Spurttia vai "spurttia"?

30.3.2017 Torstai

Kirpeä keli jälleen. Ei huvittanut ruveta kelaamaan, kun en ollut traineria tarkemmin tutkinut. Lähdin siis juoksulenkille. Tällä kertaa Lappalaisen lenkki eli 6,7 km. Päätin ottaa vähän reippaammin, jos jalat yhtään iskussa. Ja hieman yllättäen jalat olivat hyvän tuntuiset!
Lappalaisen lenkki koostuu neljästä segmentistä. Lähdin tikittämään kohtalaisen reipasta tahtia tavoitteena ensimmäiselle segmentille kymmenen minuutin alitus. Eka segmentti oli takana reilussa yhdeksässä minuutissa ja juoksu oli vielä aika velttoa. Pumppu ei hakannut kovilla kierroksilla tai ainakaan hengitys ei tehnyt tiukkaa. Toisen segmentin painelin samaa tahtia ja juoksu tuntui hyvältä edelleen. Syke myös OK. Kolmanteen segmenttiin kevensin hieman, sillä ei ollut tarkoitus rikkoa ennätyksiä. Viimeisen segmentin vedin samaa tasaista tahtia.

Erittäin positiivinen lenkki, vaikka yritystä ei ollut kuin nimeksi. Vajaat 36 minuuttia ja 6,7 km. Kerran sidoin kengännauhatkin reitin varrella. Umpisolmuun tosin. Sykkeet olivat kohtalaisen alhaalla eikä homma mennyt huohottamiseksi. Kilometriaika ei ollut vielä häävi, 5min 22s / km. Tuota on kuitenkin helppo painaa alle 5 min/km jne.

Pitää pitää maltti matkassa. Yleensä on tavannut käydä niin, että huhti-toukokuussa on hirveässä vimmassa sitten rikottu pohje tai reisi...

Autotallitreeni II

29.3.2017 Keskiviikko

Tallissa jälleen tänään. Ulkona oli kyllä upea sää, mutta lämmöt nollilla ja kova tuuli. Ei siis huvittanut lähteä ulos juoksemaan.

Pyörä kulki huonosti. En tiedä mikä vikana, mutta pyörittäminen tuntui raskaalta. Pyörä oli ehkä hieman vinossa, koska rynkyttämällä kieputtaminen helpottui. Ei kuitenkaan täysin helpottanut. Ei auttanut Netflixikään, vaikka tarjolla oli Floridan Blodlinea ja Jackass 3.5. Jackass oli ainoa, joka toimi lopussa...

Sain kokoon 45 minuuttia kieputtamista. Adamon TT satula ei sittenkään taida olla se meikäläiselle sopivin...

Autotallitreeni

27.3.2017 Maanantai

Juoksun sijaan polkemaan...

Vaihtelun vuoksi päätin ajella pyörällä tallissa kolmen vartin reenin. Katsottavaksi olin valinnut Bloodline-sarjan toisen kauden ensimmäisen jakson. Pienen sähläämisen jälkeen treeni lähti kulkemaan, watit olivat kevyet. Hetken pyöriteltyäni totesin, että polven alapuolet olivat rasittuneen oloiset ja polkeminen tuntui ikävältä. Jatkoin kuitenkin harjoitusta. Keskeytin harjoituksen tasan puolen tunnin kohdalla. Jalat olivat juoksuista liian rasittuneet ja parempi oli ottaa breikki ennen kuin isompaa vahinkoa pääsee syntymään.

Yöllä heräsin pariin otteeseen siihen, että vasemman jalan sivusiteiden seutu polven kohdalla oli aivan tolkuttoman kipeä. Olisikohan käynyt niin, että tömistävä juoksu tuli aloitettua liian innokkaasti? Pitää kuullostella kroppaa seuraavat viikot.

Maantiepyörässä oli muuten Adamon TT-satula kiinnitettynä harjoituksen ajan. Tämän perusteella on kyllä vaikea vielä sanoa sen paremmuudesta mitään. Alkuperäinen satula Rosessa on kova, mutta toimiva. Adamo on ehkä meikäläiselle aavistuksen liian leveä eli sisäreisien kulutuspinnat kovilla...

Investoin muuten tänään uuteen ulkoiluharrastukseen: tilasin 45 ja 50 mm siikaverkot. Tavoitteena siis ryhtyä kalastamaan siikaa. Saakohan takaisinmaksuun vielä tämän vuoden aikana...?

