29.5.2014 Torstai
Vapaapäivä lähti käyntiin tahmeasti, sillä yö oli rikkonainen. Poika saapui luokkaretkeltä kotiin puoli kolmelta aamulla. Aamusta koko porukka lähti mökille hommiin. Mökillä pääosassa oli mullankärräys rantaan. Uusi peräkärry toimi hienosti, mutta lapiotyövoimaa tarvittiin edelleen.
Palasimme mökiltä neljän jälkeen ja suuntasin raukeana pyörälenkille. Koska paukkuja oli vähän käytössä, kävin Kaarlen kentällä kääntymässä eli 25 km Vaasaan ja toiset 25 km takaisin.
Tuulen suunnasta oli vaikea sanoa menomatkalla mitään, mutta nopeus oli hyvä eli tuuli oli jollain tapaa myötäinen. Paluumatkalla suunnasta pystyi jo sanomaan vähän paremmin, varsinkin niissä paikoissa, joissa eteneminen hiipui 13 km/h tasolle. Treeninä meni kuitenkin tämäkin ja aikaa kului 50 km matkaan 1.51.00.
torstai 29. toukokuuta 2014
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Sprintti Lappalaisen ympäri
28.5.2014 Keskiviikko
Sunnuntain jälkeen pidin pari lepopäivää. Tänään treenin läpivienti vaikutti heikolta, mutta palaveri Helsingissä menikin rivakammin kuin olimme suunnitelleet ja pääsin paluulennolle Vaasaan jo neljän jälkeen. Näin ehdin hakea tyttären voimistelutreeneistä ja itse juosta nopean lenkin.
Lenkkireitiksi valikoitui perinteinen Lappalaisen lenkki. Juoksun suhteen ei ollut erityisiä odotuksia, sillä pyöräkisan jäljiltä piti olla vielä kohtalaisen pökkelönä. Lähdin nilkuttamaan reittiä ja juoksu tuntui heti alusta todella hyvältä. Pistelin reipasta tahtia ensimmäiset kilometrit ja kun edelleen meno maistui, kiristin tahtia. Syke nousi matkan edetessä ja loppusuoralla sai puuskuttaa jo tosissaan. Kellot pysähtyivät aikaan 33.30, mikä on tälle reitille ylivoimanen ennätys.
Treeneissä on nyt haussa vauhti, pohjia junnaamiseen pitäisi olla riittävästi eikä pohjaa enää hirveästi ehdi vankistaa. Seuraavaan kisaan aikaa tasan kuukausi, paitsi jos pääsen livahtamaan Pirkka-pyöräilyyn.
Sunnuntain jälkeen pidin pari lepopäivää. Tänään treenin läpivienti vaikutti heikolta, mutta palaveri Helsingissä menikin rivakammin kuin olimme suunnitelleet ja pääsin paluulennolle Vaasaan jo neljän jälkeen. Näin ehdin hakea tyttären voimistelutreeneistä ja itse juosta nopean lenkin.
Lenkkireitiksi valikoitui perinteinen Lappalaisen lenkki. Juoksun suhteen ei ollut erityisiä odotuksia, sillä pyöräkisan jäljiltä piti olla vielä kohtalaisen pökkelönä. Lähdin nilkuttamaan reittiä ja juoksu tuntui heti alusta todella hyvältä. Pistelin reipasta tahtia ensimmäiset kilometrit ja kun edelleen meno maistui, kiristin tahtia. Syke nousi matkan edetessä ja loppusuoralla sai puuskuttaa jo tosissaan. Kellot pysähtyivät aikaan 33.30, mikä on tälle reitille ylivoimanen ennätys.
Treeneissä on nyt haussa vauhti, pohjia junnaamiseen pitäisi olla riittävästi eikä pohjaa enää hirveästi ehdi vankistaa. Seuraavaan kisaan aikaa tasan kuukausi, paitsi jos pääsen livahtamaan Pirkka-pyöräilyyn.
maanantai 26. toukokuuta 2014
Pyöräkisa Espoossa
25.5.2014 Sunnuntai
Perjantai meni ruohoa leikatessa. Lauantai mökillä piha-askareissa.
Lauantaina mökkitouhujen päätteeksi suuntasin volkkarin Espoota kohti. Autoon oli pakattu kaikki pyörätarvikkeet. Espoossa ensimmäinen etappi oli Korpilammen mökkikylä, jossa ABB joukkuetta oli kertynyt pitkin iltapäivää valmistautumaan sunnuntain Giro d'Espoo kilpailuun. Päivä oli helteinen ja mökki oli sen mukaisesti kuuma. Pienen virkistyksen tähän antoi pulauhdus lammessa, olisiko ollut Korpilampi? Vesi oli lammessa puolen metrin mitalta pinnasta lämminta, syvemmällä tosi kylmää.
Sunnuntain kisapäivä koitti puolipilvisenä, päivän mittaan kuitenkin keli selkeni ja lämmöt nousivat hellelukemiin.
Saavuin kisapaikalle Tapiolaan hyvissä ajoin, parkkeerasin ja hain numerolappuni. Tämän jälkeen aloitin valmistelut. Porukkaa alkoi kertyä paikalle kiihtyvää tahtia ja toinen toistaan upeampaa pyörää alkoi ilmestyä maisemaan.
Olin valmisteluitteni kanssa sen verran nopea, että aikaa starttiin jäi vielä puolitoista tuntia. Ne tuli notkuttua lähtöalueella varjossa, sillä auringon porotus voimistui koko ajan.
Vihdoin klo 11 starttilaukaus kajahti. vähän yli 1000 polkijaa lähti liikkeelle kohti Haukilahtea. Ensimmäiset 10 km mentiin rauhallisesti johdetusti auton perässä ja meno oli lievästi ruuhkaisaa. Maisemia ei ehtinyt enää katsella eikä tämän jälkeen koko kisan aikana. Katseltua tuli vain edellä ja sivulla menevien pyöriä ja mahdollisia liikkeitä. Isossa joukossa oli kuitenkin hienoa polkea.
10 km jälkeen 32 km/h ryhmä otti oman paikkansa kisassa. Porukkaa oli letkassa varmaan toista sataa kuskia. Kärjessä ammattijänikset pitivät vauhtia yllä. Kuljettajaa oli mukana monenlaista ja tämä johti siihen, että tilanne oli päällä melkein koko ajan.
