19.2.2017 Sunnuntai
Tänään oli tarkoitus ottaa vähän kevyemmin. Keli oli mennyt kehnoksi: yöllä oli satanut jonkun verran lunta, joka nyt sitten vesitihun myötä muuttui sohjoksi. Kaikkialla tienpinnat vetiset/ rapaiset ja liukkaat.
Päätin ajella peruslenkkini eli Laihialta Vähäkyröön ja aseman polkujen kautta takaisin kotiin. Tiet olivat liukkaat ja nastojen pito välillä onneton. Polkeminen oli raskasta, mutta samalla treeni tietenkin toimi kuten pitikin. Pariin otteeseen oli kaatua jäisiin tieuriin, kun eturengas meinasi lähteä omille teilleen. Sain kuitenkin pyörän haltuun ennen kuin tilanne karkasi hallinnasta. Reissu eteni mallikkaasti aina aseman polkuihin asti.
Päätin kierrellä kolme lenkuraa ja sen jälkeen palata kotiin. Toisen lenkuran loppuvaiheilla huomasin, että muutamat rengasjäljet lähtivät minulle uuteen suuntaan uudelle polulle. Lähdin tätä jälkeä seuraamaan, sillä reitti näytti hyvältä ja täällä ajelin pari vuotta sitten hyvää reittiä. Polku oli hieno ja ajoin koko ajan eteenpäin. Melkoisen ajan kuluttua vastaani tuli MTB-kolmikko, jotka tunnistin kaikki todella koviksi polkijoiksi. Tämä treenireitti oli siis parasta A-luokkaa!!! Jatkoin edelleen eteenpäin ja reitti saapui suurjännitelinjalle, josta se edelleen linjan mukaisesti edettyään poikkesi metsään. Tuossa vaiheessa pysähdyin miettimään: missä olen? Ja todellakin tässä vaiheessa totesin, että olin erkaantumassa Laihiasta enemmän ja enemmän. Päätin, että en lähdeä ajelemaan reittiä takaisin, koska matka oli pitkä. Sen sijaan ajattelin, että helpoin tapa päästä takaisin alkupisteeseen on ajella suurjännitelinjan alla metsäkoneuria. Näin lähdin ajelemaan ja aluksi matka eteni hienosti. Muutaman sadan metrin jälkeen eteneminen vaikeutui, kun oksaa ja latvaa alkoi reitillä olla liian suurissa kasoissa. Katsoin hieman tarkemmin karttaani ja huomasin, että tätäkin reittiä matka alkuun oli todella pitkä. Koska olin jo näin pitkään linjan alla ajellut, päätin tätä reittiä myös loppuun asti sitten mennä. Oksakasat päädyin kiertämään ojan kautta. Itseasiassa siirryin ajamaan ojan jääpintaa useamman sata metriä. Useammankin kommelluksen jälkeen pääsin lopulta metsäreittien aloituspisteeseen, josta sitkuttelin mahdollisimman lyhyttä reittiä kotiin. Takapuoli oli aivan märkä jatkuvasta vesiroiskeesta ajon aikana. Vedenpitävät housut tai housujenpersaus voisi olla hyvä lisä valikoimaan.
Matkaa kertyi tänään 34 km ja aikaa tähän meni kaksi ja puoli tuntia. Olin ihan lopussa tämän lenkin jälkeen. Positiivista kuitenkin se, että nyt löytyi todella hyäv treenilenkki. Siihen pitää tutustua tarkemmin ja niin, että pääse kiertämään koko lenkin.
Tänään oli tarkoitus ottaa vähän kevyemmin. Keli oli mennyt kehnoksi: yöllä oli satanut jonkun verran lunta, joka nyt sitten vesitihun myötä muuttui sohjoksi. Kaikkialla tienpinnat vetiset/ rapaiset ja liukkaat.
Päätin ajella peruslenkkini eli Laihialta Vähäkyröön ja aseman polkujen kautta takaisin kotiin. Tiet olivat liukkaat ja nastojen pito välillä onneton. Polkeminen oli raskasta, mutta samalla treeni tietenkin toimi kuten pitikin. Pariin otteeseen oli kaatua jäisiin tieuriin, kun eturengas meinasi lähteä omille teilleen. Sain kuitenkin pyörän haltuun ennen kuin tilanne karkasi hallinnasta. Reissu eteni mallikkaasti aina aseman polkuihin asti.
Matkaa kertyi tänään 34 km ja aikaa tähän meni kaksi ja puoli tuntia. Olin ihan lopussa tämän lenkin jälkeen. Positiivista kuitenkin se, että nyt löytyi todella hyäv treenilenkki. Siihen pitää tutustua tarkemmin ja niin, että pääse kiertämään koko lenkin.