Viikko 12 paketoitu

26.3.2017 Sunnuntai

Viikko alkoi tasatyöntötreenillä ladulla ja samaa rataa jatkettiin keskiviikkona 22.3.2017. Sain houkuteltua pojan mukaan ja painoimme pururadan 2,5 km lenkkiä neljän kierroksen verran eli 10 km ja 47 minuuttia. Luisto oli maanantaita heikompi, mutta 10...12 minuutin kierrokset menivät silti rivakkaa tahtia.

Tiistain tapaan myös torstai oli lepopäivä.

24.3.2017 Perjantai

Jatkoin vajaa viikko takaperin aktivoitunutta juoksukautta. Kävin kiertämässä illalla Jakkulan suunnalla "lyhyen" vajaan tunnin lenkin. Näin siis suunnittelin. Reitti perustui sunnuntaina vahingossa juoksemaani reitinpätkään, jonka olin ottanut mukaan tähän uuteen reittiin. Reitti oli sitten kuitenkin pitempi kuin olin arvioinut. Tunnin juoksun jälkeen oli vielä Laihian metsissä kaukana kotoa. Kotona oli 1 h ja 20 min kieppeillä. Matka oli jälkikäteen googlemapsista mitattuna 13 km. Jalat olivat vielä tönkköiset juosta, joten mitään rentoa tai oikein nautinnollista meno ei tällä kertaa ollut.

25.3.2017 Lauantai

...meni puoliksi mökkihommissa. Puuhasimme vaimon (ja koiran) kanssa tontilla ja poltimme ison läjän risuja. Pienempien leppien kaataminen moottorisahalla meni jälleen pieleen, aivan kuiten koivun kaato edellisenä viikonloppuna. Uudempaan sahaani olin nyt hankkinut uuden ketjun, mutta saha ei käynyt muutamaa sekuntia pitempään. Olin kuitenkin viikon aikana viisastunut (sahan teräketjun strategisia mittoja etsiessäni) sen verran, olin törmännyt tästä käynnistysongelmasta kyseleviin sahanomistajiin. Verkkokeskusteluissa oli parjattu tankista moottoriin menvää bensaletkua ja sen haperoitumista ja tämä osoittautui minunkin sahani kohdalla viaksi: letkun halkeamista tihkui bensaa vuolaasti. Minullahan on kaksi sahaa, joten otin vanhan metsurisahan käyttöön. Sain sahan käyttöön, mutta ei puu tälläkään poikki mennyt. Nyt nimittäin tämän sahan terä oli tylsä. Ostoslistalla siis seuraavana letkunpätkä ja teräketju.
Mökkireippailu ja iltapäivällä pojan auton renkaitten vaihto veivät energiaa niin rajusti, että lenkit jäivät muuten sitten tekemättä...

26.3.2017 Sunnuntai

Upea päivä, aurinko paistoi ja lämmöt yli +10C, ainakin auringossa. Kova tuuli hieman rauhoitti... Iltapäivästä pääsin lenkille. Meinasin ensin juosta 20 km lenkin, mutta lauantain työt painoivat kroppaa vielä raskaasti, joten uusi perjantain lenkin. Tahti oli hyvin tasainen läpi koko lenkin eli 10 minuuttia/ maili. Syke oli 120...150 haarukassa eikä juostessa juuri hengästynyt. Juoksu tuntui nyt jo hyvältä ja selvästi jalat ovat tottumassa tähän runsaan pyöräilyn jäljiltä. Yllättäen lenkki päätyi hyvin samaan loppuaikaan kuin perjantaina, vaikka juoksufiilis oli paljon parempi. Aikaa meni siis 1.20,00. Ehkäpä tässä taustalla oli se, että perjantaina soratie oli vielä monin paikoin roudan takia kova. Nyt pinta oli suurimmalta osaltaan sula ja kengät upposivat pehmoiseen soraan tai liejuun joka askeleella.

Pyörärintamalla myös uutisia. Canyonini on ollut nyt huollossa Turussa. Muuten kaikki on ollut ok, mutta huoltajat olivat todenneet, että etuvaihtajanvipu ei toimi. Se on jossain vaiheessa ilemisesti ottanut iskua ja kun vaijereita huollettiin, vipu meni jumiin. Päätimme yksissä tuumin modata pyörän 11-vaihteiseksi entise 22-vaihteisen sijaan. Eli poistetaan etuvaihtaja ja samalla toinen eturatas. Tämän on muutenkin uusin trendi, turha tehdä asioista liian monimutkaisia. Eturatas vaihdetaan SRAMmin ovaaliin ja kaksi piikkiä pienempään.