Puolen matkan jälkeen tuli ensimmäinen kolari, kun isossa ryppäässä edellä vasemmalla tapahtui jotain. Tämän seurauksena joku kaatui ja kaatoi mukanaan muutaman muun kuskin, lopulta niin, että minäkin törmäsin edellä kaatuneeseen. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt kissaa sanoa. Lentäessäni oletin, että nyt sattuu, mutta laskeuduin jonkun pyörän kautta jonkun toisen kuskin päälle. Hirveällä kiireellä ylös, pyörä irti ja matkaan. Näin teki koko rypäs. Onneksi tuossa kohtaa oli lievä ylämäki ja vauhti ei ollut aivan mahdoton. Ilmalennosta ei tullut merkittäviä vahinkoja: pyörä näyttää ehjältä ja käsivarressa oli illalla havaittavissa mustelma. Kenkiä ei millään meinannut saada polkimiin kiinni. Lopulta niksahtivat ja matka jatkui hurjassa adrenaliinihuumassa. Kohta olin jälleen vanhalla paikallani jonossa.
Seuraava kolari tapahtui Bodom-järven ympäri ajaessamme. Porukka alkoi ilmeisesti vähän innostua liikaa ja levisi vastaantulevien kaistalle. Vastaan ei autoja juuri tullut, mutta yhden auton kohdalla yksi pyöräilijä oli liikaa väärällä kaistalla ja kumea kopsahdus säesti kaatumista. Tämä tapahtui takanani, joten en tiedä miten kävi. Hetken aikaa joukko olikin kurissa, mutta kohta vastaantulijoidenkin kaista oli taas käytössä.
Samoilla tienoilla yksi punaisen pyörän kuljettaja putosi asfaltilta soralle ja muutaman sekunnin oli sen näköistä, että punainen pyörä lipsahtaa penkalta pöpelikköön. Juuri ennen metallista tienkaidetta kuski sai pyörän haltuun ja pääsi tielle jälleen.
Muutoin monella näytti rengas hajonneen, sillä pyörän kanssa tuskailevia oli reitin varrella taajaan. Asfaltilla oli terävää kiveä normaaliin malliin ja tie oli paikka paikoin karkea ja reikäinen. Reikiä ja uria ei välttämättä nähnyt ja itsekin ajoin yhteen isoon reikään. Etuhaarukka paukahti kovaa, mutta rengas säilyi ehjänä eikä haarukkakaan hajonnut.
32 km/h joukkio pysyi koossa aina 100 km tienoille asti. Tuossa vaiheessa vetäjäkaksikko löysäsi ja kilpa-ajo alkoi. Joukko hajosi ja itse en jaksanut Jorvin mäkeä enää täydellä teholla kammeta. Ehkä tuo aiemmin tapahtunut kaatuminen ja siitä nousu takaisin joukkoon verotti sittenkin voimia. Ajelin kuitenkin parastani laittaen ja maalissa oli ajassa 3.25.xxx eli keskinopeus koko matkalle vajaat 33 km/h.
Maalissa huomasin, että kasvoni olivat aivan suolassa. Eli: olin juonut aivan liian vähän. Kun suola tulee pintaan, on peli menetetty.
Joka tapauksessa hyvä tapahtuma: 111 km ja 3.25.xx. Ajoa tarvitaan edelleen lisää. Kauden ekaan kunnon kisaan enää reilu kuukausi.
Perjantai meni ruohoa leikatessa. Lauantai mökillä piha-askareissa.
Lauantaina mökkitouhujen päätteeksi suuntasin volkkarin Espoota kohti. Autoon oli pakattu kaikki pyörätarvikkeet. Espoossa ensimmäinen etappi oli Korpilammen mökkikylä, jossa ABB joukkuetta oli kertynyt pitkin iltapäivää valmistautumaan sunnuntain Giro d'Espoo kilpailuun. Päivä oli helteinen ja mökki oli sen mukaisesti kuuma. Pienen virkistyksen tähän antoi pulauhdus lammessa, olisiko ollut Korpilampi? Vesi oli lammessa puolen metrin mitalta pinnasta lämminta, syvemmällä tosi kylmää.
Sunnuntain kisapäivä koitti puolipilvisenä, päivän mittaan kuitenkin keli selkeni ja lämmöt nousivat hellelukemiin.
Saavuin kisapaikalle Tapiolaan hyvissä ajoin, parkkeerasin ja hain numerolappuni. Tämän jälkeen aloitin valmistelut. Porukkaa alkoi kertyä paikalle kiihtyvää tahtia ja toinen toistaan upeampaa pyörää alkoi ilmestyä maisemaan.
Olin valmisteluitteni kanssa sen verran nopea, että aikaa starttiin jäi vielä puolitoista tuntia. Ne tuli notkuttua lähtöalueella varjossa, sillä auringon porotus voimistui koko ajan.
Vihdoin klo 11 starttilaukaus kajahti. vähän yli 1000 polkijaa lähti liikkeelle kohti Haukilahtea. Ensimmäiset 10 km mentiin rauhallisesti johdetusti auton perässä ja meno oli lievästi ruuhkaisaa. Maisemia ei ehtinyt enää katsella eikä tämän jälkeen koko kisan aikana. Katseltua tuli vain edellä ja sivulla menevien pyöriä ja mahdollisia liikkeitä. Isossa joukossa oli kuitenkin hienoa polkea.
10 km jälkeen 32 km/h ryhmä otti oman paikkansa kisassa. Porukkaa oli letkassa varmaan toista sataa kuskia. Kärjessä ammattijänikset pitivät vauhtia yllä. Kuljettajaa oli mukana monenlaista ja tämä johti siihen, että tilanne oli päällä melkein koko ajan.
Puolen matkan jälkeen tuli ensimmäinen kolari, kun isossa ryppäässä edellä vasemmalla tapahtui jotain. Tämän seurauksena joku kaatui ja kaatoi mukanaan muutaman muun kuskin, lopulta niin, että minäkin törmäsin edellä kaatuneeseen. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt kissaa sanoa. Lentäessäni oletin, että nyt sattuu, mutta laskeuduin jonkun pyörän kautta jonkun toisen kuskin päälle. Hirveällä kiireellä ylös, pyörä irti ja matkaan. Näin teki koko rypäs. Onneksi tuossa kohtaa oli lievä ylämäki ja vauhti ei ollut aivan mahdoton. Ilmalennosta ei tullut merkittäviä vahinkoja: pyörä näyttää ehjältä ja käsivarressa oli illalla havaittavissa mustelma. Kenkiä ei millään meinannut saada polkimiin kiinni. Lopulta niksahtivat ja matka jatkui hurjassa adrenaliinihuumassa. Kohta olin jälleen vanhalla paikallani jonossa.
Seuraava kolari tapahtui Bodom-järven ympäri ajaessamme. Porukka alkoi ilmeisesti vähän innostua liikaa ja levisi vastaantulevien kaistalle. Vastaan ei autoja juuri tullut, mutta yhden auton kohdalla yksi pyöräilijä oli liikaa väärällä kaistalla ja kumea kopsahdus säesti kaatumista. Tämä tapahtui takanani, joten en tiedä miten kävi. Hetken aikaa joukko olikin kurissa, mutta kohta vastaantulijoidenkin kaista oli taas käytössä.
