28.8.2016 Sunnuntai
Viime viikonlopun kisan jälkeen tuli kulunut viikko otettua hieman rauhallisemmin.
Maanantain lepäsin, sillä sunnuntain kisa painoi kuitenkin, vaikka itse kisassa ei kummemmin tuntunut.
Tiistainakin meni hieman kevyemmin eli kävin ulkoiluttamassa koiraa metsässä tunnin verran.
Keskiviikko meni jälleen joutilaan, oli jotain menoa illalla. Leikkasin nurmikkoa tunnin verran, kun se oli taas sateiden jäljiltä ruvennut puskemaan vartta ihan hurjaa tahtia.
Torstaina kävin polkemassa maastopyörällä 70 minuutin soratielenkin.
Perjantaina vedin maastojuoksulenkin, tunnin verran. Tuohon perään leikkasin nurmikkoa puoli tuntia, koska etupiha oli jäänyt leikkaamatta. Samalla leikkasin takapihaakin uuteen kertaan.
Lauantaina ei hommista tullut mitään, kun oli myrsky - Raili. Mökillä olimme sunnuntaihin asti. Lauantaina illalla päädyin uimaan mereen, kun myrskyssä kärsinyt ponttonilautta piti nostaa talviteloille. Laineet olivat ryskyttäneet lauttaa niin, että toinen kolmesta ponttoonista kaksi oli irronnut. Toinen oli ajautunut rantaan, toinen oli puolestaan juuttunut ankkurikettinkeihin. Vesi oli edelleen kylmää, kuten se oli jo edellisenä sunnuntainakin. Reilun parin sadan kilon lauttaa sai kiskoa hampaat irvessä, mutta saimme sen kuitenkin rannalle.
Sunnuntaina kävin polkemassa 50 km lenkin maantiepyörällä. Vajaan kolmenkympin vauhtia sain päästellä, kun tuuli oli lauantaista tyyntynyt melkein tyystin...
maanantai 29. elokuuta 2016
Uutta välinettä kehiin polkujuoksukauden kynnyksellä
29.8.2016 Maanantai
Meikäläisen kohdalla polkujuoksu lähtee aina käyntiin näin syksyä kohden. Edessä on puolimara Helsingissä ja yöjuoksu Vaasan kupeessa. Koska normilenkkarilla on tahtonut juoksu vähän lipsua, päätin sijoittaa oikeisiin välineisiin.
Vaasan Intersportista löytyi kenkä, joka sopi jalkaan kuin valettu:Inov-8 Talon 200. Huikean hienolta tuntui jalassa ja maakontakti uskomaton...
Lisäys: kävin juoksemassa kolme varttia. Muuten meni hienosti, mutta vasemman jalan pikkuvarvas otti kierroksia. Siinä on mustunut kynsi ja näin varpaan kärkeä ahdisti heti alusta alkaen. Kynsi pitää laittaa kuntoon...
Kengän etuosaa kiertää kumikärki, joten se ei hirveästi pullistelevaa jalkaa auta. Kengät olivat myös hieman eri tavalla kiristettynä ja vasen jalkaterä liukui hieman enemmän eteenpäin kuin tuo oikea.
Lenkkimaastona oli Venetsian kupeessa olevan golf-kentän ympäristö. Hienot maisemat viiniköynnöksineen. Garmin ei mitannut maastoa, ei löytänyt sateliittia tällä kertaa.
Meikäläisen kohdalla polkujuoksu lähtee aina käyntiin näin syksyä kohden. Edessä on puolimara Helsingissä ja yöjuoksu Vaasan kupeessa. Koska normilenkkarilla on tahtonut juoksu vähän lipsua, päätin sijoittaa oikeisiin välineisiin.
Vaasan Intersportista löytyi kenkä, joka sopi jalkaan kuin valettu:Inov-8 Talon 200. Huikean hienolta tuntui jalassa ja maakontakti uskomaton...
Lisäys: kävin juoksemassa kolme varttia. Muuten meni hienosti, mutta vasemman jalan pikkuvarvas otti kierroksia. Siinä on mustunut kynsi ja näin varpaan kärkeä ahdisti heti alusta alkaen. Kynsi pitää laittaa kuntoon...
Kengän etuosaa kiertää kumikärki, joten se ei hirveästi pullistelevaa jalkaa auta. Kengät olivat myös hieman eri tavalla kiristettynä ja vasen jalkaterä liukui hieman enemmän eteenpäin kuin tuo oikea.
Lenkkimaastona oli Venetsian kupeessa olevan golf-kentän ympäristö. Hienot maisemat viiniköynnöksineen. Garmin ei mitannut maastoa, ei löytänyt sateliittia tällä kertaa.
sunnuntai 21. elokuuta 2016
Kisakauden avaus- ja päätösviikonloppu !
21.8.2016 Sunnuntai
Jalan loukkaamisesta johtuen tämän kauden eka ja vika osui samalle päivälle: Wasatriathlonin perusmatka.
Lauantaina kävimme mökillä valmistelemassa asioita huvilakauden päättäjäisviikonloppua varten. Käytännössä siis leikkasin nurmen ja vaimon kanssa kerättiin vuosikausia tontilla lojuneet puuroskat isoon kasaan kokkoa varten.
Kun mökillä oltiin, kävin uimassa samalla saaren ympäri eli sen 1,2 km lenkin. Vesi oli todella kylmän tuntuista: otsalohkoa kylmäsi ensimmäiset sadat metrit, tämän jälkeen kroppa lämpeni. Herkkua uinti ei kuitenkaan ollut.
Sunnuntaina aamu koitti pilvisena. Kisapäivän ennuste lupasi alkavaa vesisadetta klo 15 tienoilta eteenpäin. Kisastartti oli klo 12:30, joten ei pitänyt olla ongelma.
Olin kasaillut kamppeitani valmiiksi, joten auton pakkaus sujui nopeasti ja olin kisapaikalla hyvissä ajoin klo 11. Kävin hakemassa numeronkuoren ja palasin autolle hakemaan kamppeet vaihtoalueelle.
Sain kaiken kutakuinkin valmiiksi klo 11:30 mennessä, kun info alkoi. Infossa perushommelit ja kylmä vesikin siinä käytiin läpi.
Palasin vaihtoalueelle ja samalla alkoi sataa tihuuttaa.... Päätin laittaa koko-kisa-asun, jossa on hihan tyngät eli lämmitystä, irtohihat jäivät pois. Märkäpuku päälle ja veteen testaamaan.
Rasvasin sääret ennen kuin puin puvun ylleni, jotta saisin puvun mahdollisimman liukkaasti yltäni pois. Korviin laitoin poikkeuksellisesti korvatulpat, sillä kylmää vettä ei tehnyt mieli saada korviin lainkaan heti kisa alkajaisiksi.
Lähdön hetki koitti ja lauma ampaisi matkaan. Koska olin jo testannus vettä, ei veteenmeno tuntunut shokkina. Porukkaa riitti kummasti vähän jokapuolelle ja kättä ja jalkaa viuhui vierestä ja osuikin. Ei kuitenkaan turmiollisesti.
Uinti ei tuntunut hyvältä. Vesi oli kylmää ja sameaa. En saanut rytmistä kiinni ja päädyin kauhomaan tehottomasti eteenpäin. 750m rata tuntui pitkältä, mutta poijut tulivat yksitellen vastaan. Molempia käsivarsia kiristi oudosti eli puku ahdisti erikoisella tavalla. Ehkä alla oleva kisa-asu vaikutti jotenkin. Ei kuitenkaan auttanut muu kuin jatkaa kireää kauhomista. Toisen kierroksen jälkeen pääsimme pois merestä ja Tropiclandian parkkialueelle vaihtoon. Vaimokin oli yllättäen kannustamassa reitin varrella, mikä tietenkin ilahdutti. Samalla unohdin painaa sykemittariani merkiksi uinnista vaihtoon siirtymiselle. Huomasin tämän vasta kun oli pyörällä jo pitkällä. En sitten painanut enää lainkaan koko vehjettä. Rutiinin puutetta...