Tasatyöntöä, tasatyöntöä,...

20.3.2017 Maanantai

Luin viikonloppuna hesarista, että entinen mestarikilpakävelijä Reima Salonen oli siirtynyt murtomaahiihtoharrastuksen pariin. Jalat eivät enää kestä potkuja tai luistelua, mutta lykkiminen sujuu mallikkaasti. Hän olikin päätynyt tasatyöntötyyliin, matkat olivat aina 100 km asti...

Eilinen juoksulenkkini pitkän juoksutauon jälkeen tuntui jäntereissä edelleen. Koska keli oli lentokeli ja ladun pohjat jäässä, lähdin Reiman viitoittamalle tielle eli tasatyöntölenkille. Laitoin alle perinteisen sukset ja perinteisen sauvat, jotka olivat tasatyöntöihin luistelusauvoja soveliaammat. Eteneminen jääuralla oli reipasta ja puhtaasti tasatyönnöillä painelin kuusi kierrosta 2,5 km pururatalenkkiä. Fiilis oli todella mahtava ja yläkroppa sai sopivasti harjoitusta. Toivon, että tämä pitää myös uintikuntoa yllä.

Lenkillä lipsahdin nurin kerran pienessä ylämäessä suksen ulkoreunan lipsahtaessa alle. Lievässä ylämäessä liukkaalla jäällä selälläni sauvat tiukasti käsissäni kesti hetken ennen kuin pääsin pystyyn. Hiukan oli jo mielessä, että pääsenkö pystyyn lainkaan...

Kuvassa perinteisen sukset ja monot. Kyllä on hyvät nämä Rossignolin välineet. Tuo kuvan alusta oli tämän päivän kovavauhtisen menon takana. Liian kova alusta...

Sitten operaatiopuolen päivitystä: näyttäisi siltä, että nestettä kertyy jälleen... Edessä lienee uusi punkteeraus. Ehjää reeniä ei nyt meinaa saada aikaiseksi millään. Mutta ottaa ja kattoo nyt...

Viikonloppu paketissa

19.3.2017 Sunnuntai

Edellisen viikonlopun kuumeilun taustalla lienee ollut operaatiota seurannut tulehdus. Tähän korjauksena oli antibioottikuurin jatko muutamalla päivällä. Otin reenirintamalla rauhallisesti eli en reenaillut...

Sen sijaan laitoin maasturin canyon.finlandille Turkuun huoltoon. Huolto = perushuolto + chain stayn vaihto uuteen. Pakkasin pyörän pyörälaukkuun, joten tuli samalla sekin laitettua testiin. Saapa nähdä, mihin kuntoon se menee Matkahuollon käsittelyssä Laihia - Turku- Laihia -kuljetuksissa.

Perjantaina totesin, että toipumiset on nyt toivuttu ja reenit pitää saada liikkeelle. Kävin illalla salilla ottamassa hyvin kevyesti kolmen vartin verran. Oikea käsivarsi on edelleen huonossa kunnossa eikä kestä penkkiä juuri lainkaan. Muita treenejä sai kuitenkin tehtyä ihan riittävästi.

Lauantaina kävin aamusta harjoittamassa ylä -ja keskikroppaa: hiihdin tasatyöntöä pururadan jäärännissä kolmen vartin verran. Tämä oli todella hyvä treeni ja tätä on pidettävä ohjelmassa tästä eteenpäin niin kauan kuin lunta riittää. Tämän harjoituksen jälkeen kävimme mökillä ja tein siellä hieman metsurihommia. Homma piti olla helppo eli koivun kaato. Moottorisahan teräketju osoittautui kuitenkin tylsäksi ja puunkaato oli enemmän polttamista kuin sahaamista. En viitsinyt lähteä kaupungille uutta ketjua hakemaan, joten tartuin pokasahaan ja aloin sahata jurskuttaa runkoa poikki. Puu kaatui aikanaan ja sen karsiminen ja pätkiminen niin ikään hoitui käsisahalla. Yläkroppa sai tehdä töitä jälleen...

Lauantaina illansuussa kävimme pojan kanssa vielä hiihtämässä, vapaata. Kiersimme pururataa tunnin verran. Keli oli huikean nopea, pohja paikoin vaarallisen jäinen ja kova. Mukava treeni jälleen. Viimeisen 2,5 km kierroksen vetelin ilman sauvoja luistellen. Tämä tuntui jaloissa. Liukas kova jää alla pakotti jännittämään ja varomaan normaalia enemmän ja meno ei ollut ihan sitä rennointa.

