieli syödä peruslenkeillä.

Illasta lenkitin koiran vielä uudemman kerran, nyt kolmen vartin kierroksen.

Äitienpäiväviikonlopun lässähdys

14.5.2017 Sunnuntai

Viikonloppu oli fiasko. Liikuntamielessä, ei muutoin. Kroppa tööttäsi täysin, eikä liikkumisesta tullut mitään. Väsymys ja lievä kallonjomotus vaivasivat sekä lauantain että sunnuntain. Karkkilakko pättyi lauantaihin, kun energiavajetta oli pakko saada paikattua. Vai olisiko ollut salmiakkivaje?
Itse asiassa liikkeellä lienee lievää kylmettymistä, sillä myös vaimolla oli samoja tai rankempia oireita. Tai kevätväsymystä...joka on tavannut iskea näihin aikoihin viime vuosina... kun on treenitkin kiihtyneet sopivasti samaan aikaan...

Otin siis rauhallisemmin tällä kertaa. Lauantain vietimme suurelta osin mökillä, jonne rahtasin biohuussin runkopuut peräkärryllä. Vajaat 85m kakkosnelosta eli hirveästi vetää tuollainen pieni koppi puutavaraa. Ja tuossa vasta runko...
Illasta leivoin äitienpäiväkakun. Aikaisemmin en ole kakkua leiponutkaan, joten tämä oli mielenkiintoista. Kakku onnistui loistavasti. Kuvaa siitä ei kokonaisena tähän saatu, sillä kakku meni kaupaksi sen verran nopeasti sunnuntaina. Sunnuntaina täyttelin kakun ja kokkasin myös maittavan lihapullalounaan. Kakusta todisteena tämä kuva:

Viikonlopun huipentumana siivosimme 85% autotallista nuoremman poikani kanssa. Se 15% osuus vielä hoidettava tulevalla viikolla.

Äitienpäivän vietto sujui siis mallikkaasti, lässähdys ei kohdistunut siihen!

Uusi viikko, uudet kujeet...

Ja lisää pyörää!

12.5.2017 Perjantai

Aamulla väsytti aivan vietävästi. Olisiko ylikunnon puolelle lipsahtamassa?

Illasta päätin kaikesta huolimatta lähteä hieman polkemaan. Ensiviikon lauantaina on nimittäin Tour de Tampere maastopyörätapahtuma, johon olen ilmoittautunut. Haen samalla pojan Tampereelta kotiin, joten ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. MTB treeniä siis tarvitsen kiireen vilkkaa, ettei ihan noviisina ole poluilla. TdT:ssä mahdollista ajaa 8 tunnin lenkki!

Maasturin valmisteluissa oli hieman tavallista enemmän ongelmia. Alla on nyt nimittäin kesäkumit. Eturenkaan vaihto sujui hienosti, takarenkaan vaihto meni aivan pieleen. Takarengas on tiukempi kuin eturengas ja sen kampeaminen paikalleen sisäkumia rikkomatta on aina ollut minulle suuri haaste. Ensimmäinen yritys päättyi siihen, että ilma tuli renkaasta pihalle - rikoin sisäkumin asennuksen yhteydessä. Toiseen yritykseen laitoin enemmän peliin ja teflonvoitelin ulkorenkaan/ vanteen tiukimman kohdan. Tämä vaikutti ensin toimivan, mutta puhki oli mennyt sitten tämäkin. Kolmanteen yritykseen otin astetta jykevämmän rasvan käyttöön: laitoin vaseliinia renkaaseen ja vanteeseen. Kolmas kerta toden sanoo ja niin myös nyt. Onnistui.

Lenkkini oli tarkoitus olla rento ja kevyt. Ajoin sorateitä Laihian ampumaradan nurkille. Siellä kävin ajamassa Allisen luontopolun melkein laavulle ja takaisin. Tämä reitti on yksi kivinen helvetti, kiviränniä ja pottumaisen mallisia kiviä tolkuttoman paljon. Paljon läheltäpititilanteita ja melkein kaatumisia, mutta ehjin nahoin läpi. Hiessä päin ja syke ylärekisterissä palasin soratielle ja loppumatkan asfaltilla.