Uinnin aika oli 35 minuuttia eli huono kuin mikä. Oletin pääseväni lähemmäs puolta tuntia.
Vaihdossa ei aikaa mennyt kuin pari minuuttia ja olin jälleen pyörälläni liikkeellä. Säärien rasvaus toimi hyvin ja puku lähti liukkaasti yltäni.
Pyörä lähti hieman arpoen liikkeelle. Ehkä lievä vastainen vaivasi eivätkä jalatkaan olleet vielä lämpimät. Pikkuhiljaa vauhti koheni. Noin 5 km ajon jälkeen huomasin, että vaikka olin käynnistänyt pyörätietokoneen, en ollut kuitenkaan startannut sitä... Voihan nenä... Rutiini näköjään puuttuu täysin... Käynnistin heti, jotta näkisin nopeudet. Vauhtia alkoi piisata ja nopeus liikkui 30...40 km/h haarukassa. Ohitettavia selkiä tuli vastaan tasaista tahtia. Ohittajia ei ollut kuin pari koko matkan aikana. Pelkäsin ajavani itseni loppuun, mutta jatkoin polkemista ylälimitissä. Tiellä oli vettä aika reilusti: tie oli aivan märkä ja lätäköillä. Rapa lensi, mutta sitä ei ajaessa huomannut tai siitä ei piitannut. Maalahden nousu meni ihan mallikkaasti, vaikka vauhdit putosivat 20 km/h tuntumaan. U-käännöksen jälkeen nopeus nousi parhaimmillaan 50 km/h tuntumaan, mutta ei juuri yli. Märkä keli vei veronsa.
Matka jatkui Öjebergetin nousuun, joka oli yllättävän kesy. San laskeminen ei ollut onnistunutta, sillä keli takia piti mäen alla olevaan tienhaaraan ottaa vauhdit pois. Loppujen 5 km aikana ohittelin vielä viisi kuskia ja saavui jälleen vaihtoon. Aikaa pyörälenkkiin meni 1.09,06. Keskarit 33,5 km/h, mikäli matka oli 38,5 km kuten järjestäjät arvioivat. Tälle kelille meikäläiselle tosi kova aika.
Vaihto pyöräilystä juoksuun meni kohtalaisen hyvin. Laitoin jalkaani sukat, joita minulla ei ollut pyöräillessä Märkään jalkaan vähän huonosti sujahti ja vasen jalkaterä tuntui juotessa "paketoidulta". Jalkoja oli turha kuivailla pyyhkeellä. Pyhe oli litimärkä...sade vain jatkui.
Juoksuun lähtö sujui yllättävän hyvin. Aloitin rauhalisesti ja yritin kiristää matkan kuluessa. Matkana oli 2 x 5 km eli äkkiseltään kuulostaa melkein pikajuoksulta. Matkanteko ei kuitenkaan tuntunut toivottamalta mutta ei myöskään ihan kevyimmältä...
Keskityin tikittämään tiheällä askeleella ja peppu edessä. Oikea takareisi tuntui, mutta ei kuitenkaan toivottoman kireältä. Onnistuin jonkun juoksijan ohittamaan, minuakin joku ohitti. Oli hieman vaikeaa arvioida oliko ohittaja "aito" vai kisakireä liippaaja, joka oli jo toisella kierroksellaan.
Juoksu sujui kesän jalkaongelmiin nähden ja väsyneillä jaloilla kuitenkin hyvin. En repinyt liikoja enkä vienyt kroppaa samalla tavalle rajalle kuin pyörän päällä. Tämän ansiosta kroppakaan ei ylikuumennut kuten normaalisti tahtoo käydä maksimisuorituksessa.
Maaliin saavuin ajassa 52,36. Matka oli kuulemma jonkun verran yli 10 km...
Loppuaikani oli kaiken tämän jälkeen 2.41,51. Olin ajatellut aikaa 2.40, mutta tuolloin ideana oli uida 30 minuutin pintaan.
Kiva kisa!
Jalan loukkaamisesta johtuen tämän kauden eka ja vika osui samalle päivälle: Wasatriathlonin perusmatka.
Lauantaina kävimme mökillä valmistelemassa asioita huvilakauden päättäjäisviikonloppua varten. Käytännössä siis leikkasin nurmen ja vaimon kanssa kerättiin vuosikausia tontilla lojuneet puuroskat isoon kasaan kokkoa varten.
Kun mökillä oltiin, kävin uimassa samalla saaren ympäri eli sen 1,2 km lenkin. Vesi oli todella kylmän tuntuista: otsalohkoa kylmäsi ensimmäiset sadat metrit, tämän jälkeen kroppa lämpeni. Herkkua uinti ei kuitenkaan ollut.
Sunnuntaina aamu koitti pilvisena. Kisapäivän ennuste lupasi alkavaa vesisadetta klo 15 tienoilta eteenpäin. Kisastartti oli klo 12:30, joten ei pitänyt olla ongelma.
Olin kasaillut kamppeitani valmiiksi, joten auton pakkaus sujui nopeasti ja olin kisapaikalla hyvissä ajoin klo 11. Kävin hakemassa numeronkuoren ja palasin autolle hakemaan kamppeet vaihtoalueelle.
Sain kaiken kutakuinkin valmiiksi klo 11:30 mennessä, kun info alkoi. Infossa perushommelit ja kylmä vesikin siinä käytiin läpi.
Palasin vaihtoalueelle ja samalla alkoi sataa tihuuttaa.... Päätin laittaa koko-kisa-asun, jossa on hihan tyngät eli lämmitystä, irtohihat jäivät pois. Märkäpuku päälle ja veteen testaamaan.
Rasvasin sääret ennen kuin puin puvun ylleni, jotta saisin puvun mahdollisimman liukkaasti yltäni pois. Korviin laitoin poikkeuksellisesti korvatulpat, sillä kylmää vettä ei tehnyt mieli saada korviin lainkaan heti kisa alkajaisiksi.
Lähdön hetki koitti ja lauma ampaisi matkaan. Koska olin jo testannus vettä, ei veteenmeno tuntunut shokkina. Porukkaa riitti kummasti vähän jokapuolelle ja kättä ja jalkaa viuhui vierestä ja osuikin. Ei kuitenkaan turmiollisesti.
Uinti ei tuntunut hyvältä. Vesi oli kylmää ja sameaa. En saanut rytmistä kiinni ja päädyin kauhomaan tehottomasti eteenpäin. 750m rata tuntui pitkältä, mutta poijut tulivat yksitellen vastaan. Molempia käsivarsia kiristi oudosti eli puku ahdisti erikoisella tavalla. Ehkä alla oleva kisa-asu vaikutti jotenkin. Ei kuitenkaan auttanut muu kuin jatkaa kireää kauhomista. Toisen kierroksen jälkeen pääsimme pois merestä ja Tropiclandian parkkialueelle vaihtoon. Vaimokin oli yllättäen kannustamassa reitin varrella, mikä tietenkin ilahdutti. Samalla unohdin painaa sykemittariani merkiksi uinnista vaihtoon siirtymiselle. Huomasin tämän vasta kun oli pyörällä jo pitkällä. En sitten painanut enää lainkaan koko vehjettä. Rutiinin puutetta...