Sunnuntaina kävin vetäisemässä juoksulenkin. Edellisestä oli jo pitkä aika, sillä tammi-helmikuu painottui pyöräkilometrien keruuseen ja hiihtoloma meni mäkeä hinkaten. Ja sitten oli tämä operaatio. Nyt kuitenkin singahdin tutulle Jakkulan reitille huikean hienossa säässä. Heti sadan metrin juoksun jälkeen päätin vaihtaa lenkin kiertosuunnan vastapäivään kiertäväksi, sillä eteen tunki ryhmä lenkkeilijöitä, joilla oli häiritsevä vauhti. Jakkulaan ensimmäiset 4 km menivät jalkoja availlen. Jalat olivat edellisen päivän luisteluhiihdosta jumissa. Vauhti oli rauhallinen ja tarkoitus oli juosta koko lenkki äärimmäisen rauhallisesti. Jakkulan jälkeen hiekkateille tullessa alusta muuttui ja juoksu oli kevyessä hiekka-mutalikossa läpsyttelyä. Yritin juosta jäisten kaistaleitten kautta mahdollisimman paljon. Tunnin kuluttua olin ehtinyt suurjännitelinjan alle ja join puolet mehustani, jonka olin ottanut mukaan. Tie kääntyi Suorttilaan ja jatkoin sitä. Jonkun ajan kuluttua havahduin siihen, että tien vasemmalla puolella oli minulle aivan uusi rakennus. Ja oikealla puolella. Ja jälleen vasemmalla puolella. Ja edessäni oleva suora oli aivan järkyttävän pitkä - en muistanut, että se oli näin pitkä. Kumma, että reitti tuntui niin erilaiselta, kun sen kiersi toiseen suuntaan kuin normaalisti. Mieleeni alkoi hiipiä ajatus, että olisinko missannut yhden käännöksen...ja näin oli: Laihian Maltaan rakennukset tulivat näkyviin edessäni. Tulipa tämäkin reitti testattua. Laihian Maltaalta juoksin loput 3 km pyörätietä kotiin. Aikaa koko lenkkiin meni 1h 55 min. Matkaa kertyi 18 km. Vauhti ei ollut kova, mutta ei ollut tarkoitus ennätyksiä tehdäkään.

Iltapäivällä kävimme vaimon ja koiran kanssa kiertämässä pururadan polkuja ja lähiteitä tunnin verran. Hyvä palauttelu juoksun päälle.

Palautumista, operaatioita ja hankintoja - ja reeniä jälleen...!

12.3.2017 Sunnuntai

Onpa jälleen varsinainen viikko takana...

Alkuviikon olin uupunut, sillä hiihtolomaviikon harjoitteet vaativat veronsa. Tämän päälle kiusallinen "vaivani" oli hiihtoloman jäljiltä pahempi kuin koskaan aikaisemmin ja päädyin Terveystalolle operoitavaksi torstaina. Operaation jäljiltä perjantai menikin sitten siitä toipuessa ja lääkekuuria napostellen. Operaatio meni kuitenkin hienosti ja sen jälkeen liikkuminen parani välittömästi ja olo helpottui.

Lauantaina tein varustehankintoja. Hiihtoloman innoittamana päätin uudistaa 15 vuotta vanhat varusteeni uudempiin. Lauantaina löytyi sopiva diili suksista: Völklin Mantrat 184 cm mittaisena ja alle 500 € siteineen. Todella huikea tuuri näiden osalta!

 

Monot pitää vielä kaivaa jostain. Kiikarissa on Lange XT130 freetourit, mutta niistä pyydetään kovia hintoja tässä vaiheessa kautta. Ei ole kiire... Mukana tulleet siteet voivat vaihtua vielä rando-siteisiin. Tämä ei ole ongelma, koska pojalle tarvitaan siteet.

Iltapäivällä kävin polkemassa maasturilla 1h45min metsäpolkuja aseman takana. Lunta oli liikaa ja meno oli vaikeaa. Hiki nousi pintaan hyvin ja kai näppäryyttä pyöränkäsittelyynkin tuli taas hitunen lisää...