Samoilla tienoilla yksi punaisen pyörän kuljettaja putosi asfaltilta soralle ja muutaman sekunnin oli sen näköistä, että punainen pyörä lipsahtaa penkalta pöpelikköön. Juuri ennen metallista tienkaidetta kuski sai pyörän haltuun ja pääsi tielle jälleen.
Muutoin monella näytti rengas hajonneen, sillä pyörän kanssa tuskailevia oli reitin varrella taajaan. Asfaltilla oli terävää kiveä normaaliin malliin ja tie oli paikka paikoin karkea ja reikäinen. Reikiä ja uria ei välttämättä nähnyt ja itsekin ajoin yhteen isoon reikään. Etuhaarukka paukahti kovaa, mutta rengas säilyi ehjänä eikä haarukkakaan hajonnut.
32 km/h joukkio pysyi koossa aina 100 km tienoille asti. Tuossa vaiheessa vetäjäkaksikko löysäsi ja kilpa-ajo alkoi. Joukko hajosi ja itse en jaksanut Jorvin mäkeä enää täydellä teholla kammeta. Ehkä tuo aiemmin tapahtunut kaatuminen ja siitä nousu takaisin joukkoon verotti sittenkin voimia. Ajelin kuitenkin parastani laittaen ja maalissa oli ajassa 3.25.xxx eli keskinopeus koko matkalle vajaat 33 km/h.
Maalissa huomasin, että kasvoni olivat aivan suolassa. Eli: olin juonut aivan liian vähän. Kun suola tulee pintaan, on peli menetetty.
Joka tapauksessa hyvä tapahtuma: 111 km ja 3.25.xx. Ajoa tarvitaan edelleen lisää. Kauden ekaan kunnon kisaan enää reilu kuukausi.
torstai 22. toukokuuta 2014
Hellelenkki
22.5.2014 Torstai
Illan lenkkikuvio oli selvä: juoksemalla auton haku Suvilahdesta. Jotta matka ei olisi venynyt 25 km mittaiseksi, vaimo heitti autolla Tuovilaan, josta matkaa Suvilahteen pajalle tasan 10 km. Aikaa lenkkiin meni hilkun alle tunnin verran.
Keli oli kuuma, yli 25 C ja aurinko porotti voimakkaasti. Olin varustautunut lenkkiin hienosti juomarepulla. Ainoa kauneusvirhe valmistautumisessa oli se, että kun vaimo oli häipynyt Tuovilasta, huomasin, ettei juomarepun imuletkua ollut tullut mukaan lainkaan. Oli jäänyt kotiin eteiseen. Ei auttanut muuta kuin juosta 1,5 kg painoinen reppu selässä perille asti ja hoitaa nesteytys lenkin päätteeksi.
Ei hassumpi lenkki näin toukokuulle. Auringon rasitus oli pitkästä aikaa tuntuva ja juoksu oli raskaan oloista. Juoksua on ruvettava pikkuhiljaa lisäämään ohjelmaan, kunhan sunnuntain pyöräkisa saadaan suosiolla hoidettua.
Illan lenkkikuvio oli selvä: juoksemalla auton haku Suvilahdesta. Jotta matka ei olisi venynyt 25 km mittaiseksi, vaimo heitti autolla Tuovilaan, josta matkaa Suvilahteen pajalle tasan 10 km. Aikaa lenkkiin meni hilkun alle tunnin verran.
Keli oli kuuma, yli 25 C ja aurinko porotti voimakkaasti. Olin varustautunut lenkkiin hienosti juomarepulla. Ainoa kauneusvirhe valmistautumisessa oli se, että kun vaimo oli häipynyt Tuovilasta, huomasin, ettei juomarepun imuletkua ollut tullut mukaan lainkaan. Oli jäänyt kotiin eteiseen. Ei auttanut muuta kuin juosta 1,5 kg painoinen reppu selässä perille asti ja hoitaa nesteytys lenkin päätteeksi.
Ei hassumpi lenkki näin toukokuulle. Auringon rasitus oli pitkästä aikaa tuntuva ja juoksu oli raskaan oloista. Juoksua on ruvettava pikkuhiljaa lisäämään ohjelmaan, kunhan sunnuntain pyöräkisa saadaan suosiolla hoidettua.
tiistai 20. toukokuuta 2014
Työmatkatreeniä
20.5.2014 Tiistai
Tämän vuoden ensimmäinen työmatkatreeni. Vaimon auto oli huollossa ja ajattelin sen paluumatkalla ajella kotiin.
Aamulla ajelin 26 km töihin ja illalla samat takaisin kotiin. 52 km yhteensä. Rinkka selässä - pitihän työvaatteet ja läppäri kuljettaa mukana, samoin pyörän massiivilukko.
Polkutahti oli rauhallinen ja aikaa meni noin tunti per suunta. Painava rinkka painoi takapuolta satulaan, joten penkki tuntui kovemmalta kuin normaalisti. Samalla myös kädet saivat painoa osakseen tavallista enemmän.
Kiva oli kuitenkin poljeskella. Illan päätteeksi tuli käytyä vielä vaimon kanssa tunnin reippaalla kävelylenkillä, joten päivä oli kuntoilumielessä riittävä...
Tämän vuoden ensimmäinen työmatkatreeni. Vaimon auto oli huollossa ja ajattelin sen paluumatkalla ajella kotiin.
Aamulla ajelin 26 km töihin ja illalla samat takaisin kotiin. 52 km yhteensä. Rinkka selässä - pitihän työvaatteet ja läppäri kuljettaa mukana, samoin pyörän massiivilukko.
Polkutahti oli rauhallinen ja aikaa meni noin tunti per suunta. Painava rinkka painoi takapuolta satulaan, joten penkki tuntui kovemmalta kuin normaalisti. Samalla myös kädet saivat painoa osakseen tavallista enemmän.
Kiva oli kuitenkin poljeskella. Illan päätteeksi tuli käytyä vielä vaimon kanssa tunnin reippaalla kävelylenkillä, joten päivä oli kuntoilumielessä riittävä...
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
TT-pyörän ensiulkoilutus 2014
18.5.2014 Sunnuntai
Eilinen lenkki ja puuhaaminen johti siihen, että oli illalla aivan poikki. Aamulla olo oli edelleen kuin uitetulla koiralla, mutta turkki kuivana. Päivän ohjelma oli kuitenkin tiukka ja koska ensi viikonloppuna on pyöräkisa, oli tiedossa tietenkin pyörää.
Otin alleni TT-pyöräni, jossa on nyt uusi satula. Pumppasin renkaat koviksi, latasin juomat kyytiin ja singahdin matkaan heti aamupalan jälkeen. Jouduin heti tämän perään pysähtymään, sillä pyörän tietokone ei ottanut signaalia. Pienen tutkailun jälkeen syy selvisi: etuvanne oli väärin päin eikä magneettianturi saanut signaalia. Fiksauksen jälkeen jatkoin matkaa.