Uinnin aika oli 35 minuuttia eli huono kuin mikä. Oletin pääseväni lähemmäs puolta tuntia.
Vaihdossa ei aikaa mennyt kuin pari minuuttia ja olin jälleen pyörälläni liikkeellä. Säärien rasvaus toimi hyvin ja puku lähti liukkaasti yltäni.
Pyörä lähti hieman arpoen liikkeelle. Ehkä lievä vastainen vaivasi eivätkä jalatkaan olleet vielä lämpimät. Pikkuhiljaa vauhti koheni. Noin 5 km ajon jälkeen huomasin, että vaikka olin käynnistänyt pyörätietokoneen, en ollut kuitenkaan startannut sitä... Voihan nenä... Rutiini näköjään puuttuu täysin... Käynnistin heti, jotta näkisin nopeudet. Vauhtia alkoi piisata ja nopeus liikkui 30...40 km/h haarukassa. Ohitettavia selkiä tuli vastaan tasaista tahtia. Ohittajia ei ollut kuin pari koko matkan aikana. Pelkäsin ajavani itseni loppuun, mutta jatkoin polkemista ylälimitissä. Tiellä oli vettä aika reilusti: tie oli aivan märkä ja lätäköillä. Rapa lensi, mutta sitä ei ajaessa huomannut tai siitä ei piitannut. Maalahden nousu meni ihan mallikkaasti, vaikka vauhdit putosivat 20 km/h tuntumaan. U-käännöksen jälkeen nopeus nousi parhaimmillaan 50 km/h tuntumaan, mutta ei juuri yli. Märkä keli vei veronsa.
Matka jatkui Öjebergetin nousuun, joka oli yllättävän kesy. San laskeminen ei ollut onnistunutta, sillä keli takia piti mäen alla olevaan tienhaaraan ottaa vauhdit pois. Loppujen 5 km aikana ohittelin vielä viisi kuskia ja saavui jälleen vaihtoon. Aikaa pyörälenkkiin meni 1.09,06. Keskarit 33,5 km/h, mikäli matka oli 38,5 km kuten järjestäjät arvioivat. Tälle kelille meikäläiselle tosi kova aika.
Vaihto pyöräilystä juoksuun meni kohtalaisen hyvin. Laitoin jalkaani sukat, joita minulla ei ollut pyöräillessä Märkään jalkaan vähän huonosti sujahti ja vasen jalkaterä tuntui juotessa "paketoidulta". Jalkoja oli turha kuivailla pyyhkeellä. Pyhe oli litimärkä...sade vain jatkui.
Juoksuun lähtö sujui yllättävän hyvin. Aloitin rauhalisesti ja yritin kiristää matkan kuluessa. Matkana oli 2 x 5 km eli äkkiseltään kuulostaa melkein pikajuoksulta. Matkanteko ei kuitenkaan tuntunut toivottamalta mutta ei myöskään ihan kevyimmältä...
Keskityin tikittämään tiheällä askeleella ja peppu edessä. Oikea takareisi tuntui, mutta ei kuitenkaan toivottoman kireältä. Onnistuin jonkun juoksijan ohittamaan, minuakin joku ohitti. Oli hieman vaikeaa arvioida oliko ohittaja "aito" vai kisakireä liippaaja, joka oli jo toisella kierroksellaan.
Juoksu sujui kesän jalkaongelmiin nähden ja väsyneillä jaloilla kuitenkin hyvin. En repinyt liikoja enkä vienyt kroppaa samalla tavalle rajalle kuin pyörän päällä. Tämän ansiosta kroppakaan ei ylikuumennut kuten normaalisti tahtoo käydä maksimisuorituksessa.
Maaliin saavuin ajassa 52,36. Matka oli kuulemma jonkun verran yli 10 km...
Loppuaikani oli kaiken tämän jälkeen 2.41,51. Olin ajatellut aikaa 2.40, mutta tuolloin ideana oli uida 30 minuutin pintaan.
Kiva kisa!
torstai 18. elokuuta 2016
Torkkolan sprintti
17.8.2016 Keskiviikko
Sateet väistyivät päivän edetessä ja suunnitelmieni mukainen pyörälenkki "vauhdikkaasti" toteutui. Reittinä 48 km Torkkolan lenkki eli Laihia - Tuovila - Vähäkyrö - Tervajoki - Laihia. Aloitin reippaasti ja lievä tuuli selän takana avustaen ajelin reipasta kyytiä Tampereentietä moottoritien alun välittömään läheisyyteen. Ihan optimialoitusta en saanut, sillä ekassa risteyksessä jouduin odottelemaan oikealta tulijaa ja myöhemmin pyörätiellä oli tuketta, jota piti varoen kierrellä. Edelleen Laihian keskeytynyt tiehanke hidasti menoa.
Tuovilan tiellä tuuli oli täysin vastainen ja vauhdit tippuivat 30 km/h tasolle, mutta sen alle en taipunut. Martoisissa oli ajassa 39 minuuttia ja tuolloin takana 21 km ja keskivauhti 32 km/h. Ennätysvauhti ei ollut päällä eikä Vähäkyröön tasan tunnissa ollut enää asiaa.
Matka Vähäkyröön meni yllättävän ripeästi ja lievä sivuvastainen ei haitannut. Tasan tunnin kohdalla olin edennyt 32,25 km. Jäin Vähäkyrön keskustasta 2 km eli vajaat 4 minuuttia.
Vähäkyrön jälkeen tie taittui tuulen kannalta suotuisammaksi ja Jyväskylän tiellä sain jälleen tuulta taakseni. Nopeus kiipesi 38-40 km/h tuntumaan. Loppumatka meni siis rivakasti ja olin kotona ajassa 1.28,05. Tästä 48 km lenkillä keskinopeudeksi 32,7 km/h. Hyvä suoritus tässä vaiheessa eikä ollut vielä ihan tapissa.
Ennätys viimevuodelta 1.25,57 ja keskinopeus 33,5 km/h eli hieman tätä olen jäljessä. Viime vuonna oli kovimmassa kunnossa ikinä...ja keli oli optimaalinen ajoon tuolloin myös.
Sateet väistyivät päivän edetessä ja suunnitelmieni mukainen pyörälenkki "vauhdikkaasti" toteutui. Reittinä 48 km Torkkolan lenkki eli Laihia - Tuovila - Vähäkyrö - Tervajoki - Laihia. Aloitin reippaasti ja lievä tuuli selän takana avustaen ajelin reipasta kyytiä Tampereentietä moottoritien alun välittömään läheisyyteen. Ihan optimialoitusta en saanut, sillä ekassa risteyksessä jouduin odottelemaan oikealta tulijaa ja myöhemmin pyörätiellä oli tuketta, jota piti varoen kierrellä. Edelleen Laihian keskeytynyt tiehanke hidasti menoa.
Tuovilan tiellä tuuli oli täysin vastainen ja vauhdit tippuivat 30 km/h tasolle, mutta sen alle en taipunut. Martoisissa oli ajassa 39 minuuttia ja tuolloin takana 21 km ja keskivauhti 32 km/h. Ennätysvauhti ei ollut päällä eikä Vähäkyröön tasan tunnissa ollut enää asiaa.
Matka Vähäkyröön meni yllättävän ripeästi ja lievä sivuvastainen ei haitannut. Tasan tunnin kohdalla olin edennyt 32,25 km. Jäin Vähäkyrön keskustasta 2 km eli vajaat 4 minuuttia.