Tällä lenkillä tuli testattua myös uudet Diadoran MTB-kengät. Hyvin toimivat. Ja lukkopolkimilla oli riemu ajaa.

En tiedä paljonko matkaa kertyi, mutta tunti ja 25 minuuttia aikaa meni.

Uinti ei kohenekaan?

11.5.2017 Torstai

Aamulla aikaisin kaupungille palaveriin ja sen perään heti Vaasan uimahalliin uimaan. Eilisen suht myöhään tehdyn pyörälenkin jälkeen oli olo kuitti ja nyt aamulla edelleen väsynyt fiilis. Kun nyt kuitenkin tilaisuus oli uida niin altaaseen vain...

Tavoitteenani oli uida tasan tunti ja katsoa, kuinka homma etenee. Puitteet olivat huikeat, sillä käytössäni oli koko rata eikä kukaan ollut häiritsemässä. Lähdin kauhomaan. Aluksi kulki mukavasti, mutta parin satasen jälkeen tahmasi. Jatkoin monotonista menoani ja kilometri oli koossa ajassa 23,30. Kovin hidasta.

Otin huikkaa vesipullostani ja ryhdyin työstämään seuraavaa kilometriä. Sain pian toisen uimarin seurakseni radalleni ja aloin sitten uida tätä kaveria kiinni. Koska uintiin tuli haastetta ja tavoitetta, tahti rupesi paranemaan. Toinen kilometri oli ensimmäistä nopeampi ja se taittui ajassa 21,00. Edelleen yli 2 min/ 100 m tahti. Ei riitä. Vaan ei löytynyt enempää puristusta tai liukkautta menoon.

Jatkoin tämän jälkeen vielä 600 m ja lopetin ajassa 57,xx.

Treeni ei kuitenkaan loppunut vielä tähän. Siirryin hyppyaltaaseen sukeltelemaan ja venyttelemään käsivarsiani. Edellisestä sukeltelustani oli vierähtänyt aivan liian pitkä aika. Treenin ei pidä olla yksitoikkoista junnaamista, mukana pitää olla oikeasti hauskoja juttuja (intervallit tms. eivät ole tällaisia). Onnistuin muuten kävelemään 4 metrin syvyisen altaan pohjalla ongelmitta. Muutenkin altaan pohjaan sukeltaminen sujui ilman ongelmia ja korvat pelasivat mainiosti. Liekö osin korvatulpat vaikuttaneet...

Uinnin jälkeen uimahallin kahvioon lounaalle. Valinta oli onnistunut, ruoka oli erittäin hyvää. Buffetissa oli tarjolla ylikypsää nautaa ja kanapastaa, jälkiruokana pannukakkua ja kahvikuppi matkaan.

Lisää pyörää

10.5.2017 Keskiviikko

Sunnuntain kärsimyslenkin jäljiltä pidin pari päivää taukoa. Ruumiillista työtä ja askaretta oli kyllä molempina päivinä ohjelmassa, mutta todellinen urheilu oli nollilla. Tänään lähdin jälleen polkemaan. Alle otin maantiepyörän ja lenkiksi valikoitui perinteinen Torkkolan tuulimyllypuistonkiertolenkki. Matka on aikaisemmin ollut 47 km. Tänä vuonna lenkki on pari kilometriä pitempi, koska Tervajoen tienoilla aikaisemmin käyttämäni "Vedenojan oikaisu" on tietyömaana ja soralla.