Tänään sunnuntaina kävin hiihtämässä. Toinen kerta tänä vuonna. Laihian pururadan pohjat olivat ihan hyvässä kunnossa ja hiihdin reilun tunnin ja 15 km. Meno tuntui tuskaiselta koko ajan. Ensin vasen jalkaterä oli krampissa, kuten tahtoo aina olla luistelusuksilla alussa. Parin kiekan jälkeen tämän helpotti, mutta lievä voimattomuus tuntui puskevan päälle...
Hiihdin rauhallisesti, mutta pumppu otti kierroksia yllättävän rauhallisen tuntuisesta hiihdosta. Treenin jälkeen kotona hetken ihmeteltyäni päätin mitata kuumeen. 37,4 C. Taisi olla kuumetta päällä jo lauantain pyörälenkillä. Olisiko operaatiosta lyönyt kuitenkin tulehduksen päälle? Tämä ei selviä muutoin kuin ajan kanssa... 

Lomaviikon päätöslenkki

5.3.2017 Sunnuntai

Hiihtolomaviikko tällä erää hiihdelty. Tänään siirryin jälleen pyörän selkään ja kävin aseman takana auraamassa lunta parin tunnin verran. Keli oli todella hieno: sininen taivas, lunta, pakkasta -9 C ja ei tuulen virettäkään.

Lunta oli viimeisten parin viikon aikana tullut yllättävän paljon. Alusta oli paikoin täysin jäässä, sillä loskakelikin ehti välillä lumia sulattelemaan. Osan matkaa pääsin pyörällä etenemään kohtalaisen mallikkaasti, joku oli traktorilla ajellut uraa ja hieman puskenut samalla lunta vähemmälle. Reilut puolet matkasta ajoin parin pyöräilijän tekemää uraa, jota reunustivat paikoin korkea hanget. Ajossa kengät siis hinkkasivat tuon tuosta hankireunuksia ja ajaminen oli mitä oli. Alkuperäinen suunnitelmani ajaa Merikaartoon ja takaisin epäonnistui, sillä pyöräilijöiden uurastama ura ei mennyt sinne. Tunnin puskemisen jälkeen käännyin takaisin ja palasin tuloreittiäni kotiin.
Hiki irtosi hyvin ja treeni oli myös hyvä tasapainoiluharjoitus...

Iltapäivällä kävimme mökillä. Meri oli jäässä ja jään päällä vain ohut lumikerros. Tätä maastoa pitäisi ehtiä ajamaan vielä tänä talvena, sen verran hienoihin paikkoihin olisi mahdollista päästä...

Kuten kuvastakin näkyy, koira laukkasi kuin hepulissa pitkin tonttia (ja jäätä) koko vierailun ajan. Tupsu viihtyy mökillä kesällä ja talvella todella hyvin.

 

Hiihdon renesanssi - täällä ja nyt

3.3.2017 Perjantai

Hiihtoloma saatiin tänään pakettiin. Otsikon mukaisesti suositus on: OSTA!

Eilen ulkoilutin maasturia ympäri Rukaa. Kun tämä Ruka-tunturi nyt on tällainen kukkula, niin polkeminen oli yhtä ylä- ja alamäkeä ja tunnin lenkki sai melkoisen hien pintaan.
Reitti on tässä:

Käytännössä siis ajelin Rukan keskuksesta tunturin ympäri Itä-Rukaan ja takaisin. Viimepäivien lumisateiden vuoksi alusta oli aika pehmeä ja polkeminen oli paikoin melkoista tupertamista. Laitoin muuten Canyonille kysymyksen chainstayn kolhusta - aikoivat tutkia tarkemmin, mutta tutkinnan ajaksi pyydettiin olemaan ajamatta pyörällä. On se kuitenkin kestänyt yli puoli vuotta maastokolistelua, joten maantielenkit menee samaan hintaan.
Pyörä on ollut parvekkeella pakkasessa viikon verran. Mahtaako johtua siitä vai mistä, mutta hydraulinen satula on muuttunut aika veltoksi eli napakkuus on kadonnut, jenkkiletukkamainen letkeys tullut tilalle. Ja liian matala ajoasento...

Eilinen päivä meni muuten suksilla ja vauhti oli kovaa. Tuoreen lumen ansiosta metsäjyrkänteessä oli laskettavaa pitkäksi aikaa. Vanha tatsi ei ole kadonnut mihinkään.