Vähäkyrön jälkeen tie taittui tuulen kannalta suotuisammaksi ja Jyväskylän tiellä sain jälleen tuulta taakseni. Nopeus kiipesi 38-40 km/h tuntumaan. Loppumatka meni siis rivakasti ja olin kotona ajassa 1.28,05. Tästä 48 km lenkillä keskinopeudeksi 32,7 km/h. Hyvä suoritus tässä vaiheessa eikä ollut vielä ihan tapissa.
Ennätys viimevuodelta 1.25,57 ja keskinopeus 33,5 km/h eli hieman tätä olen jäljessä. Viime vuonna oli kovimmassa kunnossa ikinä...ja keli oli optimaalinen ajoon tuolloin myös.
tiistai 16. elokuuta 2016
Laihian allas taas auki
16.8.2016 Tiistai
Laihian uimahalli avattiin syyskauteen tänään. Tämä sopi minun suunnitelmiini, sillä ideana oli uida tänään ja perjantaina. Pyörän selkään keskiviikkona. Lepo torstaina ja kevyt juoksu lauantaina. Kisa sunnuntaina.
Saapuessani hallille oli parkkipaikka uhkaavan täýsi. Lisäksi lasten pyöriä oli telineessä hurja määrä. Altaat olivat tämän mukaisesti täyden oloiset. Kolme allasta oli oikein kyltein merkattu kuntouimareille, joten radoilla meno oli ryhdikästä.
Uin perinteisen ohjelmani mukaisesti, mutta karsin tiukat spurtit pois:
- 300m lämppäriä
- 200m yhden käden uintia
- 500m vaparia
- 300m lättäreillä
- 200m vaparia
Yhteensä 1,5 km ja kaiken sähläämisen myötä altaassa tuli pulittua 35 minuuttia.
Uinnissa oli hyvä fiilis. Veden lämpötila oli järkyttävän alhainen eikä varmasti ollut lähelläkään 26...28 C haarukkaa...
Kesän uinnit ovat pitäneet tatsin hyvin yllä, syksystä tulee uinnillisesti hyvä!
Laihian uimahalli avattiin syyskauteen tänään. Tämä sopi minun suunnitelmiini, sillä ideana oli uida tänään ja perjantaina. Pyörän selkään keskiviikkona. Lepo torstaina ja kevyt juoksu lauantaina. Kisa sunnuntaina.
Saapuessani hallille oli parkkipaikka uhkaavan täýsi. Lisäksi lasten pyöriä oli telineessä hurja määrä. Altaat olivat tämän mukaisesti täyden oloiset. Kolme allasta oli oikein kyltein merkattu kuntouimareille, joten radoilla meno oli ryhdikästä.
Uin perinteisen ohjelmani mukaisesti, mutta karsin tiukat spurtit pois:
- 300m lämppäriä
- 200m yhden käden uintia
- 500m vaparia
- 300m lättäreillä
- 200m vaparia
Yhteensä 1,5 km ja kaiken sähläämisen myötä altaassa tuli pulittua 35 minuuttia.
Uinnissa oli hyvä fiilis. Veden lämpötila oli järkyttävän alhainen eikä varmasti ollut lähelläkään 26...28 C haarukkaa...
Kesän uinnit ovat pitäneet tatsin hyvin yllä, syksystä tulee uinnillisesti hyvä!
sunnuntai 14. elokuuta 2016
Takaisin perustreeniin
14.8.2016 Sunnuntai
Tuntuu siltä, että meikäläisen parasta treenikautta on syksy, talvi ja kevät. Tuolloin on sateista, kylmää ja pimeää. Treenaaminen ei ole vain nautintoa vaan samalla myös selviytymistaistelua. Tämä kyllä sopii mainiosti, sillä luonnostani siedän kurjuutta. Kesälläkin olisi kuitenkin kiva vetää tiukempaa harjoitusta, kun se kelien puolesta olisi ehkä inhimillisempää...Mutta meikäläisen karma on mikä on ja sen mukaisesti mennään. Kesät siis korjaamolla ja kroppa telakalla. Kisat pitää kyllä miettiä tämän mukaisesti 2017...
Tänään siis reippain mielin sateeseen pyöräilemään! Lämmöt olivat kohtalaiset eli +13 C ja vettäkään ei nyt ihan saavista kaataen tullut. Lähdin liikenteeseen maastopyörällä, mutta ajoin suurimman osan lenkkiä soratiellä. Lenkki palveli sekä ensi viikonlopun tri-kisaa että tulevaa maastokoitosta eli Botnia MTB:tä. Ajelin kohtalaisen rauhallisesti (koska eilisen parikymppisen juoksun jäljiltä jalat vielä tukkoiset) koko lenkin ja parissa tunnissa matkaa kertyi nelisenkymmentä kilometriä. Parikymmentä kilometriä soraa, reilu kymppi asfalttia ja vajaa kymppi metsäpolkuja.
Reittini kiersi Laihialta Perälästä Käyppälän kautta Tervajoelle. Märkää ja kuraista koko lenkki, liikennettä ei tiellä käytännössä lainkaan. Tienvarren metsien puolukkasato näytti erittäin lupaavalta. Tervajoelta ajelin Vaasan tietä takaisin Laihialle ja edelleen rautatien toiselle puolelle metsään. Sieltä sitten aseman kautta takaisin takaisin kotiin.
Vettä oli ilmeisesti lenkin parin tunnin aikana satanut reippaasti, koska kotona huomasin että kaikki vaatteet olivat aivan läpimärät. Kohtalaisen lämpimän kelin ansiosta ajaessa ei kuitenkaan tullut kylmä...
Tuntuu siltä, että meikäläisen parasta treenikautta on syksy, talvi ja kevät. Tuolloin on sateista, kylmää ja pimeää. Treenaaminen ei ole vain nautintoa vaan samalla myös selviytymistaistelua. Tämä kyllä sopii mainiosti, sillä luonnostani siedän kurjuutta. Kesälläkin olisi kuitenkin kiva vetää tiukempaa harjoitusta, kun se kelien puolesta olisi ehkä inhimillisempää...Mutta meikäläisen karma on mikä on ja sen mukaisesti mennään. Kesät siis korjaamolla ja kroppa telakalla. Kisat pitää kyllä miettiä tämän mukaisesti 2017...
Tänään siis reippain mielin sateeseen pyöräilemään! Lämmöt olivat kohtalaiset eli +13 C ja vettäkään ei nyt ihan saavista kaataen tullut. Lähdin liikenteeseen maastopyörällä, mutta ajoin suurimman osan lenkkiä soratiellä. Lenkki palveli sekä ensi viikonlopun tri-kisaa että tulevaa maastokoitosta eli Botnia MTB:tä. Ajelin kohtalaisen rauhallisesti (koska eilisen parikymppisen juoksun jäljiltä jalat vielä tukkoiset) koko lenkin ja parissa tunnissa matkaa kertyi nelisenkymmentä kilometriä. Parikymmentä kilometriä soraa, reilu kymppi asfalttia ja vajaa kymppi metsäpolkuja.
Reittini kiersi Laihialta Perälästä Käyppälän kautta Tervajoelle. Märkää ja kuraista koko lenkki, liikennettä ei tiellä käytännössä lainkaan. Tienvarren metsien puolukkasato näytti erittäin lupaavalta. Tervajoelta ajelin Vaasan tietä takaisin Laihialle ja edelleen rautatien toiselle puolelle metsään. Sieltä sitten aseman kautta takaisin takaisin kotiin.
Vettä oli ilmeisesti lenkin parin tunnin aikana satanut reippaasti, koska kotona huomasin että kaikki vaatteet olivat aivan läpimärät. Kohtalaisen lämpimän kelin ansiosta ajaessa ei kuitenkaan tullut kylmä...
lauantai 13. elokuuta 2016
Pitkä juoksulenkki 2 kk tauon jälkeen !