Keli oli aurinokoisen oloinen, mutta kylmä. Tuuli oli jonkinmoinen ja pohjoisen suunnasta. Sadekuuroja näytti olevan ympäri Pohjanmaata. Lähdin lämpimästi pukeutuneena polkemaan lenkkiä. Kiertosuunta oli minulle epätavallinen eli Laihia - Tervajoki - Vähäkyrö - Merikaarto - Tuovila - Ruto - Laihia. Ajattelin, että tällä kiertosuunnalla loppumatkasta olisin saanut tuulta selkäni taakse. Käytännössä tuuli oli sellainen, että olisi ollut paras kiertää juuri toisin päin...

Ajelin aika rauhallisesti ja nopeus keikkui 24 km/h ja 34 km/h haarukassa. Tunne oli sellainen, että keskari olisi noussut lähemmäs 30 km/h, mutta käytännössä päädyin reiluu 27 km/h vauhtiin. Vaatetta oli päällä liikaa eikä jalka oikein liikkunut, kuten olisi toivonut. Kilpa-ajoakaan ei ollut tarkoitus ajaa.

Loppumatkaa kohti jalkaterät viilenivät melkoisesti, mutta eivät jäätyneet. Lämmittimet olivat hukassa lähtöhetkellä, joten laittamatta jäivät... Sittemmin nekin löytyivät. Onneksi pääsin takaisin kotiin ennen kuin tuo ylempänä tarinassa oleva pilvi tuli ylle...

Aikaa 50 km lenkkiin meni siis 1.54,xx. Hyvää perusvääntöä...

Arctic heat - viikonlopun satoa

7.5.2017 Sunnuntai

Viikonlopun päivistä lauantai kiertyi vinksalleen. Puolitoista viikkoa sitten "haljennut" vasen pikkuvarvas ei näyttänyt edelleenkään oikein toipuneen. Varsinkin, kun tuli perjantain käveltyä kaupungilla toista tuntia. Arpi pahassa paikassa ja vuotaa paineen alla. En uskaltanut lähteä lauantain pitkälle lenkille juoksemaan ja kun pyörääkään ei ollut, otin lepopäivän.

Sunnuntaina palasin Tampereelta puolen päivän tienoilla ja hyppäsin maantiepyörän selkään yhden jälkeen. Tavoitteenani oli kiertää Kurikan ja Maalahden kautta Vaasaan ja siellä laittaa pyörä auton katolle 80 km ajon jälkeen. Vaimo kun oli tulossa Vaasaan muissa asioissa.

Alkulenkki meni erinomaisesti: aurinko paisteli pilvien lomasta ja ajo tuntui upealta. Ensimmäisen tunnin aikana pääsin Kurikan puolelle ja keskinopeus oli 30 km/h pinnassa. Sitten koko homman luonne muuttui ja heikompaan, tietenkin. Kurikasta paluu Vaasan suuntaan oli ponnistelua vastatuuleen. Tämä menetteli vielä ja sain pidettyä vauhdin kohtalaisen hyvänä. 45 km ajon jälkeen keli heikkeni edelleen: pohjoisen kylmän tuulen kyytipoikana alkoi sadella lunta. Aurinko oli kadonnut jo aikaisemmin jonnekin pilvien taakse. Nyt oltiin kuitenkin jo hyvän matkaa toukokuun puolella...

Ajo rupesi tympimään oikein kunnolla. Varusteet olivat väärät, en ollut arvannut arktisen rintaman iskevän näin. Tuubihuivi oli hiukan ohkaisen oloinen päässä kypärän alla. Kengät olisivat tarvinneet lämmityssuojat ja nilkatkin olisi pitänyt saada peittoon.

Kolmen tunnin tavoiteaika vaimon kanssa kohtaamiseen liukui ulottumattomiin. Vilu yltyi tuulen ja lumitihun jatkuessa. Koska vaimo oli tulossa Vaasaan, soitin hänet noutokeikalle. Tässä vaiheessa vasemman jalkaterän tunto rupesi katoilemaan...

Kahden ja puolen tunnin ajon jälkeen vaimo ilmestyi näkyviin ja koin pelastuksen. Laitoin pyörän katolle ja nousin lämpimään autoon. Matkaa kertyi 65 km ja tähän harjoitukseen aivan riittävästi.