Tänään perjantaina ajattelin ottaa rauhallisemmin. Päätin laskea rauhassa mahdollisimman monta rinnettä kolmen tunnin aikana. Kooste tuloksista on nähtävillä tässä kuvassa:

Tuo kesäinen maisema näyttää hassulta, kun kaikki on oikeasti valkoista. Ihan kaikkea en ehtinyt laskea, osan puolestaan useampaan kertaan. Esim. nopeuslaskurinteen - joka on loiva - laskin neljään kertaan. Mittauskennoonajo meni kuitenkin persauksilleen kaksi viimeisintä kertaa kun ensin joku juniori tuli eteen ja sitten lumilautailija toikkaroi edessä mittausalueella. Parhaaksi nopeudeksi jäi tällä kertaa 78,9 km/h. Hieman jäi jurppimaan, kun nuo epäonnistuneet laskut olivat nopeamman tuntuiset...
Siirtyessäni muihin rinteisiin tuli mieleeni, että taskussani oli Garmin pyörätietokone, jonka olin ottanut piirtämään päivän laskukarttaa. Ja se myös mittaa nopeudet. Vilkaisin konetta hississä ja siellähän oli kovin luku tallessa: 85,2 km/h !!!

Testasin päivän mittaan Headin Monster 98 suksea 184 cm mittaisena. Offarisuksi, jonka piti sopia myös rinteille (myyjän mukaan 60% offari ja 40% rinne - mitä ikinä tämä tarkoittaneekaan...). Käytännössä suksi leikkasi rinteessä omia metroneita heikommin, koska suksi oli aika tasapötkylä kuten offarisukset tuppaavat olemaan. Metsässä Monster toimi mainiosti ja sillä oli ilo laskea. Se ei kuitenkaan ollut merkittävästi parempi kuin metron. Kevyempi kyllä, mutta aina se ei välttämättä ole etu. Jos uutta suksea nyt kuitekin pitäisi valita, niin varmaan tuo Monster 184 cm tai 192 cm mittaisena tulisi ostoskoriin. Plus Tyrolian randonnee-siteet päälle.

Kokonaisuutena tästä viikosta jäi hyvä fiilis: rinnelasku kulkee edelleen ja lujaa - kantti puree. Kumpareikko ei ole sekään unohtunut eli tatsi edelleen tallessa, vaikka oikein kunnolla en vielä päässyt luukuttamaan. Off-piste meni myös kuin ennen vanhaan eli upeasti. Tri-treeni on nostanut peruskuntoatasoa roimasti ja kone kestää kierroksia hyvin. Voimaa on vaikka muille jakaa. Kunnolla ei pulssi takonut muualla kuin kumparerännissä.

Reeniä rinteessä

1.3.2017 Keskiviikko

No niin, päivitykset ovat jääneet vähiin. Viime viikko meni osin reissatessa Norjassa ja koko viikon flunssasta kärsien. En tehnyt oikein muuta kuin vetelin kuume-flunssa lääkettä ja paiskin töitä.

Lauantain ajelimme Rukalle ja pystytimme majamme kylään. Sunnuntaina aloitimme laskutreenit...
Pyöräkin on mukana, mutta aika pian kävi ilmi, ettei laskemisen lisäksi ohjelmaan mahdu mitään muuta. Su-ma-ti ohjelma oli samaa settiä: kovaa cruisailua rinteissä ja sekaan metsäreittiä. Lopputuloksena oli väsyneet jalat eli kai tätä voi hyväksi jalkatreeniksi tulkita.

Tänään keskiviikkona kuvio muuttui hieman rankempaan suuntaan. Tytär oli poissa pelistä - flunssa. Laskin itsekseni ja päädyin Rukan kisakumpareikkoon, vaikka nimenomaan oli tarkoitukseni sitä viimeiseen asti vältellä... Ei nimittäin ole varaa hajottaa jalkoja tässä vaiheessa treenikautta eikä kumpareita ole muutenkaan tullut laskettua kolmeen vuoteen. Päivän lumisade oli muokannut kummut sen verran pehmeiksi, että pakko oli kokeilla.

Aluksi laskin viisi kierrosta Atomicin offari suksilla, jotka olivat ränniin liian pitkät ja jäykät. Tässä kelissä niillä kuitenkin selvisi ihan mallikkaasti. Poistuin kumpareista metsiin muutamaksi tunniksi. Metsäreitit olivat uuden lumen myötä huikean hienoja laskea.
Illalla pojan poistuessa rinteistä otin hänellä olleet Headin Monsterit ja lähdin uudestaan kumpareikkoon.

Monsterit lyhyempinä ja ketterämpina sopivat ränniin täydellisesti ja laskin niillä neljä settiä. Tämän jälkeen hissi menikin jo kiinni.

Jalat saivat todella hyvän treenin ja päivä oli lumisen hieno...upeaa hiihtää...ja huikeata, että kumparelaskukin sujuu aivan kuten 25 vuotta sitten...!