13.8.2016 Lauantai
Päivä avautui sateisena. Pyörällä ei ollut intoa lähteä tienpäälle...
Aloitin päivän viemällä koiran metsään lenkille. Samalla katsastin viime vuosien huippupuolukka-apajan tilanteen. Sateen tihutellessa kävelimme/ juoksimme kolmisen kilometria ja reilut puoli tuntia. Ja puolukoita oli paljon, olivat vain vielä kovin vaaleita. Pitää palata noukkimaan parin viikon sisällä...
Lounaan jälkeen lähdin yrittämään perinteistä parin kympin lenkkiäni eli Hulmi-Jakkulaa. Keli oli edelleen kostea mutta lämmin. Juoksutrikoot ja uimapaita päälläni starttasin matkaan, mukana myös pari 2 dl mehukattimehua.
Juoksu lähti kulkemaan heti hyvin ja rauhallisesti tikittäen painelin vastatuuleen. Hulmin alikulussa oli 28 minuutin kieppeillä ja Perälän kouluntienhaara jäi taakse juuri ennen kuin tunti tuli täyteen. Ajassa 1.20 olin Isokylän koulun risteyksessä, mikä sekin edelleen ok. Tässä vaiheessa oikeaa takareittä piti ruveta varomaan. Ajassa 1.30 olin ns. tiekyltillä, mikä oli kyllä tässä vaiheessa hyvä. Löysäsin sitten ja tein vasta kotiovella loppukirin, ettei aika liukuisi 1.50 yli. Pääsin "maaliin" ajassa 1.48, mikä oli kyllä todella hyvä tulos tällä koivella. Kuntoutus on edennyt hyvin.
Ennätyshän tältä keväältä ennen vammautumista 1.40,15, mutta silloin puristus oli kova ja keli hyvä.
Päivä avautui sateisena. Pyörällä ei ollut intoa lähteä tienpäälle...
Aloitin päivän viemällä koiran metsään lenkille. Samalla katsastin viime vuosien huippupuolukka-apajan tilanteen. Sateen tihutellessa kävelimme/ juoksimme kolmisen kilometria ja reilut puoli tuntia. Ja puolukoita oli paljon, olivat vain vielä kovin vaaleita. Pitää palata noukkimaan parin viikon sisällä...
Lounaan jälkeen lähdin yrittämään perinteistä parin kympin lenkkiäni eli Hulmi-Jakkulaa. Keli oli edelleen kostea mutta lämmin. Juoksutrikoot ja uimapaita päälläni starttasin matkaan, mukana myös pari 2 dl mehukattimehua.
Juoksu lähti kulkemaan heti hyvin ja rauhallisesti tikittäen painelin vastatuuleen. Hulmin alikulussa oli 28 minuutin kieppeillä ja Perälän kouluntienhaara jäi taakse juuri ennen kuin tunti tuli täyteen. Ajassa 1.20 olin Isokylän koulun risteyksessä, mikä sekin edelleen ok. Tässä vaiheessa oikeaa takareittä piti ruveta varomaan. Ajassa 1.30 olin ns. tiekyltillä, mikä oli kyllä tässä vaiheessa hyvä. Löysäsin sitten ja tein vasta kotiovella loppukirin, ettei aika liukuisi 1.50 yli. Pääsin "maaliin" ajassa 1.48, mikä oli kyllä todella hyvä tulos tällä koivella. Kuntoutus on edennyt hyvin.
Ennätyshän tältä keväältä ennen vammautumista 1.40,15, mutta silloin puristus oli kova ja keli hyvä.
perjantai 12. elokuuta 2016
Puntille
11.8.2016 Torstai
Kelit ovat kiertyneet kovin sateisiksi ja pyörän ulkoiluttaminen ei innostanut tänään. Myöskään juoksu ei kiinnostanut, taitaa olla vielä liikaa pehmeyttä kesä jäljiltä miehessä.
Pehmeydestä ei ollut tietoakaan salilla, jonne pojan kanssa koukkasimme illalla. Laihian monnarin punttiluola oli päivitetty järeällä laitteistolla ja testasimma pari uutta konetta treenin ohessa.
Reilun tunnin setti salilla + vatsaa ja jalan vahvistusta vielä kotona tähän päälle. Voimaa oli heti kättelyssä paljon paremmin kuin viime vuonna salikauden avauksessa. Setit tänään
Penkki: 10 x 50 - 60 - 70 - 60 - 50 - 50 - 50
Talja: 3 x 15 toistoa
Ojentajat: 3 x 15 toistoa
Vinopenkki: 10 x 40 - 50 - 60
Siivet: 3 x 15 toistoa
Vatsa: 3 x 40
Jalka: 2 x 3 x 10 kumarrusta - no aika vaisuksi jäi, kun ei olohuoneessa raaskinut ruveta ryskäämään...
Kelit ovat kiertyneet kovin sateisiksi ja pyörän ulkoiluttaminen ei innostanut tänään. Myöskään juoksu ei kiinnostanut, taitaa olla vielä liikaa pehmeyttä kesä jäljiltä miehessä.
Pehmeydestä ei ollut tietoakaan salilla, jonne pojan kanssa koukkasimme illalla. Laihian monnarin punttiluola oli päivitetty järeällä laitteistolla ja testasimma pari uutta konetta treenin ohessa.
Reilun tunnin setti salilla + vatsaa ja jalan vahvistusta vielä kotona tähän päälle. Voimaa oli heti kättelyssä paljon paremmin kuin viime vuonna salikauden avauksessa. Setit tänään
Penkki: 10 x 50 - 60 - 70 - 60 - 50 - 50 - 50
Talja: 3 x 15 toistoa
Ojentajat: 3 x 15 toistoa
Vinopenkki: 10 x 40 - 50 - 60
Siivet: 3 x 15 toistoa
Vatsa: 3 x 40
Jalka: 2 x 3 x 10 kumarrusta - no aika vaisuksi jäi, kun ei olohuoneessa raaskinut ruveta ryskäämään...
torstai 11. elokuuta 2016
Viimeisin kisalista 11.8.2016
Jos 1.5.2016 oli kisalista elänyt hieman, niin nyt elo on ollut todella rankkaa:
1. 5.3.2016 POHJALAINEN HALLIMARATONI JA PUOLISKA, Mustasaari
- Suoritusmerkintä: 3.48,35 ja täysi matka.
2. 10.4.2016 klo 12:00 Komian kirkon hölkkä, Ylistaro (10 km, 1/2M)
- Suoritusmerkinta: 1.38,36 ja puolikas
3. 16.-17.4.2016 Uintikurssi, Vaasa
- Suoritusmerkintö: osallistuminen
4. 30.4.2016 klo 12:00 Kyröjokimaraton, Vähäkyrö (10 km, 1/2M, 1M)
- Suoritusmerkintä: 1.44,04 ja puolikas
5. 6.5.2016 Pilvilammen Yöjuoksu, Vaasa
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa
6. 28.5.2016 Nuts Karhunkierros 31km
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa. Siirto 2017
7. 12.6.2016 Helsinki Half marathon
- Suoritusmerkintä: läpi ja puolikas, mutta jalka epäkuntoon
8. 16.7.2016 Joroinen 2016 puolimatka (1,9/90/1/2M)
- Suorittamattomuusmerkintä: siirto 2017
9. 30.7.2016 Botniapyöräily, Vöyri (106 km)
- Suorittamattomuusmerkintä: menimme Neste Ralliin. Siirto 2017
10. 20.8.2016 Kalmar 2016 täysimatka (3,8/180/1M)
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa näin pitkää juoksuun vielä
11a.21.8.2016 Wasatriathlon perusmatka - uusi lisäys
- Suoritusmerkintä: läpi aikaan 2.41,51. Jalka kesti!