TT-pyörällä sain hyvän ajoasennon ja kieputin matkanopeuden 33-35 km/h tuntumaan. Matka jatkui tätä tahtia Vaasan suuntaan kilometri toisensa perään. Kääntyessäni Sulvan suuntaan tuuli alkoi painaa vasten, mutta aeroajoasento on niin tiukka, ettei vastatuuli kauheasti menoa haitannut. Sulvana kylän läpi kulkiessa tuuli kääntyi lisää vasten ja meteoriittikraateria metsässä kiertäessä vauhti laski hieman. Reitin kiertyessä Vaasan suuntaan meno koheni jälleen ja tasan tunnin kohdalla oli Sundomin pankin/koulun kohdalla. Jostain kummasta tuuli kuitenkin puski myös vasten eikä tänään tämä pätkä ollut yhtä nopea kuin eilen. Puskin kaupunkiin ja sieltä jälleen kohti Laihiaa.
Tuulen ote keventyi matkan edetessä ja moottoritien päästä Laihialle meno oli kevyttä ja upeaa. En päässyt salaiseen toiveeseeni eli 2 tunnin alitukseen, mutta ajassa 2.05.00 olin kotona. Matkaa taittui tuossa ajassa 68 km ja keskinopeus oli 33 km/h. Oma ennätys.
Ajo kulki hyvin. Satula voisi olla ehkä puolisenttiä korkeammalla. Paksupehmusteiset ajohousut ehkä liian raskaat. Etujarrun laahasi hiukan koko matkan, koska vissiin lenkollaan. Kiilattava kohdalleen.
Keli oli kuten lauantaina, mutta hivenen vielä lämpimämpi ja tuuli hieman leppeämpi.
Ja kuten eilenkin myös tänään ajelin nurmikkoa tunnin perässä käveltävällä leikkurilla. Mökillä. Päältäajettavaa leikkuria en nimittäin saanut tallista ulos, kun polttopuuta ovenedusta täynnä. Vaatii raivausoperaation, johon lapset eivät tänään kyenneet.
Eilinen lenkki ja puuhaaminen johti siihen, että oli illalla aivan poikki. Aamulla olo oli edelleen kuin uitetulla koiralla, mutta turkki kuivana. Päivän ohjelma oli kuitenkin tiukka ja koska ensi viikonloppuna on pyöräkisa, oli tiedossa tietenkin pyörää.
Otin alleni TT-pyöräni, jossa on nyt uusi satula. Pumppasin renkaat koviksi, latasin juomat kyytiin ja singahdin matkaan heti aamupalan jälkeen. Jouduin heti tämän perään pysähtymään, sillä pyörän tietokone ei ottanut signaalia. Pienen tutkailun jälkeen syy selvisi: etuvanne oli väärin päin eikä magneettianturi saanut signaalia. Fiksauksen jälkeen jatkoin matkaa.
TT-pyörällä sain hyvän ajoasennon ja kieputin matkanopeuden 33-35 km/h tuntumaan. Matka jatkui tätä tahtia Vaasan suuntaan kilometri toisensa perään. Kääntyessäni Sulvan suuntaan tuuli alkoi painaa vasten, mutta aeroajoasento on niin tiukka, ettei vastatuuli kauheasti menoa haitannut. Sulvana kylän läpi kulkiessa tuuli kääntyi lisää vasten ja meteoriittikraateria metsässä kiertäessä vauhti laski hieman. Reitin kiertyessä Vaasan suuntaan meno koheni jälleen ja tasan tunnin kohdalla oli Sundomin pankin/koulun kohdalla. Jostain kummasta tuuli kuitenkin puski myös vasten eikä tänään tämä pätkä ollut yhtä nopea kuin eilen. Puskin kaupunkiin ja sieltä jälleen kohti Laihiaa.
Tuulen ote keventyi matkan edetessä ja moottoritien päästä Laihialle meno oli kevyttä ja upeaa. En päässyt salaiseen toiveeseeni eli 2 tunnin alitukseen, mutta ajassa 2.05.00 olin kotona. Matkaa taittui tuossa ajassa 68 km ja keskinopeus oli 33 km/h. Oma ennätys.
Ajo kulki hyvin. Satula voisi olla ehkä puolisenttiä korkeammalla. Paksupehmusteiset ajohousut ehkä liian raskaat. Etujarrun laahasi hiukan koko matkan, koska vissiin lenkollaan. Kiilattava kohdalleen.
Keli oli kuten lauantaina, mutta hivenen vielä lämpimämpi ja tuuli hieman leppeämpi.
Ja kuten eilenkin myös tänään ajelin nurmikkoa tunnin perässä käveltävällä leikkurilla. Mökillä. Päältäajettavaa leikkuria en nimittäin saanut tallista ulos, kun polttopuuta ovenedusta täynnä. Vaatii raivausoperaation, johon lapset eivät tänään kyenneet.
lauantai 17. toukokuuta 2014
Rankka lauantai
17.5.2014 Lauantai
Päivästä muodostui rankka kuten otsikkokin kertoo. Päivä oli myös todella upea: ensimmäinen aurinkoinen ja lämmin päivä tänävuonna ja lämpötila yli +20C:n. Tuuli oli navakka, mutta onneksi etelän puolelta.
Aloitimme päivän mökillä, jossa lievässä risusavotassa meni ensimmäinen tunti. Tämän jälkeen heitimme kaatopaikkakeikan ja lautakaupan kautta takaisin mökille. Lautoja oli 50 kpl, joten mökillä meni kuormaa purkaessa melkoinen tovi.
Iltapäivällä olimme jälleen kotona ja lähdin tankkauksen jälkeen pyörällä upeaan keliin lenkille. Tämän vuoden ensimmäinen lenkki shortseissa ja hieno fiilis. Lenkkinä oli Sundomin tuulimyllyn kierros, matkaa 68 km ja aikaa meni 2.25.00. Keskivauhti 28 km/h. Ajaminen tuntui hyvältä, mutta eteneminen oli välillä todella hidasta. Tuuli oli suurimman osan matkaa todella kova ja puski sivulta. 7 km pätkä Sulvaan oli puskemista täysin vastaiseen ja nopeus putosi jopa 15 km/h tasolle, vaikka ajoin kippurasarvilta. Tuivertavan tuulen vuoksi oli kippurasarvilla 66 km lenkistä. Yllättävän hyvin pystyi ala-asemista ajelemaan ja näin vauhti pysyi edes kohtalaisen hyvänä. Tuulimyllyn ohitettuani alamäessä sain nopeuden nousemaan 57,6 km/h tasolle, mikä on kauden kärkeä.
Pyörälenkin jälkeen vedin banaanin ja jatkoin tunnin ruohonleikkuu-urakalla kotona. Tämä oli ikäänkuin triathlonin juoksuosuus simuloituna.