Jos kelit ei tästä lämpene, jatkan maasturilla vielä jonkun tovin. Niin oli kylmää menoa tänään.

Uintitahti kohenee asteittain

5.5.2017 Perjantai

Tampereella on viikonloppuna uimakilpailut ja lähihalli on kiinni la-su. Menin siis tänään vetämään uintitreenin, vaikka edellisen päivän salihuhkimisesta kädet vielä kankeat.

Uin tasan 2 km. Tunnin uintiin ei ollut aikaa. Kankeine käsineni kauhoin menemään minkä pystyin, kuitenkaan liikaa yliyrittämättä. 100m ajat olivat yllättävän hyviä ja ekaan kilometriin meni aikaa 20,43. Tämä on meikäläiselle kova rutistus eli ajat 2,04 min/ 100 m.
Kello alkoi tässä vaiheessa sekoilla ja se mittasi aikoja ja matkoja sangen levottomaan tahtiin. Mielestäni uintitahti parani toiselle kilometrille ja kokonaisaika 2 km jälkeen oli 41,02 min. Jälkimmäisen kilometrin osalta 100m olisi keskimäärin taittunut 2,02 min ajassa.

Melkoiselta kehitysloikalta vaikuttaa työ ylläoleva, vaikka omasta mielestäni tahti olikin aikaisempaa reippaampi. Ei ole poissuljettua, etteikö oma laskenta olisi voinut mennä pieleenkin eli olisinkin uinut vain 1,9 km. Mutta kovin epätodennäköistä tuo olisi...

Uinnin jälkeen vedin 10 minuutin vesijuoksuharjoituksen, koska jalat vaativat tällaista rentoa vatkausta. Tämän jälkeen saunan kautta kortteeriin palautumaan.

Notkeuden mallia...

4.5.2017 Torstai

Löysin arkistosta tämän kuvan:

Haaste itselleni: katsotaanpa elokuun lopulla, kuinka minä tuolle samalle kivelle taivun!

Terveen paperit ja ei kun hanaa!

4.5.2017 Torstai

Lauantain maraton oli kropalle ilmeisesti kuitenkin jonkin sortin rasite. Eilisen tunnin uinnin jäljiltä yö oli aika levoton eli palautuminen ei ole vielä täydellistä...

Asiaan. Tänään kävin terveysasioissa urologilla Vaasan keskussairaalassa esittelemässä välineistöäni. Tuomio oli vapauttava eli nesteen kertyimistä ei ole enää tapahtunut eli treenit voivat jatkua entistä reippaammin. Jos jotain mahdollisesti tulee, niin ohituskaistaa operaatioon, josta toipuu viikon kahden kuluessa. Tästä on hyvä jatkaa. Mieli on positiivinen ja kirkas.

Ja varusteita on päivitetty jälleen napsu parempaan suuntaan. Vuonna 1995 ostamani Shimanon DH eli alamäkiajokengät siirtyivät sivuun eilen. Nehän ovat olleet jonkun verran ahtaat vuodesta 1997 lähtien, mutta en ole niistä aikaisemmin raaskinut luopua. Nyt mitta tuli täyteen, koska jalat ovat muutenkin niin kuhmuilla, arvilla ja vaikka millaista paukamaa pukkaa...
Sain postista uudet Diadora Vortex SPD MTB kengät, jotka limevihreinä tulevat jatkossa siivittämään menoani maastopoluilla. En ehtinyt niitä vielä testaamaan, mutta klossit sentään ehdin ruuvata kiinni. 55% alennus 200 € kengistä eli hyvään saumaan sattui verkkokaupan tarjous.