11. 3.9.2016 Vaasa marathon (10 km, 1/2M,1M)
- Suoritusmerkintä: läpi aikaan 1.48,42. Jalka kesti vaivoin!
12. 24.9.2016 Botnia MTB cycling 69 km/ Botnia Duathlon 30km P/16km J
13. 8.10.2016 Kyrkösjärven kierros 15,6 km klo 14:00
14. 15.10.2016 Helsinki Trail Run 1/2M
15. 28.10.2016 Pilvimaja Night Trail Run 20:00 ca. 13 km
16. 5.2017 Lanzarote 2017 täysmatka
17. 7.2017 Frankfurt 2017 täysmatka
18. 11.2017 Panama City täysmatka
1. 5.3.2016 POHJALAINEN HALLIMARATONI JA PUOLISKA, Mustasaari
- Suoritusmerkintä: 3.48,35 ja täysi matka.
2. 10.4.2016 klo 12:00 Komian kirkon hölkkä, Ylistaro (10 km, 1/2M)
- Suoritusmerkinta: 1.38,36 ja puolikas
3. 16.-17.4.2016 Uintikurssi, Vaasa
- Suoritusmerkintö: osallistuminen
4. 30.4.2016 klo 12:00 Kyröjokimaraton, Vähäkyrö (10 km, 1/2M, 1M)
- Suoritusmerkintä: 1.44,04 ja puolikas
5. 6.5.2016 Pilvilammen Yöjuoksu, Vaasa
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa
6. 28.5.2016 Nuts Karhunkierros 31km
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa. Siirto 2017
7. 12.6.2016 Helsinki Half marathon
- Suoritusmerkintä: läpi ja puolikas, mutta jalka epäkuntoon
8. 16.7.2016 Joroinen 2016 puolimatka (1,9/90/1/2M)
- Suorittamattomuusmerkintä: siirto 2017
9. 30.7.2016 Botniapyöräily, Vöyri (106 km)
- Suorittamattomuusmerkintä: menimme Neste Ralliin. Siirto 2017
10. 20.8.2016 Kalmar 2016 täysimatka (3,8/180/1M)
- Suorittamattomuusmerkintä: jalka ei kunnossa näin pitkää juoksuun vielä
11a.21.8.2016 Wasatriathlon perusmatka - uusi lisäys
- Suoritusmerkintä: läpi aikaan 2.41,51. Jalka kesti!
11. 3.9.2016 Vaasa marathon (10 km, 1/2M,1M)
- Suoritusmerkintä: läpi aikaan 1.48,42. Jalka kesti vaivoin!
12. 24.9.2016 Botnia MTB cycling 69 km/ Botnia Duathlon 30km P/16km J
13. 8.10.2016 Kyrkösjärven kierros 15,6 km klo 14:00
14. 15.10.2016 Helsinki Trail Run 1/2M
15. 28.10.2016 Pilvimaja Night Trail Run 20:00 ca. 13 km
16. 5.2017 Lanzarote 2017 täysmatka
17. 7.2017 Frankfurt 2017 täysmatka
18. 11.2017 Panama City täysmatka
Polkujuoksua syksyn merkiksi
10.8.2016 Keskiviikko
Koulut alkavat torstaina ja koko porukka kotona tuntui hermottavan tulevaa lukukautta. Vihjaisuni lenkille lähdöstä sai kehnon palautteen eli "nurmikko pitäisi leikata", "kaupassa on vielä käytävä" ja "täällä on hirveä sotku".
Juoksua piti kuitenkin saada ohjelmaan, joten lähdin lenkille pojan kanssa. Otimme kevyen lähestymisen aiheeseen ja koukkasimme pururadalle polkujen pariin. Polku-ura oli kohtalaisen kuiva ja hieno juosta. Jolkottelimme 25 minuuttia polkuja, toiset 20 minuuttia kiersimme Lappalaisen aluetta kiertäen takaisin kotiin.
Juoksu tuntuu koko ajan paremmalta ja kunto taitaa olla jälleen nousemassa kohisten. Syksyn puolimaratoneja pitää ruveta katsastamaan, samoin Ironman Lanzarote voisi olla minulle kisana passeli, kun kroppa pettää kuitenkin kesäkuun korvilla. Saisi pois päiväjärjestyksestä näin.
Reilun viikon kuluttua on perusmatkan kisa. Tarvitsen vielä pari kovavauhtista pyörälenkkiä, kolme uintilenkkiä ja juoksujalan vahvistusta ja hyvin menee. Painosta herutettava kilo pois...
Koulut alkavat torstaina ja koko porukka kotona tuntui hermottavan tulevaa lukukautta. Vihjaisuni lenkille lähdöstä sai kehnon palautteen eli "nurmikko pitäisi leikata", "kaupassa on vielä käytävä" ja "täällä on hirveä sotku".
Juoksua piti kuitenkin saada ohjelmaan, joten lähdin lenkille pojan kanssa. Otimme kevyen lähestymisen aiheeseen ja koukkasimme pururadalle polkujen pariin. Polku-ura oli kohtalaisen kuiva ja hieno juosta. Jolkottelimme 25 minuuttia polkuja, toiset 20 minuuttia kiersimme Lappalaisen aluetta kiertäen takaisin kotiin.
Juoksu tuntuu koko ajan paremmalta ja kunto taitaa olla jälleen nousemassa kohisten. Syksyn puolimaratoneja pitää ruveta katsastamaan, samoin Ironman Lanzarote voisi olla minulle kisana passeli, kun kroppa pettää kuitenkin kesäkuun korvilla. Saisi pois päiväjärjestyksestä näin.
Reilun viikon kuluttua on perusmatkan kisa. Tarvitsen vielä pari kovavauhtista pyörälenkkiä, kolme uintilenkkiä ja juoksujalan vahvistusta ja hyvin menee. Painosta herutettava kilo pois...
maanantai 8. elokuuta 2016
Vaasan kisareittiin tutustuminen
8.8.2016 Maanantai
TT-pyörä oli mökillä ja ajoin sen työpaikan kautta kotiin. Tavoitteena oli työpäivän jälkeen tutustua Wasatriathlonin perusmatkan pyöräreittiin, kun sitä en koskaan aikaisemmin ole perinpohjaisesti tehnyt.
Työpäivän päättyessä keli oli muuttunut kovatuuliseksi ja tuuli tietenkin lounaasta eli suurin osa matkaa vastatuuleen. Lähdin liikkeelle läppärireppu selässä ja kevyt takki ylläni. Vastatuuli oli todella navakka ja tropiclandian rannassa purjelautailijatkin menivät vimmatun lujaa vauhtia.
Ekat 10 km Sundomiin asti menivät rivakkaa tahtia. Reppu kiristi olkapäitä ja ajoasento oli tukala mutta menetteli. Sundomissa poikkesin kisareitin sivulenkille, jolla oli huikea nousu ja lasku. Näissä tulee kisassa vielä hiki irtoamaan. Sundomin sivureitti oli päällysteeltään kehno eli todella kulunutta asfalttia.
Matka jatkui tämän jälkeen kohti Maalahtea. Polkeminen oli todella syvältä, sillä vastatuuli oli täysin vastaan ja vauhti tipahti TT-pyörälläkin 20 km/h tuntumaan. Hiki virtasi otsaa pitkin vuolaana, vaikka päässä oli todella hyvin ilmastoitu vanha Bell.