Koko päivä tuli oltua ulkona ja olo sen mukaisesti raukea...
Päivästä muodostui rankka kuten otsikkokin kertoo. Päivä oli myös todella upea: ensimmäinen aurinkoinen ja lämmin päivä tänävuonna ja lämpötila yli +20C:n. Tuuli oli navakka, mutta onneksi etelän puolelta.
Aloitimme päivän mökillä, jossa lievässä risusavotassa meni ensimmäinen tunti. Tämän jälkeen heitimme kaatopaikkakeikan ja lautakaupan kautta takaisin mökille. Lautoja oli 50 kpl, joten mökillä meni kuormaa purkaessa melkoinen tovi.
Iltapäivällä olimme jälleen kotona ja lähdin tankkauksen jälkeen pyörällä upeaan keliin lenkille. Tämän vuoden ensimmäinen lenkki shortseissa ja hieno fiilis. Lenkkinä oli Sundomin tuulimyllyn kierros, matkaa 68 km ja aikaa meni 2.25.00. Keskivauhti 28 km/h. Ajaminen tuntui hyvältä, mutta eteneminen oli välillä todella hidasta. Tuuli oli suurimman osan matkaa todella kova ja puski sivulta. 7 km pätkä Sulvaan oli puskemista täysin vastaiseen ja nopeus putosi jopa 15 km/h tasolle, vaikka ajoin kippurasarvilta. Tuivertavan tuulen vuoksi oli kippurasarvilla 66 km lenkistä. Yllättävän hyvin pystyi ala-asemista ajelemaan ja näin vauhti pysyi edes kohtalaisen hyvänä. Tuulimyllyn ohitettuani alamäessä sain nopeuden nousemaan 57,6 km/h tasolle, mikä on kauden kärkeä.
Pyörälenkin jälkeen vedin banaanin ja jatkoin tunnin ruohonleikkuu-urakalla kotona. Tämä oli ikäänkuin triathlonin juoksuosuus simuloituna.
Koko päivä tuli oltua ulkona ja olo sen mukaisesti raukea...
perjantai 16. toukokuuta 2014
Uintireenin vuóro
16.5.2014 Perjantai
Tänään oli vuorossa uintia. Viikko oli jo ilman tätäkin ihan riittävän uuvuttava, joten hallille saapuessani innostustasoni oli alhainen. Altaat olivat kuitenkin aika tyhjät ja uinti sujui hyvin. Pistelin ensin kilometrin 20 minuutin pintaan. Tämän jälkeen otin lättärit ja keräsin voimaa käsivarsiin 500 m verran. Siihen treeni tällä kertaa jäikin eli 35 minuuttia ja 1,5 km.
Ehkä potku kulkee jo paremmin, en tiedä...
Veikkaan, että koivun tai jonkun muun kasvin siitepöly ahdistaa nyt. Aikaisempinakin vuosina kevät on ollut raskaan oloinen. Voi olla tuo syynä. Katsellaan.
Viikonlopuksi luvassa hieno sää, joten pyörää pitää saada alle ja paljon.
Tänään oli vuorossa uintia. Viikko oli jo ilman tätäkin ihan riittävän uuvuttava, joten hallille saapuessani innostustasoni oli alhainen. Altaat olivat kuitenkin aika tyhjät ja uinti sujui hyvin. Pistelin ensin kilometrin 20 minuutin pintaan. Tämän jälkeen otin lättärit ja keräsin voimaa käsivarsiin 500 m verran. Siihen treeni tällä kertaa jäikin eli 35 minuuttia ja 1,5 km.
Ehkä potku kulkee jo paremmin, en tiedä...
Veikkaan, että koivun tai jonkun muun kasvin siitepöly ahdistaa nyt. Aikaisempinakin vuosina kevät on ollut raskaan oloinen. Voi olla tuo syynä. Katsellaan.
Viikonlopuksi luvassa hieno sää, joten pyörää pitää saada alle ja paljon.
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Lappalaisen lenkki
14.5.2014 Keskiviikko
Uintipäivä meni metsään. Erehdyin luulemaan tyttären voimistelutreenin päättyvän klo 20:00, mutta treenit päättyivät tuntia aikaisemmin. En ehtinyt uimaan.
Sen sijaan kävin pitkästä aikaa pinkaisemassa Lappalaisen lenkin. Normaalisti aikaa tähän on mennyt nelisenkymmentä minuuttia. Tänään vetäisin lenkin 35 minuutin kieppeille. Vauhtia on hyvin ja takareisi pelaa jälleen moitteettomasti...
Uintipäivä meni metsään. Erehdyin luulemaan tyttären voimistelutreenin päättyvän klo 20:00, mutta treenit päättyivät tuntia aikaisemmin. En ehtinyt uimaan.
Sen sijaan kävin pitkästä aikaa pinkaisemassa Lappalaisen lenkin. Normaalisti aikaa tähän on mennyt nelisenkymmentä minuuttia. Tänään vetäisin lenkin 35 minuutin kieppeille. Vauhtia on hyvin ja takareisi pelaa jälleen moitteettomasti...
tiistai 13. toukokuuta 2014
Ennätys - taas
13.5.2014 Tiistai
Eilinen päivä oli lepoa eli tunnin ruohonleikkuukeikka...
Tänään vedin 25 km pyörälenkin tempofiiliksellä. Kyseessä siis Rake pizzerian - Rudon lenkki. Tavoitteena oli parantaa aikaa ja tällä mielellä aloitin vauhdilla Raken suuntaan. Myötäinen vauhditti vajaan 40 km/h vauhtiin. Arki koitti kääntyessäni vastaiseen...
Vastatuuleen puskemistä olikin edessä 12,5 km yhtä soittoa, tuuli oli todella kova. Vauhti pysyi paketissa kuitenkin yllättävän hyvin vaikka 30 km/h jäi vain haaveeksi. Keuhkot olivat kovalla rääkillä koko ajan eikä jaloille ollut lepoa lainkaan.
Rudon käännöksessä tuuli tuli sivumyötäiseksi ja vauhti nousi jälleen yli kolmenkympin. Katsoin pyörän tietokoneelta matkan etenemistä ja olin todella pettynyt, kun näytti siltä, että 50 minuutin raja menee reilusti rikki ja maalissa olisin ollut 55 minuutin tienoilla. Sitten huomasin kuitenkin, että sekunnit näyttivät menevän yli 70... ja olinkin lukenut kaloreiden kertymistä. Vaihdoin asetuksen ajanottoon ja aika oli muodostumassa sittenkin ihan hyväksi.
Maalissa olin ajassa 48.40 ! Kirkkaasti uusi ennätys (viime viikolla 57,10) ja keskinopeus lenkille 30,6 km/h. Vinhasti sai tuohon keskinopeuteen sitkuttaa...
Eilinen päivä oli lepoa eli tunnin ruohonleikkuukeikka...