Illasta siirryin Tampereelle ja kävin uimahallin salilla vetämässä ylläpitävän punttitreenin. Uimaan en mennyt, oikean käden pitää antaa palautua.
Harjoitusohjelma oli seuraava:
- 10 minuuttia hölkkää uimahallille
- 10 minuuttia soutukoneella reippaat lämmittelyt kroppaan
- 3 x 15 toistoa alatalja
- 3 x 15 toistoa ylätalja
- 4 x 15 toistoa prässiä (tämä oli penkkipunnerrustyyppinen kone, jossa ote oli kapea)
- 3 x 15 toistoa vetokoneella (alussa kädet suorana ylhäällä, josta vedettiin olkapäiden tasalle)
- 3 x 40...50 vatsalihasta vinopenkillä aloittaen, loput jumppapallolla
- 3 x 30...40 selkälihasta koneella
- 3 x 15/ käsi kuntoutusliikettä käsivarsilla sisäänpäin
- 3 x 15/ käsi kuntoutusliikettä käsivarsilla ulospäin
Salilla meni se perinteinen tunti. Taukoja oli tällä kertaa aika niukalti, mutta eivät olleet painotkaan maksimipainot... 

Uinnin uusi tavoiteasetanta

3.5.2017 Keskiviikko

Kävin tänään aamupäivällä uimassa. Paikkana oli Vaasan uimahalli, sillä olin buukannut lounastapaamisen klo 11:30.
Tavoitteeni oli uida pitkä matka eli 3...4 km. Jouduin kuitenkin tinkimään tavoitteestani, sillä aikaa ei hallilla sitten loppujen lopuksi ollutkaan käytössä kuin hyvin rajallisesti. Muutin treenin ns. tiukaksi eli tavoitteksi asetin tasan tunnin uinnin, ei yhtään enempää eikä yhtään vähempää. Ei drillejä, ei tekniikkaa - vain matkauintia tasaisen tappavalla tahdilla.

Tein harjoituksen "nopeiden" uimareiden radalla, joka oli tähän aikaan päivästä väljä. Kauhoskelin ekan satasen reipasta tahtia, jonka jälkeen meno rauhoittui. Muutama muu uimari piti suurin piirtein samaa vauhtia yllä ja sahasimme 50 m allasta edestakaisin.
Ekan kilometrin jälkeen otin tauon ja join mukanani olleesta vesipullosta jokun desin. Aikaa oli mennyt 23min 03s.
Toisen kilometrin jälkeen toistin tauon ja vesihuikan. Aikaa toiseen kilometriin oli mennyt 23min 26 s.
Kolmatta kilometriä en saanut enää tunnin sisään uitua. Tunti meni rikki 2 575 m kohdalla. Eli viimeinen 575 m meni 13min 31s aikaan. Kokonaisuintimatka tänään 2 600m.

Tästä ekstrapoloimalla täysmatkan 3,8 km uintiin menisi tätä tahtia 1h 28min 30s. Se on liikaa. Ajan on painuttava kesän loppuun mennessä 13min ja 30s alaspäin eli tavoite on 1h 15min. Alle tämänkin saa mennä...

Testasin tällä kerralla korvatulppia kumilakin alla. Tämän varustuksen totesin todella toimivaksi. Uintifiilis on hieno, kun korvat eivät solise vettä koko ajan. Otan käyttöön.

Uinnista on sanottava se, että tekeminen ei ole kovin tasaista. Välillä altaanväli menee sutjakkaasti, välillä kuin vastavirtaan uiden. Ilahduttavaa on se, että parin kilometrin uinnin jälkeen voi päästä flow-tilaan eli homma sujuu upeasti.

Tunnin tavoiteuintia rupean nyt vetämään joka viikko etenemiseni mittarina. 

Maantiepyöräkauden avaus tänään

2.5.2017 Tiistai

Kelit lämpenivät Vapun tienoilla ja laitoin maantiepyörän ulkoajokuntoon. Lähdin aamusta upeassa säässä polkemaan Vaasan suuntaan. Tavoitteenani oli kiertää Hulmin kautta Runsoriin ja tutkia siellä kalliokiipeilyreitit, joita Vapun aikaan Vaasa Boulder Fest miehitti. Jos saisi liikkuvutta ja keskikropan kestävyyttä petrattua kiipeilemällä kesän mittaan.