Maalahdesta mäenpäältä 25 km polkemisen jälkeen suunta vaihtui Vaasaa kohti ja tuuli oli vaihteeksi selän takana. Vauhti kiihtyi 40km/h pintaan. Myötäinen 10 km meni nopeasti, mutta hiki virtasi edelleen. Join vettä minkä ehdin.
Päästyäni Fladanin huoltoaseman ohi käännyin oikealle kohti Laihiaa. Samalla pidin tauon ja riisuin takin yltäni. Olo oli harvinaisen väsynyt: liika vaatetus ja iso reppu selässä olivat nostaneet kropan lämmöt liian ylös. Mitään energialisää ei ollut matkassa, vain vettä.
Jatkoin polkemista Laihian suuntaan ja viiden kilometrin matkan jälkeen tuntui, että kaikki latinkin on kadonnut - ei yhtään energiaa jäljellä. Asetin tavoitteekseni Hulmin Nesteen ja suklaatankkauksen. Aivan sipissä pinnistelin Nesteelle ja siellä ostin kourallisen suklaapatukoita, jotka nautin välittömästi pihalla. Loput vedet menivät kyytipoikana.
Loppumatkan kieputtelin hieman paremmassa iskussa kotiin.
Matkaa koko päivälle 70 km ja työn jälkeen tästä 60 km. Koko loppuillan oli simahtanut olo ja vatsa oli kehnon tuntuinen. Diagnoosi tässä vaiheessa: lievä lämpöhalvaus. Illalla kuitenkin uni maittoi erittäin hyvin.
Ja reppua en selässäni lähde vähään aikaan kuskaamaan, jos samalla on tarkoitus pitää vauhtia. Tai: energiaa on oltava mukana, mikäli pitempää urheilusuoritusta lähdetän tavoittelemaan...
Kisareitti on kyt kuitenkin kartoitettu. Tasaista on paljon, mutta näin Pohjanmaalle myös melkoiset mäet. Ja tuuli tuo oman mausteensa...
TT-pyörä oli mökillä ja ajoin sen työpaikan kautta kotiin. Tavoitteena oli työpäivän jälkeen tutustua Wasatriathlonin perusmatkan pyöräreittiin, kun sitä en koskaan aikaisemmin ole perinpohjaisesti tehnyt.
Työpäivän päättyessä keli oli muuttunut kovatuuliseksi ja tuuli tietenkin lounaasta eli suurin osa matkaa vastatuuleen. Lähdin liikkeelle läppärireppu selässä ja kevyt takki ylläni. Vastatuuli oli todella navakka ja tropiclandian rannassa purjelautailijatkin menivät vimmatun lujaa vauhtia.
Ekat 10 km Sundomiin asti menivät rivakkaa tahtia. Reppu kiristi olkapäitä ja ajoasento oli tukala mutta menetteli. Sundomissa poikkesin kisareitin sivulenkille, jolla oli huikea nousu ja lasku. Näissä tulee kisassa vielä hiki irtoamaan. Sundomin sivureitti oli päällysteeltään kehno eli todella kulunutta asfalttia.
Matka jatkui tämän jälkeen kohti Maalahtea. Polkeminen oli todella syvältä, sillä vastatuuli oli täysin vastaan ja vauhti tipahti TT-pyörälläkin 20 km/h tuntumaan. Hiki virtasi otsaa pitkin vuolaana, vaikka päässä oli todella hyvin ilmastoitu vanha Bell.
Maalahdesta mäenpäältä 25 km polkemisen jälkeen suunta vaihtui Vaasaa kohti ja tuuli oli vaihteeksi selän takana. Vauhti kiihtyi 40km/h pintaan. Myötäinen 10 km meni nopeasti, mutta hiki virtasi edelleen. Join vettä minkä ehdin.
Päästyäni Fladanin huoltoaseman ohi käännyin oikealle kohti Laihiaa. Samalla pidin tauon ja riisuin takin yltäni. Olo oli harvinaisen väsynyt: liika vaatetus ja iso reppu selässä olivat nostaneet kropan lämmöt liian ylös. Mitään energialisää ei ollut matkassa, vain vettä.
Jatkoin polkemista Laihian suuntaan ja viiden kilometrin matkan jälkeen tuntui, että kaikki latinkin on kadonnut - ei yhtään energiaa jäljellä. Asetin tavoitteekseni Hulmin Nesteen ja suklaatankkauksen. Aivan sipissä pinnistelin Nesteelle ja siellä ostin kourallisen suklaapatukoita, jotka nautin välittömästi pihalla. Loput vedet menivät kyytipoikana.
Loppumatkan kieputtelin hieman paremmassa iskussa kotiin.
Matkaa koko päivälle 70 km ja työn jälkeen tästä 60 km. Koko loppuillan oli simahtanut olo ja vatsa oli kehnon tuntuinen. Diagnoosi tässä vaiheessa: lievä lämpöhalvaus. Illalla kuitenkin uni maittoi erittäin hyvin.
Ja reppua en selässäni lähde vähään aikaan kuskaamaan, jos samalla on tarkoitus pitää vauhtia. Tai: energiaa on oltava mukana, mikäli pitempää urheilusuoritusta lähdetän tavoittelemaan...
Kisareitti on kyt kuitenkin kartoitettu. Tasaista on paljon, mutta näin Pohjanmaalle myös melkoiset mäet. Ja tuuli tuo oman mausteensa...
Kuntoutuminen etenee mainiosti
3.8.2016 Keskiviikko
Taisi treenit jäädä väliin. Tästä päivästä ei ole mitään muistikuvaa. Koira tuli kuitenkin lenkitettyä...
4.8.2016 Torstai
Juoksua tarvitaan lisää. Takareiteen on saatava luottoa, jottei henkinen kantti petä. Lähdin kiertämään Hulmin 10,7 km lenkkiä sateen uhkan alla. Askel tuntui todella kepeältä ja meno oli kuin kauriilla. Vaikka painoa on päällä yli 83 kg tällä hetkellä. Varoin vauhtia ja jarruttelin koko matkan. K-kaupan ohi olin alle 10 minuutin juoksun jälkeen ja Hulmin alikulkutunnelissa ajassa 26.30. Kotona oli jälleen ajassa 53.00. Loppumatka tuli hieman rivakammin, sillä tunneliin oli matkaa 5 km, ja 5,7 km sitten siitä perille.
Hieno juoksu, loppusyksy lupailee hyvää! Tämä juoksu ei tuntunut tukalalta missään vaiheessa eli kevyesti olisi mennyt alle 50 minuutin...
5.8.2016 Perjantai
Mökillä viikonloppu. Kävin uimassa illan päätteeksi reilut puolituntia eli vakiosaaren ympäri.
6.8.2016 Lauantai
Mökillä. Kävin puolentoista tunnin pyörälenkillä, tosin maasturilla. Ajelin Vaasan keskustan läpi ja osan matkaa Sundomin suuntaan. Jouduin palaamaan, koska vieraita oli tulossa kylään...
Uintia ei illasta ollut ohjelmassa. Sen sijaan nostelimme pojan kanssa puntteja ja tein jalan vahvistusliikkeitä puolisen tuntia.
7.8.2016 Sunnuntai
Mökillä. Kävin jälleen uimassa. Tällä kertaa uin saaren ympäri kaksi kertaa ja uintiin meni aikaa tunnin verran. Matka kertyi hieman hitaasti, sillä testasin uutta turvavarustettani. Purin nimittäin ankkuripoijusta sen oranssin pallon irti ja laitoin sen narulla vyötärölleni kiinni. Uidessa tuli jaloilla tuota palloa sitten potkittua, mutta muutoin se kulki mukavasti mukana. Naru täytyy vaihtaa pitempään hihnaan.