Tänään vedin 25 km pyörälenkin tempofiiliksellä. Kyseessä siis Rake pizzerian - Rudon lenkki. Tavoitteena oli parantaa aikaa ja tällä mielellä aloitin vauhdilla Raken suuntaan. Myötäinen vauhditti vajaan 40 km/h vauhtiin. Arki koitti kääntyessäni vastaiseen...
Vastatuuleen puskemistä olikin edessä 12,5 km yhtä soittoa, tuuli oli todella kova. Vauhti pysyi paketissa kuitenkin yllättävän hyvin vaikka 30 km/h jäi vain haaveeksi. Keuhkot olivat kovalla rääkillä koko ajan eikä jaloille ollut lepoa lainkaan.
Rudon käännöksessä tuuli tuli sivumyötäiseksi ja vauhti nousi jälleen yli kolmenkympin. Katsoin pyörän tietokoneelta matkan etenemistä ja olin todella pettynyt, kun näytti siltä, että 50 minuutin raja menee reilusti rikki ja maalissa olisin ollut 55 minuutin tienoilla. Sitten huomasin kuitenkin, että sekunnit näyttivät menevän yli 70... ja olinkin lukenut kaloreiden kertymistä. Vaihdoin asetuksen ajanottoon ja aika oli muodostumassa sittenkin ihan hyväksi.
Maalissa olin ajassa 48.40 ! Kirkkaasti uusi ennätys (viime viikolla 57,10) ja keskinopeus lenkille 30,6 km/h. Vinhasti sai tuohon keskinopeuteen sitkuttaa...
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Pyörää, pyörää, pyörää...
11.5.2014 Sunnuntai
Äitienpäivän juhlallisuudet saatiin suoritettua aamun mittaan. Tunnelma rauhoittui ja lähdin pyörälenkille. Keli on kohtalaisen hyvä eli +8C ja pilvistä, sateen uhka lievä.
Päivän reitti oli Vaasaan ja Sundomin tuulimyllylle Sulvan kautta kiertäen. Samalla oli tilaisuus tutustua elokuun triathlonkisan maastoihin Öjebergetin tienoilla.
Laihalta Vaasan suuntaan ajo oli lievää vastatuuleen puskemista. Vauhti pysyi kuitenkin hyvin yllä ja käännyin hyvissä fiiliksissä lentokentän nurkilta Sulvan suuntaan. Tuuli tuli tässä vaiheessa taakse ja vauhti nousi 35 km/h tuntumaan. Sulvan keskustaan kääntymisen jälkeen vastatuuli puski jälleen vasten kuskia. Tuuli tuntui puskevan vastaan myös Öjebergetin tienoilla, jossa reitti kääntyi jälleen Vaasan suuntaan. Tuulimylly pyöri aika hiljakseen, joten ihan myrsky ei kyllä ollut. Ohitin samalla toisen treenipyöräilijän, joka ei lähtenyt imuun vaikka näytti aika kovalta menijältä. Vaasan läpi ajaminen meni helposti nyt, kun siltakin on viime kesän remontin jäljiltä valmis. Laihian suuntaan tuuli jäi taakseni ja vauhti kiihtyi 30 km/h tuntumaan. Koko loppumatkan pidin kohtalaista vauhtia, lentokentän jälkeen meno oli todella huikeaa.
Kotona oli ajassa 2.20.02 eli kaksi sekuntia yli tavoitteeni, jonka puolessa matkassa itselleni asetin. Matkaa kertyi 67 km. Keskinopeus reitille näin 28,7 km/h, mikä ihan hyvä, varsinkin kun aloitin aika rauhallisesti eikä tavoitteita aluksi ollut lainkaan.
Energiaa paloi matkalla, tähän paikkaamassa oli tällä kertaa 0,75 l energiajuomaa ja 0,75 l vettä. Voimat eivät loppuneet kesken.
Niin, Vaasan triathlonkisan reitti jäi epäselväksi. Pitää palata tutkimaan tienoot vielä uudemman kerran.
Äitienpäivän juhlallisuudet saatiin suoritettua aamun mittaan. Tunnelma rauhoittui ja lähdin pyörälenkille. Keli on kohtalaisen hyvä eli +8C ja pilvistä, sateen uhka lievä.
Päivän reitti oli Vaasaan ja Sundomin tuulimyllylle Sulvan kautta kiertäen. Samalla oli tilaisuus tutustua elokuun triathlonkisan maastoihin Öjebergetin tienoilla.
Laihalta Vaasan suuntaan ajo oli lievää vastatuuleen puskemista. Vauhti pysyi kuitenkin hyvin yllä ja käännyin hyvissä fiiliksissä lentokentän nurkilta Sulvan suuntaan. Tuuli tuli tässä vaiheessa taakse ja vauhti nousi 35 km/h tuntumaan. Sulvan keskustaan kääntymisen jälkeen vastatuuli puski jälleen vasten kuskia. Tuuli tuntui puskevan vastaan myös Öjebergetin tienoilla, jossa reitti kääntyi jälleen Vaasan suuntaan. Tuulimylly pyöri aika hiljakseen, joten ihan myrsky ei kyllä ollut. Ohitin samalla toisen treenipyöräilijän, joka ei lähtenyt imuun vaikka näytti aika kovalta menijältä. Vaasan läpi ajaminen meni helposti nyt, kun siltakin on viime kesän remontin jäljiltä valmis. Laihian suuntaan tuuli jäi taakseni ja vauhti kiihtyi 30 km/h tuntumaan. Koko loppumatkan pidin kohtalaista vauhtia, lentokentän jälkeen meno oli todella huikeaa.
Kotona oli ajassa 2.20.02 eli kaksi sekuntia yli tavoitteeni, jonka puolessa matkassa itselleni asetin. Matkaa kertyi 67 km. Keskinopeus reitille näin 28,7 km/h, mikä ihan hyvä, varsinkin kun aloitin aika rauhallisesti eikä tavoitteita aluksi ollut lainkaan.
Energiaa paloi matkalla, tähän paikkaamassa oli tällä kertaa 0,75 l energiajuomaa ja 0,75 l vettä. Voimat eivät loppuneet kesken.
Niin, Vaasan triathlonkisan reitti jäi epäselväksi. Pitää palata tutkimaan tienoot vielä uudemman kerran.
lauantai 10. toukokuuta 2014
Juoksulenkki ja äärikokemus
10.5.2014 Lauantai
Jouduin risunhaalaushommiin mökillä heti aamutoimien jälkeen. Aikataulu oli tiukka ja täytin auton peräkärryn kuusenhavuilla havukasan ja peräkärryn väliä edestakaisin juosten. Hiki tuli pintaan. Peräkärry tuli täpötäyteen. Kuskasin havut kaatopaikalle juuri ajoissa.