Startti tuntui hienolta, vaikka tuuli oli vastainen. Vastainen nyt siis myötäinen palatessa...

Ajoiloa kesti 2 km verran. Tässä vaiheessa takarengas tuntui yht'äkkiä kulmikkaalta ja otin vauhdit alas. Kumi tyhjänä. Ja juuri vaihdoin edellisenä päivänä ja laitoin vielä oman patenttivahvikkeenkin mukaan...
Ei muuta kuin kävellä klompsotellen takaisin kotiin. Paikkasarjaa tms. varusteita ei tietenkään ollut mukana. Vasemman jalan pikkuvarvas kehittää vettä nahan alle. Kävely oli se vihoviimeinen homma, jota nyt tarvitsin. Hätävarasetti on täydennettävä heti huomenna kun menen Vaasaan.

Kotona päätin tehdä perusteellisen uudelleen rengastuksen eli vaihdoin taakse ja eteen sekä sisä- että ulkokumit. Ne ovat olleet jemmassa jo jonkun aikaa, joten parasta käyttää ennen kuin hapertuvat käsiin. Tällainen peli nyt näillä päivityksillä:

Keltainen väri siis muotia tällä kertaa. Vaihdoin samalla fi'zikin satulan takaisin ja heivasin adamon vanhaan maasturiin. Zefalin juomapullonpidikkeet oli alunperin tarkoitettu Cerveloon, mutta jäivät yli. Rosen vanha pidike siirtyi vanhaan maasturiin.

Loppuviikosta uusi yritys...

Maratonin jälkimaininkeja

1.5.2017 Maanantai

Maratonista on nyt kulunut kaksi vuorokautta. Tänään otin rauhallisesti ja kävin kävelyttämässä koiranturrikkaa metsäpoluilla vajaan tunnin. Muuten pistin maantiepyörää maantiekuntoon ja trainerin pakkasin ensi talvea varten pahvilaatikkoon. Sängyssä meni melkoinen tovi veroilmoituksen parissa painiessa.

Tutkin hieman internettiä ja mitä siellä kommentoidaan maratonin jälkeisestä treenaamisesta. Yleinen  linja vaikutti olevan se, että kohtalaisen rauhallisesti saa aloitella. Ensimmäinen viikko juoksu minimoiden, tämän jälkeen seuraavat kolme viikkoa nousujohteisesti täyteen latinkiin. Toisaalta joillakin yksilöillä kroppa palautuu nopeammin ja juoksuun pääsee kiinni melkein välittömästi. Ja toisaalta kaikki riipuu myös siitä, kuinka loppuun itsensä kisassa on vetänyt. Asfaltin täryttäminen on joka tapauksessa vauhdista ja puristuksesta riippumatta raakaa mättöä...

Omalla kohdallani lihasvaivat olivat hallinnassa vuorokauden kuluttua. Vasemman jalan pikkuvarvas oireilee edelleen ja vaikuttaa siltä, että sinne on muodostunut useampi vesirakkula. Yhden puhkaisin jo, toinen oireilee nyt. Varvas on sikäli hankala, että sen kärjen jo halkaisin aikaisemmin ja nahka varpaassa on todella parkkiintunutta. Rakon puhkaiseminen tuon nahan läpi on isompi työmaa, johon en nyt taivu. Katselen vielä muutaman päivän tilanteen kehittymistä.

Treenit tälle viikolle ovat jo selkeät: otan maantiepyörällä kevyttä lenkkiä tiistaina, keskiviikkona pitkälle uinnille ja torstaina illalla Tampereelle salille. Perjantaina kevyttä juoksua. Viikonloppu on sitten vielä mietittävä erikseen.

Laitoin tänään Lontoon maratonin ilmoittautumisen arvonnan kautta sisään vuodelle 2018. Mahtaako onnistaa? Jos ei tämä, Wien voisi olla toinen hyvä vaihtoehto.