Iltapäivällä kävimme lasten kanssa Vaskiluodossa uudessa zipp-puistossa testaamassa radat. Kiersimme lasten radan ja neljä aikuisten rataa. Vaikka homma tuntui aika ripeältä, meni ratojen kiertämiseen aikaan yli kaksi tuntia! Kroppaa sai radoilla rasitettua todella hienosti.
Illemmalla ennen uutisia vedin läpi vielä jalkatreenit. Eiköhän ala takareisi asettumaan!
Kisoihin on nyt aikaa tasan kaksi viikkoa. Pyörään pitää kerätä muutama kovavauhtisempi spurtti ja se on sitten siinä...
Taisi treenit jäädä väliin. Tästä päivästä ei ole mitään muistikuvaa. Koira tuli kuitenkin lenkitettyä...
4.8.2016 Torstai
Juoksua tarvitaan lisää. Takareiteen on saatava luottoa, jottei henkinen kantti petä. Lähdin kiertämään Hulmin 10,7 km lenkkiä sateen uhkan alla. Askel tuntui todella kepeältä ja meno oli kuin kauriilla. Vaikka painoa on päällä yli 83 kg tällä hetkellä. Varoin vauhtia ja jarruttelin koko matkan. K-kaupan ohi olin alle 10 minuutin juoksun jälkeen ja Hulmin alikulkutunnelissa ajassa 26.30. Kotona oli jälleen ajassa 53.00. Loppumatka tuli hieman rivakammin, sillä tunneliin oli matkaa 5 km, ja 5,7 km sitten siitä perille.
Hieno juoksu, loppusyksy lupailee hyvää! Tämä juoksu ei tuntunut tukalalta missään vaiheessa eli kevyesti olisi mennyt alle 50 minuutin...
5.8.2016 Perjantai
Mökillä viikonloppu. Kävin uimassa illan päätteeksi reilut puolituntia eli vakiosaaren ympäri.
6.8.2016 Lauantai
Mökillä. Kävin puolentoista tunnin pyörälenkillä, tosin maasturilla. Ajelin Vaasan keskustan läpi ja osan matkaa Sundomin suuntaan. Jouduin palaamaan, koska vieraita oli tulossa kylään...
Uintia ei illasta ollut ohjelmassa. Sen sijaan nostelimme pojan kanssa puntteja ja tein jalan vahvistusliikkeitä puolisen tuntia.
7.8.2016 Sunnuntai
Mökillä. Kävin jälleen uimassa. Tällä kertaa uin saaren ympäri kaksi kertaa ja uintiin meni aikaa tunnin verran. Matka kertyi hieman hitaasti, sillä testasin uutta turvavarustettani. Purin nimittäin ankkuripoijusta sen oranssin pallon irti ja laitoin sen narulla vyötärölleni kiinni. Uidessa tuli jaloilla tuota palloa sitten potkittua, mutta muutoin se kulki mukavasti mukana. Naru täytyy vaihtaa pitempään hihnaan.
Iltapäivällä kävimme lasten kanssa Vaskiluodossa uudessa zipp-puistossa testaamassa radat. Kiersimme lasten radan ja neljä aikuisten rataa. Vaikka homma tuntui aika ripeältä, meni ratojen kiertämiseen aikaan yli kaksi tuntia! Kroppaa sai radoilla rasitettua todella hienosti.
Illemmalla ennen uutisia vedin läpi vielä jalkatreenit. Eiköhän ala takareisi asettumaan!
Kisoihin on nyt aikaa tasan kaksi viikkoa. Pyörään pitää kerätä muutama kovavauhtisempi spurtti ja se on sitten siinä...
tiistai 2. elokuuta 2016
Kirjavaa virittelyä - idle mode
1.8.2016 Maanantai
Keli oli aurinkoinen, joten suuntasin mökille illaksi. Perhe oli siellä ja lähdimme melontalenkille. Tämä lenkki muodostui varsin lyhyeksi.
Aloitimme niin, että minä ja vaimo istuimme tandem-kajakissa, lapset koskikajakeissa. Tupsu oli Adan kyydissä. Ehdotimme ennen liikkeellelähtöä, että Ada olisi ollut Tupsun kanssa tandemissa. Ei sopinut...
Tuuli oli navakka ja jo viiden minuutin kuluttua alkoi valitus ja vaatimukset kajakkivaihdosta. Ada olisi heti avomerellä halunnut vaihtaa. Päädyimme vaihto-operaatioon Västervikin sataman rantakivikossa. Vaimon ja Adan poistuminen kajakista onnistui hyvin. Sen sijaan vaimon siirtyminen koskikajakkiin kivien lomasta meni pieleen: kups ja kajakki nurin. Vaimo sai samalla talviturkin yltään. Meinasi naurattaa, mutta se ei tilaisuuteen sopinut. Lopulta saatiin vaihdot tehtyä. Mutta, melontainto oli haihtunut ja palasimme takaisin mökille. Ada ei saanut kehuja tästä operaatiosta...
Eli ei erityisen hyvä treeni tällä kertaa.
2.8.2016 Tiistai
Meinasin lähteä työpäivän jälkeen pyörälenkille kotona. Nurmikko oli kuitenkin kasvanut niin pitkäksi, että päätin sen leikata lenkin sijaan. Näin tuli konetta työnneltyä reilu tunti aina iltauutisiin asti.
Neste Rallin viikonloppu rasittaa sen verran, että kovin puhti on poissa. Rallissahan tuli perjantain ja lauantain mittaan oltua ulkona tuollaiset 14 tuntia per päivä ja kävelyäkin kertyi 10 km per päivä.
Keli oli aurinkoinen, joten suuntasin mökille illaksi. Perhe oli siellä ja lähdimme melontalenkille. Tämä lenkki muodostui varsin lyhyeksi.
Aloitimme niin, että minä ja vaimo istuimme tandem-kajakissa, lapset koskikajakeissa. Tupsu oli Adan kyydissä. Ehdotimme ennen liikkeellelähtöä, että Ada olisi ollut Tupsun kanssa tandemissa. Ei sopinut...
Tuuli oli navakka ja jo viiden minuutin kuluttua alkoi valitus ja vaatimukset kajakkivaihdosta. Ada olisi heti avomerellä halunnut vaihtaa. Päädyimme vaihto-operaatioon Västervikin sataman rantakivikossa. Vaimon ja Adan poistuminen kajakista onnistui hyvin. Sen sijaan vaimon siirtyminen koskikajakkiin kivien lomasta meni pieleen: kups ja kajakki nurin. Vaimo sai samalla talviturkin yltään. Meinasi naurattaa, mutta se ei tilaisuuteen sopinut. Lopulta saatiin vaihdot tehtyä. Mutta, melontainto oli haihtunut ja palasimme takaisin mökille. Ada ei saanut kehuja tästä operaatiosta...
Eli ei erityisen hyvä treeni tällä kertaa.
2.8.2016 Tiistai
Meinasin lähteä työpäivän jälkeen pyörälenkille kotona. Nurmikko oli kuitenkin kasvanut niin pitkäksi, että päätin sen leikata lenkin sijaan. Näin tuli konetta työnneltyä reilu tunti aina iltauutisiin asti.
Neste Rallin viikonloppu rasittaa sen verran, että kovin puhti on poissa. Rallissahan tuli perjantain ja lauantain mittaan oltua ulkona tuollaiset 14 tuntia per päivä ja kävelyäkin kertyi 10 km per päivä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)