Mökkikeikan jälkeen kotona otin lepoa hetkosen ja sitten säntäsin pojan kanssa pururadalle juoksemaan. Juoksu sujui hyvin ja takareisi vaikuttaa olevan kunnossa taas, viime viikonlopun Saksan kokeilut eivät olleet lumetta.
Juoksimme pururataa ja metsäpolkuja ja fiilis oli hyvä, jalat rullasivat kevyesti. Maha ei kuitenkaan ollut balanssissa. Viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole vatsan takia ollut ongelmissa lenkeillä, oli ne sitten vaikka kuinka pitkiä. Vaan nyt iski hirveä kipu ja paine. Normaalista tämä ei ole ollut ongelma vaan ohimenevä tila. Nyt ei mennyt ohi millään...
Onneksi pururadan varteen on joku aika sitten tullut puucee. Jonka ovi oli auki. Ja joka oli siisti. Sieltä löytyi helpotus 40 minuutin kohdalla. Ilman tätä olisi ollut hankalampi tilanne eli edesmennyttä R&D Manageria lainaten "it is a very bad situation". Nyt tauon jälkeen juoksu jatkui jälleen...
Kokonaisharjoitusaika tänään 60 minuuttia.
Seuraavalle lenkille mukaan ehdottomasti paperia. Aikaisemmin vuosia sitten tämä oli normikäytäntö.
Jouduin risunhaalaushommiin mökillä heti aamutoimien jälkeen. Aikataulu oli tiukka ja täytin auton peräkärryn kuusenhavuilla havukasan ja peräkärryn väliä edestakaisin juosten. Hiki tuli pintaan. Peräkärry tuli täpötäyteen. Kuskasin havut kaatopaikalle juuri ajoissa.
Mökkikeikan jälkeen kotona otin lepoa hetkosen ja sitten säntäsin pojan kanssa pururadalle juoksemaan. Juoksu sujui hyvin ja takareisi vaikuttaa olevan kunnossa taas, viime viikonlopun Saksan kokeilut eivät olleet lumetta.
Juoksimme pururataa ja metsäpolkuja ja fiilis oli hyvä, jalat rullasivat kevyesti. Maha ei kuitenkaan ollut balanssissa. Viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole vatsan takia ollut ongelmissa lenkeillä, oli ne sitten vaikka kuinka pitkiä. Vaan nyt iski hirveä kipu ja paine. Normaalista tämä ei ole ollut ongelma vaan ohimenevä tila. Nyt ei mennyt ohi millään...
Onneksi pururadan varteen on joku aika sitten tullut puucee. Jonka ovi oli auki. Ja joka oli siisti. Sieltä löytyi helpotus 40 minuutin kohdalla. Ilman tätä olisi ollut hankalampi tilanne eli edesmennyttä R&D Manageria lainaten "it is a very bad situation". Nyt tauon jälkeen juoksu jatkui jälleen...
Kokonaisharjoitusaika tänään 60 minuuttia.
Seuraavalle lenkille mukaan ehdottomasti paperia. Aikaisemmin vuosia sitten tämä oli normikäytäntö.
Vesipeto sihisi vissyssä
9.5.2014 Perjantai
Ei nyt vissyvedessä sentään tullut uitua, mutta vedessä kuitenkin. Otin suunnaksi Vaasan hallin ja suoritin peruslenkin eli 2 km kroolia ja lopuksi 300m lättäreillä. Aikapinteen vuoksi harjoitukset olivat sitten siinä. 2,3 km matkana kuitenkin kauden parhaita. Kädet pelasivat jälleen mainiosti. Kun vain pääsisi märkäpuvulla avoveteen, niin saisi oikean fiiliksen päälle...
Ei nyt vissyvedessä sentään tullut uitua, mutta vedessä kuitenkin. Otin suunnaksi Vaasan hallin ja suoritin peruslenkin eli 2 km kroolia ja lopuksi 300m lättäreillä. Aikapinteen vuoksi harjoitukset olivat sitten siinä. 2,3 km matkana kuitenkin kauden parhaita. Kädet pelasivat jälleen mainiosti. Kun vain pääsisi märkäpuvulla avoveteen, niin saisi oikean fiiliksen päälle...
torstai 8. toukokuuta 2014
Pyörävauhtiennätys
8.5.2014 Torstai
Saksanreissusta on toivuttu, vaikka yllättävän raskaaksi keikka osoittautui. Kuunvaihteen tulosraportointi ei sekään mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja stressikäyrä pääsi nousemaan korkealle. Tänään pääsin kuitenkin lyhyelle pyörälenkille.
Ohjelmassa oli Rudon - Rake pizzerian lenkki, noin 25 km. Aikatavoitetta ei aluksi ollut, mutta matkan edetessä lähdin hakemaan aikaa. Ajanmetsästys oli kyllä heti kättelyssä menetetty, kun ensimmäiset pari kolme kilometriä tuli otettua aivan liian rauhallisesti. Tuuli nimittäin puhalsi ja kovaa melkein takaapäin. Tuuli oli todella kova ja siitä kertoo jotain se, että Hulmin Nesteen jälkeen sain heittää koko ajan isompaa vaihdetta silmään ja kadenssi vain kiihtyi. Korkein nopeus oli 56,5 km/h eli vauhdikkaalta tuntui meno. Kovempaan vauhtiin olisi pitänyt saada kovemmat paineet renkaisiin.
Rudolla homma muuttui radikaalisti ja seuraavat 12,5 km poljin täysin vastatuuleen, vauhti hädintuskin 20 km/h ja kippurasarvilta ajaen. Tälläkin vauhdilla matka eteni ja Rake-pizzerian nurkilla pääsin taas myötätuuleen. Vastatuuli vei terän aikatavoitteilta, mutta ajassa 57,10 olin perillä kotona.
Ajon yhteydessä tuli testattua Odlon huikean läpinäkyvä ajotakki. Hienosti toimi, mutta takki herätti kauhunsekaista pelkoa kotijoukoissa.
Saksanreissusta on toivuttu, vaikka yllättävän raskaaksi keikka osoittautui. Kuunvaihteen tulosraportointi ei sekään mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja stressikäyrä pääsi nousemaan korkealle. Tänään pääsin kuitenkin lyhyelle pyörälenkille.
Ohjelmassa oli Rudon - Rake pizzerian lenkki, noin 25 km. Aikatavoitetta ei aluksi ollut, mutta matkan edetessä lähdin hakemaan aikaa. Ajanmetsästys oli kyllä heti kättelyssä menetetty, kun ensimmäiset pari kolme kilometriä tuli otettua aivan liian rauhallisesti. Tuuli nimittäin puhalsi ja kovaa melkein takaapäin. Tuuli oli todella kova ja siitä kertoo jotain se, että Hulmin Nesteen jälkeen sain heittää koko ajan isompaa vaihdetta silmään ja kadenssi vain kiihtyi. Korkein nopeus oli 56,5 km/h eli vauhdikkaalta tuntui meno. Kovempaan vauhtiin olisi pitänyt saada kovemmat paineet renkaisiin.
Rudolla homma muuttui radikaalisti ja seuraavat 12,5 km poljin täysin vastatuuleen, vauhti hädintuskin 20 km/h ja kippurasarvilta ajaen. Tälläkin vauhdilla matka eteni ja Rake-pizzerian nurkilla pääsin taas myötätuuleen. Vastatuuli vei terän aikatavoitteilta, mutta ajassa 57,10 olin perillä kotona.
Ajon yhteydessä tuli testattua Odlon huikean läpinäkyvä ajotakki. Hienosti toimi, mutta takki herätti kauhunsekaista pelkoa kotijoukoissa.
maanantai 5. toukokuuta 2014
Kansainvälistä reeniä vapun jälkimainingeissa !
29.4.2014 Maanantai
Pojan kanssa kävimme pitkästä aikaa punttisalilla. Vedimme tunnin treenin, johon kuului penkkipunnerrus irtopainoilla, ylätalja, alatalja, ojentajat penkillä istuen ja siipiliike selällään penkillä maaten.
Vaihteeksi hyvää tämäkin.
1.5.2014 Torstai
Vapun kunniaksi ajoin pyörälenkin, joka kesti kaksi tuntia. Lenkki oli aika päämäärätön, vaikka alkuperäinen idea oli erittäin kirkas ja tavoitteellinen.Aioin nimittäin käydä Kylänpään pururadalla kiertelemässä maasturillani lukuisia kierroksia.
Keli oli aurinkoinen mutta todella kylmä. Niinpä en millään kestänyt kylmyyttä, vaan poikkesin jo toisessa tienhaarassa sivuun suunnitellulta reitiltä. Päätin ajella sorateitä ja suuntasin Tervajoen suuntaan. Matka kiertyi kuitenkin kohti Jakkulaa ja siellä päädyin ampumaradan maisemiin. Kävin metsässä kapoisella polulla polkemassa ja palasin jälleen soratielle ja suuntasin Tervajoen suuntaan. Pitkä ajelun jälkeen päädyin tosiaankin Tervajoelle ja siellä aseman seutuville. Sieltä siirryin asfaltille ja poljeskelin takaisin Laihian suuntaan. En mennyt kuitenkaan suorinta tietä kotiin vaan kiersin Vaasan risteyksen kautta vielä lisälenkin. Varmaan yhteen joku 40 km tuli mittariin kahden tunnin ajelulla.
3.5.2014 Lauantai
Olimme rippijuhlilla Saksassa, Bremenin liepeillä paikassa nimeltään Hude. Siellä kävin juoksemassa 45 minuutin aamulenkin "Hude Bach" varrella eli pieni puro, joka virtaa kylän läpi. Juoksumielessä upea reitti tammiston siimessä ja upean vehreässä luonnossa. Täällä täysi kesä päällä ja kontrasti Laihian rusottavaan kevääseen verrattuna todella raju.
Lenkki oli virkistävä, kun lämpötila oli vähän yli nollan ja päällä oli vain juoksuhousut ja t-paita. Aamuaurinko lämmitti hieman, varjoisissa paikoissa oli hyytävää hölkötellä. Vartin kuluessa kroppa kuitenkin lämpeni ja meno tuntui mukavalta.
Oikea takareisi pelasi hienosti, ei mitään kireyttä. Parantunut.
4.5.2014 Sunnuntai
Toistin edellisen päivän lenkin, tosin lisäsin alkuun 10 minuutin sämpylöidennoutolenkuran ja toisesta päästä leikkasin asfalttiosuutta hieman lyhemmäski.
Jälleen 50 minuutin lenkki ja meno tuntui upeassa luonnossa hyvältä. Keli oli muutaman asteen lämpimämpi, joten kylmä ei kangistanut.
Pojan kanssa kävimme pitkästä aikaa punttisalilla. Vedimme tunnin treenin, johon kuului penkkipunnerrus irtopainoilla, ylätalja, alatalja, ojentajat penkillä istuen ja siipiliike selällään penkillä maaten.
Vaihteeksi hyvää tämäkin.
1.5.2014 Torstai
Vapun kunniaksi ajoin pyörälenkin, joka kesti kaksi tuntia. Lenkki oli aika päämäärätön, vaikka alkuperäinen idea oli erittäin kirkas ja tavoitteellinen.Aioin nimittäin käydä Kylänpään pururadalla kiertelemässä maasturillani lukuisia kierroksia.
Keli oli aurinkoinen mutta todella kylmä. Niinpä en millään kestänyt kylmyyttä, vaan poikkesin jo toisessa tienhaarassa sivuun suunnitellulta reitiltä. Päätin ajella sorateitä ja suuntasin Tervajoen suuntaan. Matka kiertyi kuitenkin kohti Jakkulaa ja siellä päädyin ampumaradan maisemiin. Kävin metsässä kapoisella polulla polkemassa ja palasin jälleen soratielle ja suuntasin Tervajoen suuntaan. Pitkä ajelun jälkeen päädyin tosiaankin Tervajoelle ja siellä aseman seutuville. Sieltä siirryin asfaltille ja poljeskelin takaisin Laihian suuntaan. En mennyt kuitenkaan suorinta tietä kotiin vaan kiersin Vaasan risteyksen kautta vielä lisälenkin. Varmaan yhteen joku 40 km tuli mittariin kahden tunnin ajelulla.
3.5.2014 Lauantai
Olimme rippijuhlilla Saksassa, Bremenin liepeillä paikassa nimeltään Hude. Siellä kävin juoksemassa 45 minuutin aamulenkin "Hude Bach" varrella eli pieni puro, joka virtaa kylän läpi. Juoksumielessä upea reitti tammiston siimessä ja upean vehreässä luonnossa. Täällä täysi kesä päällä ja kontrasti Laihian rusottavaan kevääseen verrattuna todella raju.
Lenkki oli virkistävä, kun lämpötila oli vähän yli nollan ja päällä oli vain juoksuhousut ja t-paita. Aamuaurinko lämmitti hieman, varjoisissa paikoissa oli hyytävää hölkötellä. Vartin kuluessa kroppa kuitenkin lämpeni ja meno tuntui mukavalta.
Oikea takareisi pelasi hienosti, ei mitään kireyttä. Parantunut.
4.5.2014 Sunnuntai
Toistin edellisen päivän lenkin, tosin lisäsin alkuun 10 minuutin sämpylöidennoutolenkuran ja toisesta päästä leikkasin asfalttiosuutta hieman lyhemmäski.
Jälleen 50 minuutin lenkki ja meno tuntui upeassa luonnossa hyvältä. Keli oli muutaman asteen lämpimämpi, joten kylmä ei kangistanut.
Tilaa:
Kommentit (Atom)